Saatan mie vain senki tehä : vertaileva tapaustutkimus inarilaisten mikroyritysten monialaistumisesta matkailualalle
Seipiharju, Jaana (2015)
Seipiharju, Jaana
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Tiivistelmä
Maakunnallisissa ja kunnallisissa alueohjelmissa sekä aluekehittäjien puheenvuoroissa monialayrittäjyys on usein nähty yhtenä vaihtoehtona parantaa toimeentuloa etenkin harvaanasutuilla alueilla. Pelastavana toimialana on nähty ennen kaikkea matkailu, joka onkin muun muassa Inarin kunnassa suurin yksittäinen toimiala. Näkemys on ollut myös rahoitusta ohjaava tekijä.
Maaseudulla esiintyvää matkailuun liittyvää monialayrittäjyyttä on tutkittu varsin vähän. Monialaisuuteen liittyvien tutkimusten fokus on ollut ennen kaikkea maatiloissa, maatilataloudessa, toimintaympäristössä ja monialayrittäjyyden tuomissa mahdollisuuksissa maaseudun rakennemuutoksessa kamppaileville yrityksille. Myös ulkomailla tehty tutkimus on maatila ja –seutupainotteista, mutta Inarin alueen kaltaiseen elinkeinorakenteeseen liittyvää tutkimusta on tuskin lainkaan.
Tutkimuskohteenani ovat ne taustatekijät, jotka Inarin alueella toimivien monialayrittäjien kertoman mukaan ovat johtaneet heidän päätöksiinsä monialaistua matkailualalle. Tutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen poikkeavatko Inarin alueen yrittäjien ja muualla tutkittujen maatalousyrittäjien monialaistumiseen vaikuttaneet tekijät toisistaan? Teon teoriaan pohjautuvan kognitiivisen yrittäjyysprosessin ja case-esimerkkien avulla vertailen ratkaisuun liittyneitä osatekijöitä sekä yrittäjän roolia prosessissa. Miksi yrittäjä tulkitsee tilannetta siten, että hän katsoo monialaistumisen oikeaksi valinnaksi? Onko matkailuala valintana ollut pakko vai avautunut tilaisuus? Onko matkailualalle laajentamisesta pelastukseksi kaikille?
Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Syksyllä 2014 toteutin viisi haastattelua, joissa oli mukana yhteensä seitsemän haastateltavaa. Haastateltaviksi valitsin matkailun parissa toimivia monialayrittäjiä, sekä vertailun vuoksi niitä jotka ovat päätyneet erilleen matkailusta sitä kokeiltuaan, ja niitä joilla valinta saattaa olla lähiaikoina edessä.
Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia taustoihin vaikuttaneista tekijöistä. Toimintaympäristöön ja toimialoihin liittyvissä yksityiskohdissa syntyi kuitenkin eroja. Loppupäätelmänä on se, että monialaistuminen ei voi olla itse tarkoitus, vaan eri osatekijät pitää punnita tarkkaan ja alueelliset erot ottaa realistisesti huomioon. Pelastusautomaatiksi matkailusta ei ole, mutta mahdollisuuksia sen avulla voidaan luoda. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ja soveltaa alue- ja yrityskehittämisen tukena sekä julkisella sektorilla, että yksittäisten yritysten tukena.
Maaseudulla esiintyvää matkailuun liittyvää monialayrittäjyyttä on tutkittu varsin vähän. Monialaisuuteen liittyvien tutkimusten fokus on ollut ennen kaikkea maatiloissa, maatilataloudessa, toimintaympäristössä ja monialayrittäjyyden tuomissa mahdollisuuksissa maaseudun rakennemuutoksessa kamppaileville yrityksille. Myös ulkomailla tehty tutkimus on maatila ja –seutupainotteista, mutta Inarin alueen kaltaiseen elinkeinorakenteeseen liittyvää tutkimusta on tuskin lainkaan.
Tutkimuskohteenani ovat ne taustatekijät, jotka Inarin alueella toimivien monialayrittäjien kertoman mukaan ovat johtaneet heidän päätöksiinsä monialaistua matkailualalle. Tutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen poikkeavatko Inarin alueen yrittäjien ja muualla tutkittujen maatalousyrittäjien monialaistumiseen vaikuttaneet tekijät toisistaan? Teon teoriaan pohjautuvan kognitiivisen yrittäjyysprosessin ja case-esimerkkien avulla vertailen ratkaisuun liittyneitä osatekijöitä sekä yrittäjän roolia prosessissa. Miksi yrittäjä tulkitsee tilannetta siten, että hän katsoo monialaistumisen oikeaksi valinnaksi? Onko matkailuala valintana ollut pakko vai avautunut tilaisuus? Onko matkailualalle laajentamisesta pelastukseksi kaikille?
Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Syksyllä 2014 toteutin viisi haastattelua, joissa oli mukana yhteensä seitsemän haastateltavaa. Haastateltaviksi valitsin matkailun parissa toimivia monialayrittäjiä, sekä vertailun vuoksi niitä jotka ovat päätyneet erilleen matkailusta sitä kokeiltuaan, ja niitä joilla valinta saattaa olla lähiaikoina edessä.
Tutkimuksen tulokset tukevat pääosin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia taustoihin vaikuttaneista tekijöistä. Toimintaympäristöön ja toimialoihin liittyvissä yksityiskohdissa syntyi kuitenkin eroja. Loppupäätelmänä on se, että monialaistuminen ei voi olla itse tarkoitus, vaan eri osatekijät pitää punnita tarkkaan ja alueelliset erot ottaa realistisesti huomioon. Pelastusautomaatiksi matkailusta ei ole, mutta mahdollisuuksia sen avulla voidaan luoda. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ja soveltaa alue- ja yrityskehittämisen tukena sekä julkisella sektorilla, että yksittäisten yritysten tukena.