Matemaattisen opetuskuvan suunnittelu – lukukäsitteen visuaalinen retoriikka
Keränen, Pia Johanna (2016)
Keränen, Pia Johanna
Lapin yliopisto
2016
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612131394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201612131394
Tiivistelmä
Tutkielmassa määrittelen oppimateriaalien suunnittelun käsitteistöä muotoilualoilla
tyypillisen practice-based menetelmän avulla. Tutkielman taiteellinen osion aikana
suunnittelen toiminnallisen välineen matematiikan alkuopetuksen käyttöön. Teoreettisessa osiossa reflektoin sisällönanalyysin ja osallistuvan havainnoinnin avulla kerättyä aineistoa visuaalisen viestinnän suunnittelun teoreettiseen viitekehykseen. Suunnittelutuotteena on kuvakorttisarja, jolla havainnollistetaan matemaattista abstraktia käsitettä – lukukäsitettä – pelillisissä oppimistehtävissä. Tutkielmaani määrittävä tutkimuskysymys on:
Miten visuaalisen viestinnän suunnittelu näkyy lukukäsitettä
havainnollistavassa alakoulun ensimmäisen luokan oppimateriaalissa?
Pohdin asiaa seuraavien alakysymysten avulla:
Mikä on visuaalisen viestinnän
suunnittelun merkitys opetustapahtumassa?
Millä kuvallisilla keinoilla voidaan ilmaista lukukäsitettä ja miten oppilas tulkitsee abstraktia käsitettä havainnollistavaa oppimateriaalia?
Oppimateriaalien tutkimusta on tehty vain vähän visuaalisen viestinnän suunnittelun
näkökulmasta, etenkin matematiikan osalta. Tämän tutkielman antina on käsitys
opetusmateriaalin suunnittelun kontekstista - viestinnän tuottajan ja vastaanottajien
rooleista sekä käyttöympäristöstä. Suunnittelutuotteen kuvituksen ja käytön analyysi
antoi vihjeitä suunnittelutuotteen ulkoisista ominaisuuksista ja materiaalin käyttötavoista, jotka vaikuttavat oppilaan tulkintaan oppimistehtävien sisällöstä. Arvioin, että tämän tutkielma puitteissa oppilaan lukukäsitteen hallinnasta kertovat kuvasarjan kuvitusten vertailu – kuvien parillisuuden ja samankaltaisuuden havaitseminen – sekä lukumääräisyyden havaitseminen. Yksittäisen kuvituksen sisältämien kuvaelementtien muoto ja koko sekä kuvien sarjallisuus ovat mielestäni tällöin merkittävämpiä ominaisuuksia kuin kuvan tekotapa tai kuva-aiheen realistisuuden aste.
Erilaiset työskentelymuodot ja oppimistehtävät asettavat vaatimuksia toiminnallisen
välineen käytettävyydelle. Esitän, että tällaisen oppimateriaalin esittämä kuvitus
on oppilaan näkökulmasta ”raakadataa”. Hän tulkitsee kuvia oman aiemman kokemuksensa ja opetustehtävässä annettujen vihjeiden avulla ennemminkin kuin kuvituksen esittämän sisällön perusteella. Oppiminen on monivaiheinen tapahtuma, jossa oppilaan on tulkittava oppimistehtävien sanallista ja kuvallista sisältöä ja toimittava työstämänsä informaation perusteella.
Suunnittelutuotteen prototyyppiä olisi mahdollista kehittää eteenpäin tai luoda
uutta oppimateriaalia matematiikan opetukseen. Tutkielma antoi myös ajatuksia suunnasta mihin jatkaa opetuskäyttöön painottuvaa visuaalisen viestinnän suunnittelun tutkimusta.
tyypillisen practice-based menetelmän avulla. Tutkielman taiteellinen osion aikana
suunnittelen toiminnallisen välineen matematiikan alkuopetuksen käyttöön. Teoreettisessa osiossa reflektoin sisällönanalyysin ja osallistuvan havainnoinnin avulla kerättyä aineistoa visuaalisen viestinnän suunnittelun teoreettiseen viitekehykseen. Suunnittelutuotteena on kuvakorttisarja, jolla havainnollistetaan matemaattista abstraktia käsitettä – lukukäsitettä – pelillisissä oppimistehtävissä. Tutkielmaani määrittävä tutkimuskysymys on:
Miten visuaalisen viestinnän suunnittelu näkyy lukukäsitettä
havainnollistavassa alakoulun ensimmäisen luokan oppimateriaalissa?
Pohdin asiaa seuraavien alakysymysten avulla:
Mikä on visuaalisen viestinnän
suunnittelun merkitys opetustapahtumassa?
Millä kuvallisilla keinoilla voidaan ilmaista lukukäsitettä ja miten oppilas tulkitsee abstraktia käsitettä havainnollistavaa oppimateriaalia?
Oppimateriaalien tutkimusta on tehty vain vähän visuaalisen viestinnän suunnittelun
näkökulmasta, etenkin matematiikan osalta. Tämän tutkielman antina on käsitys
opetusmateriaalin suunnittelun kontekstista - viestinnän tuottajan ja vastaanottajien
rooleista sekä käyttöympäristöstä. Suunnittelutuotteen kuvituksen ja käytön analyysi
antoi vihjeitä suunnittelutuotteen ulkoisista ominaisuuksista ja materiaalin käyttötavoista, jotka vaikuttavat oppilaan tulkintaan oppimistehtävien sisällöstä. Arvioin, että tämän tutkielma puitteissa oppilaan lukukäsitteen hallinnasta kertovat kuvasarjan kuvitusten vertailu – kuvien parillisuuden ja samankaltaisuuden havaitseminen – sekä lukumääräisyyden havaitseminen. Yksittäisen kuvituksen sisältämien kuvaelementtien muoto ja koko sekä kuvien sarjallisuus ovat mielestäni tällöin merkittävämpiä ominaisuuksia kuin kuvan tekotapa tai kuva-aiheen realistisuuden aste.
Erilaiset työskentelymuodot ja oppimistehtävät asettavat vaatimuksia toiminnallisen
välineen käytettävyydelle. Esitän, että tällaisen oppimateriaalin esittämä kuvitus
on oppilaan näkökulmasta ”raakadataa”. Hän tulkitsee kuvia oman aiemman kokemuksensa ja opetustehtävässä annettujen vihjeiden avulla ennemminkin kuin kuvituksen esittämän sisällön perusteella. Oppiminen on monivaiheinen tapahtuma, jossa oppilaan on tulkittava oppimistehtävien sanallista ja kuvallista sisältöä ja toimittava työstämänsä informaation perusteella.
Suunnittelutuotteen prototyyppiä olisi mahdollista kehittää eteenpäin tai luoda
uutta oppimateriaalia matematiikan opetukseen. Tutkielma antoi myös ajatuksia suunnasta mihin jatkaa opetuskäyttöön painottuvaa visuaalisen viestinnän suunnittelun tutkimusta.