https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59340 2026-08-04T07:18:20Z 2026-08-04T07:18:20Z Mänty, Katri https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67379 2026-08-04T07:03:03Z 2026-01-01T00:00:00Z

Kuvituksen ja infografiikan roolit Puolustusvoimien uutismediassa Mänty, Katri Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään Puolustusvoimien uutismedian, Ruotuväki-lehden kuvitusten ja infografiikan ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat kuvituksen ja infografiikan roolit kyseisessä lehdessä. Tällaisella tutkimuksella pyritään selkeyttämään sitä, mitä mahdollisuuksia kuvittaminen ja datan visualisointi tuo Ruotuväelle ja miten merkittävä rooli näillä voi olla tämän kaltaisessa lehdessä. Lisäksi tutkielmassa sivutaan sitä, millainen on onnistunut kuvitus tai infografiikka lehteen, jota julkaisee Puolustusvoimat. Asettaako se jotain ehtoja? Tutkielma on toteutettu practice-based-tutkimuksena, jossa tutkimusongelmaan on pyritty löytämään vastauksia tarkastelemalla kuvituksia jälkikäteisen analysoinnin avulla. Tutkielmassa tarkastellaan kuvitusten visuaalisia keinoja sekä kuvan ja tekstin suhdetta. Näin pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: "Mitkä ovat Puolustusvoimien uutismediaan tehtyjen kuvitusten ja infografiikoiden roolit ja mistä visuaalisista ominaisuuksista nämä koostuvat?" Samalla pohditaan sitä, mitä ehtoja tällainen media kuvittajalle asettaa. Tutkielmassa hyödynnetään muiden muassa sosiosemiotiikan ja visuaalisen retoriikan teoriaa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia näihin alakysymyksiin: "Millainen kuvitus tai infografiikka Puolustusvoimien uutismediassa on onnistunut?" ja "Mitä asioita kuvituksessa tai infografiikassa on hyvä ottaa huomioon, kun julkaisijana on Puolustusvoimat? Tutkielma osoittaa, että kuvitukset ja infografiikat osallistuvat aktiivisesti jutun ja lehden kokonaisuuden merkityksen rakentamiseen eri roolein. Siirryttäessä yksittäisistä rooleista kokonaisuuteen, esiin nousee kuvitusten ja infografiikoiden moniroolisuus. Sama kuvitus tai infografiikka voi samanaikaisesti ilmentää useita tutkielmassa esille tuotuja rooleja. Lisäksi tutkielma argumentoi sen puolesta, ettei Puolustusvoimat organisaationa aseta kuvitukselle jyrkkiä rajoitteita. Sen sijaan graafikolta vaaditaan laaja-alaista tietoa ihmisistä, maailmasta ja ilmiöistä sekä halua selvittää näitä asioita, jotta hän ymmärtää asiayhteyksiä ja saa kuvalliset ideat onnistumaan.

2026-01-01T00:00:00Z Mänty, Katri Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään Puolustusvoimien uutismedian, Ruotuväki-lehden kuvitusten ja infografiikan ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat kuvituksen ja infografiikan roolit kyseisessä lehdessä. Tällaisella tutkimuksella pyritään selkeyttämään sitä, mitä mahdollisuuksia kuvittaminen ja datan visualisointi tuo Ruotuväelle ja miten merkittävä rooli näillä voi olla tämän kaltaisessa lehdessä. Lisäksi tutkielmassa sivutaan sitä, millainen on onnistunut kuvitus tai infografiikka lehteen, jota julkaisee Puolustusvoimat. Asettaako se jotain ehtoja? Tutkielma on toteutettu practice-based-tutkimuksena, jossa tutkimusongelmaan on pyritty löytämään vastauksia tarkastelemalla kuvituksia jälkikäteisen analysoinnin avulla. Tutkielmassa tarkastellaan kuvitusten visuaalisia keinoja sekä kuvan ja tekstin suhdetta. Näin pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: "Mitkä ovat Puolustusvoimien uutismediaan tehtyjen kuvitusten ja infografiikoiden roolit ja mistä visuaalisista ominaisuuksista nämä koostuvat?" Samalla pohditaan sitä, mitä ehtoja tällainen media kuvittajalle asettaa. Tutkielmassa hyödynnetään muiden muassa sosiosemiotiikan ja visuaalisen retoriikan teoriaa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia näihin alakysymyksiin: "Millainen kuvitus tai infografiikka Puolustusvoimien uutismediassa on onnistunut?" ja "Mitä asioita kuvituksessa tai infografiikassa on hyvä ottaa huomioon, kun julkaisijana on Puolustusvoimat? Tutkielma osoittaa, että kuvitukset ja infografiikat osallistuvat aktiivisesti jutun ja lehden kokonaisuuden merkityksen rakentamiseen eri roolein. Siirryttäessä yksittäisistä rooleista kokonaisuuteen, esiin nousee kuvitusten ja infografiikoiden moniroolisuus. Sama kuvitus tai infografiikka voi samanaikaisesti ilmentää useita tutkielmassa esille tuotuja rooleja. Lisäksi tutkielma argumentoi sen puolesta, ettei Puolustusvoimat organisaationa aseta kuvitukselle jyrkkiä rajoitteita. Sen sijaan graafikolta vaaditaan laaja-alaista tietoa ihmisistä, maailmasta ja ilmiöistä sekä halua selvittää näitä asioita, jotta hän ymmärtää asiayhteyksiä ja saa kuvalliset ideat onnistumaan. Moilanen, Vilma https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67378 2026-08-04T05:00:12Z 2026-01-01T00:00:00Z

Vastuullinen asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hallinnan kohteena Moilanen, Vilma Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisena asiakas näyttäytyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankeohjelman loppuraporteissa. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan hyvinvointialueen loppuraporttia ja tutkimuksen aineiston analyysi noudatti teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita. Teoriaksi valikoitui hallinnan analytiikka, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hallinnan rationaliteetteja ja teknologioita, joilla perustellaan ja toteutetaan hallintaa sosiaali- ja terveyskeskusten uudistuksissa. Hallinnan rationaliteettien ja teknologioiden kautta tarkastellen asiakkaan asema havaittiin muuttuvan asiakkuuden vaiheen mukaan. Tutkimusten tulosluvut noudattivatkin asiakkuuden vaiheita: ennen asiakkuutta, asiakkuuden alussa sekä asiakkuudessa. Tulosten perusteella kaikissa asiakkuuden vaiheissa asiakas näyttäytyy sekä hallinnan kohteena sekä toimijana. Ennen varsinaista asiakkuutta asiakas näyttäytyi riskikohteena. Hallinnan kohteeksi muotoutui koko väestö ja keskeisiksi rationaliteeteiksi muotoutui ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin hallinnan rationaliteetit. Teknologioiksi muotoutui elintapaohjaukset sekä asiakassegmentoinnit. Asiakkuuden alkuvaiheessa asiakas näyttäytyi itseohjautuvana hallinnan kohteena asiantuntijatiedon kautta. Rationaliteeteiksi rakentui saavutettavuuden ja ohjauksen rationaliteetit. Teknologioiksi rakentui asiakasohjaus sekä palvelutarpeen arvioinnit. Viimeisessä asiakasvaiheessa, eli varsinaisessa asiakkuudessa asiakas näyttäytyi hallinnan kohteena, jossa asiakkaan oma aktiivinen ja vastuullinen rooli korostui. Hallinnan rationaliteeteiksi rakentui vaikuttavuuden ja tehokkuuden rationaliteetit. Asiakkuudessa teknologioiksi muotoutui hoito- ja asiakassuunnitelmat sekä erilaiset arviointimittarit. Asiakkaan rooli ei näyttäytynyt vain palvelujen vastaanottajana, vaan asiakkaalta odotettiin myös itseohjautuvuutta sekä aktiivisuutta. Odotukset rakentuivat hallinnan perusteluista ja toteuttamisen tavoista. Samalla keskeiseksi löydökseksi osoittautui se, että sosiaali- ja terveyspalvelut tarjosivat laajasti digitaalisia palveluita, mikä tuottaa normatiivista käsitystä asiakkaiden digitaalisesta osaamisesta. Tutkimus osoittaa, että asiakas näyttäytyy hallinnan kohteena, mutta samalla myös hallinnan toteuttajana. Asiakkaan aktiivinen, itsearvioiva ja vastuullinen rooli olivat keskeisiä keinoja palelujärjestelmän toiminnan tavoitteiden täyttämisessä.

2026-01-01T00:00:00Z Moilanen, Vilma Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisena asiakas näyttäytyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankeohjelman loppuraporteissa. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan hyvinvointialueen loppuraporttia ja tutkimuksen aineiston analyysi noudatti teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita. Teoriaksi valikoitui hallinnan analytiikka, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hallinnan rationaliteetteja ja teknologioita, joilla perustellaan ja toteutetaan hallintaa sosiaali- ja terveyskeskusten uudistuksissa. Hallinnan rationaliteettien ja teknologioiden kautta tarkastellen asiakkaan asema havaittiin muuttuvan asiakkuuden vaiheen mukaan. Tutkimusten tulosluvut noudattivatkin asiakkuuden vaiheita: ennen asiakkuutta, asiakkuuden alussa sekä asiakkuudessa. Tulosten perusteella kaikissa asiakkuuden vaiheissa asiakas näyttäytyy sekä hallinnan kohteena sekä toimijana. Ennen varsinaista asiakkuutta asiakas näyttäytyi riskikohteena. Hallinnan kohteeksi muotoutui koko väestö ja keskeisiksi rationaliteeteiksi muotoutui ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin hallinnan rationaliteetit. Teknologioiksi muotoutui elintapaohjaukset sekä asiakassegmentoinnit. Asiakkuuden alkuvaiheessa asiakas näyttäytyi itseohjautuvana hallinnan kohteena asiantuntijatiedon kautta. Rationaliteeteiksi rakentui saavutettavuuden ja ohjauksen rationaliteetit. Teknologioiksi rakentui asiakasohjaus sekä palvelutarpeen arvioinnit. Viimeisessä asiakasvaiheessa, eli varsinaisessa asiakkuudessa asiakas näyttäytyi hallinnan kohteena, jossa asiakkaan oma aktiivinen ja vastuullinen rooli korostui. Hallinnan rationaliteeteiksi rakentui vaikuttavuuden ja tehokkuuden rationaliteetit. Asiakkuudessa teknologioiksi muotoutui hoito- ja asiakassuunnitelmat sekä erilaiset arviointimittarit. Asiakkaan rooli ei näyttäytynyt vain palvelujen vastaanottajana, vaan asiakkaalta odotettiin myös itseohjautuvuutta sekä aktiivisuutta. Odotukset rakentuivat hallinnan perusteluista ja toteuttamisen tavoista. Samalla keskeiseksi löydökseksi osoittautui se, että sosiaali- ja terveyspalvelut tarjosivat laajasti digitaalisia palveluita, mikä tuottaa normatiivista käsitystä asiakkaiden digitaalisesta osaamisesta. Tutkimus osoittaa, että asiakas näyttäytyy hallinnan kohteena, mutta samalla myös hallinnan toteuttajana. Asiakkaan aktiivinen, itsearvioiva ja vastuullinen rooli olivat keskeisiä keinoja palelujärjestelmän toiminnan tavoitteiden täyttämisessä. Haapakangas, Elina https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67377 2026-08-03T09:00:12Z 2026-01-01T00:00:00Z

Taiteen ja luovan työskentelyn kannatteleva voima - autoetnografinen tutkimus taiteen ja luovan työskentelyn merkityksestä elämän haasteiden keskellä Haapakangas, Elina Autoetnografinen tutkimukseni omista muistiinpanoistani tuo esille elämän raadollisuuden ja sen, kuinka suuri ja voimauttava vaikutus taiteella ja luovalla työskentelyllä voi olla. Erilaiset taiteen tutkimuksen, taiteen filosofian ja taidekasvatuksen teoriat tukevat runsaasti sellaisia havaintoja, joita olen viimevuosien aikana elämässäni, tavallisessa arjessani tehnyt. Innostukseni graduun syntyi siitä, kun halusin pukea haastavat elämäni jaksot kauniiksi sanoiksi ja toivoin, että joskus niistä kokemuksistani voisi olla hyötyä muillekin. Autoetnografinen oman elämän tarkastelu auttaa itsereflektiossa ja oman elämän vakauttamisessa. Tämän kaltaiset ominaisuudet ovat oleellisia myös tulevan taidekasvattajan ammattia ajatellen. Opettajuus ja professionaalisuus kehittyvät jatkuvasti ja oman toiminnan ja ajatusmallien ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen ovat opettajan työssä keskeisiä. Siksi tein tämän. Jotta ymmärtäisin itseäni ja jotta saisin valjastettua omat voimani johonkin yhteiseen hyvään. Tutkimukseni tulokset hyvinvoinnin tukemisesta taiteen ja luovan työskentelyn avulla ovat hyvin ajankohtaisia. Vaikka tutkimukseni onkin toteutettu yksilön kokemuksesta, voidaan tutkimustuloksiani soveltaa myös laajemmin. Taiteen hyvinvointia tukevat ulottuvuudet ovat vahvan tutkimusteorian osoittamia, ja lisäksi autoetnografinen katsaus päiväkirjamerkintöihini tukee tätä. Arkinen, monipuolinen, yksilölle itselleen mieluinen ja luonteva taide ja luova työskentely tuo elämään ja arkeen merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisää hyvinvointia monella tapaa. Tutkimukseni aiheella on myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksiin. Aineistona toimineet päiväkirjamerkinnät ja muut muistiinpanot tuovat hyvin rehellistä ja suodattamatonta materiaalia. Autoetnografisestanäkökulmasta tarkasteltaessa muistinpanot kuvaavat tarkasti yksilön subjektiivista kokemusta. Tulevaisuudessa suuremman aineiston kerääminen monien eri henkilöiden päiväkirjamerkinnöistä sekä mahdollisesti heidän teoksistaan olisi antoisaa.

2026-01-01T00:00:00Z Haapakangas, Elina Autoetnografinen tutkimukseni omista muistiinpanoistani tuo esille elämän raadollisuuden ja sen, kuinka suuri ja voimauttava vaikutus taiteella ja luovalla työskentelyllä voi olla. Erilaiset taiteen tutkimuksen, taiteen filosofian ja taidekasvatuksen teoriat tukevat runsaasti sellaisia havaintoja, joita olen viimevuosien aikana elämässäni, tavallisessa arjessani tehnyt. Innostukseni graduun syntyi siitä, kun halusin pukea haastavat elämäni jaksot kauniiksi sanoiksi ja toivoin, että joskus niistä kokemuksistani voisi olla hyötyä muillekin. Autoetnografinen oman elämän tarkastelu auttaa itsereflektiossa ja oman elämän vakauttamisessa. Tämän kaltaiset ominaisuudet ovat oleellisia myös tulevan taidekasvattajan ammattia ajatellen. Opettajuus ja professionaalisuus kehittyvät jatkuvasti ja oman toiminnan ja ajatusmallien ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen ovat opettajan työssä keskeisiä. Siksi tein tämän. Jotta ymmärtäisin itseäni ja jotta saisin valjastettua omat voimani johonkin yhteiseen hyvään. Tutkimukseni tulokset hyvinvoinnin tukemisesta taiteen ja luovan työskentelyn avulla ovat hyvin ajankohtaisia. Vaikka tutkimukseni onkin toteutettu yksilön kokemuksesta, voidaan tutkimustuloksiani soveltaa myös laajemmin. Taiteen hyvinvointia tukevat ulottuvuudet ovat vahvan tutkimusteorian osoittamia, ja lisäksi autoetnografinen katsaus päiväkirjamerkintöihini tukee tätä. Arkinen, monipuolinen, yksilölle itselleen mieluinen ja luonteva taide ja luova työskentely tuo elämään ja arkeen merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisää hyvinvointia monella tapaa. Tutkimukseni aiheella on myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksiin. Aineistona toimineet päiväkirjamerkinnät ja muut muistiinpanot tuovat hyvin rehellistä ja suodattamatonta materiaalia. Autoetnografisestanäkökulmasta tarkasteltaessa muistinpanot kuvaavat tarkasti yksilön subjektiivista kokemusta. Tulevaisuudessa suuremman aineiston kerääminen monien eri henkilöiden päiväkirjamerkinnöistä sekä mahdollisesti heidän teoksistaan olisi antoisaa. Mansar, Adem https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67376 2026-08-03T04:30:14Z 2026-01-01T00:00:00Z

The trendy destination of Iceland : mass tourism and its effects on students Mansar, Adem This thesis explores the impacts of mass tourism on local residents in Reykjavík, focusing specifically on university students. Looking through the lenses of social sustainability, place attachment, and social exchange theory, the study uses a qualitative approach. Semi-structured interviews were conducted with both local Icelandic and international students to capture their everyday experiences and views regarding the country's tourism boom. The findings show that students hold a highly nuanced perspective. On the one hand, they view tourism pragmatically and quite favorably, seeing it as a vital source of flexible, part-time jobs that help cover Iceland's high cost of living. Culturally, the influx of visitors is also welcomed for making Reykjavík's downtown livelier and more diverse. On the other hand, serious friction points emerge regarding social sustainability. The rapid growth of short-term rentals like Airbnb has made it incredibly difficult for students to find affordable housing. Additionally, the commercialization of nature and the expansion of parking fees at famous landmarks damage the students' sense of place attachment, leading to a feeling of alienation and a reluctance to visit these native spaces. To protect local well-being, the study concludes that Iceland needs a shift toward stronger tourism governance. Based on student feedback, this should include strict limits on short-term urban rentals, visitor caps at fragile natural sites, and parking fee exemptions for residents to ensure they can still access their own nature.

2026-01-01T00:00:00Z Mansar, Adem This thesis explores the impacts of mass tourism on local residents in Reykjavík, focusing specifically on university students. Looking through the lenses of social sustainability, place attachment, and social exchange theory, the study uses a qualitative approach. Semi-structured interviews were conducted with both local Icelandic and international students to capture their everyday experiences and views regarding the country's tourism boom. The findings show that students hold a highly nuanced perspective. On the one hand, they view tourism pragmatically and quite favorably, seeing it as a vital source of flexible, part-time jobs that help cover Iceland's high cost of living. Culturally, the influx of visitors is also welcomed for making Reykjavík's downtown livelier and more diverse. On the other hand, serious friction points emerge regarding social sustainability. The rapid growth of short-term rentals like Airbnb has made it incredibly difficult for students to find affordable housing. Additionally, the commercialization of nature and the expansion of parking fees at famous landmarks damage the students' sense of place attachment, leading to a feeling of alienation and a reluctance to visit these native spaces. To protect local well-being, the study concludes that Iceland needs a shift toward stronger tourism governance. Based on student feedback, this should include strict limits on short-term urban rentals, visitor caps at fragile natural sites, and parking fee exemptions for residents to ensure they can still access their own nature.