https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/64254 2026-09-04T04:30:57Z 2026-09-04T04:30:57Z Raatikka, Ella https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67411 2026-09-03T10:30:12Z 2026-01-01T00:00:00Z

Osakeyhtiön johdon fidusiaariset velvollisuudet tekoälyasetuksen valossa Raatikka, Ella Tutkielma käsittelee osakeyhtiön hallituksen OYL 1:8:n mukaista huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutta suhteessa EU:n tekoälyasetuksessa asetettuihin velvoitteisiin. Tutkimuksessa selvitetään, tuleeko yhtiön johdon huolellisuusvelvoitteensa nojalla noudattaa tekoälyasetuksen velvoitteita ja jos kyllä, niin miten johdon on toimittava tekoälyasetuksen nojalla, jotta se täyttää fidusiaarivelvoitteensa. Kysymykseksi nousee johdon velvollisuus noudattaa osakeyhtiölain ulkopuolista lainsäädäntöä sekä johdon valvontavastuun laajuus ja soveltuminen tekoälyasetukseen. Lisäksi pohditaan lyhyesti OYL:n muutostarpeita nykytilassa sekä yhtiön tekoälyn hallinnointia koskevan sääntelyn tulevaisuuden näkymiä EU:ssa. Asettuja tutkimuskysymyksiä lähestytään lainopin menetelmin. Lainopin tukena hyödynnetään oikeustaloustieteellisiä argumentteja sekä tehdään katsaus johdon huolellisuusvelvollisuuteen Yhdysvaltojen Delawaren osavaltiossa ja Saksassa. Tekoälyasetus luo tekoälyä käyttävälle yhtiölle useita velvoitteita liittyen muun muassa läpinäkyvyyteen, ihmisen suorittamaan valvontaan, selitettävyyteen ja riskienhallintaan. Asetuksessa ei nimenomaisesti ole mainittu yhtiön johtoa taikka edes yhtiötä, vaan asetuksen tekoälyn käyttöön kohdistuvat velvoitteet koskevat ”käyttöönottajia”. Tekoälyn käyttöönottopäätökset ja kouluttaminen yhtiössä ovat kuitenkin tyypillisesti viime kädessä hallituksen vastuulla, silloin kun kyse on strategisesti merkittävästä päätöksestä. Kyse on tällöin liiketoimintapäätöksistä, joilta edellytetään riittävää huolellisuutta. Huolellisuusvelvollisuuden toteuttavalle OYL:n korvausvelvollisuuden syntymiselle on kolme todennäköistä skenaariota tekoälyasetuksen velvoitteiden kontekstissa: 1) hallituksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa yhtiön toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi, mikä pitää sisällään myös tekoälyn käyttöön liittyvän riskienhallinnan; 2) hallituksen katsotaan toimineen huolellisuusvelvollisuutensa vastaisesti tehdessään tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa koskevan liiketoimintapäätöksen, joka on lainvastainen, sen taustaksi ei ole hankittu asianmukaista tietoa taikka päätökseen ovat vaikuttaneet johdon jäsenen eturistiriidat tai 3) hallitus käyttää itse suuririskistä tekoälyjärjestelmää päätöksenteossaan ja laiminlyö tekoälyasetuksen velvoitteet. Tutkielman johtopäätös on, että OYL puitteissa on mahdollista, että tekoälyasetuksen velvoitteiden noudattaminen katsotaan kuuluvan hallituksen OYL 1:8:n mukaisiin velvollisuuksiin. Jo KKO 2016:58 oikeusohjeen perusteella hallituksella valvontavastuu yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisistä toiminnoista. Ennen oikeuskäytännön tarkentumista ei kuitenkaan voida todeta, että johtopäätös soveltuisi kaikkiin tilanteisiin, vaan toiminnan merkittävyys liiketoiminnalle on keskeinen arviointikriteeri.

2026-01-01T00:00:00Z Raatikka, Ella Tutkielma käsittelee osakeyhtiön hallituksen OYL 1:8:n mukaista huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuutta suhteessa EU:n tekoälyasetuksessa asetettuihin velvoitteisiin. Tutkimuksessa selvitetään, tuleeko yhtiön johdon huolellisuusvelvoitteensa nojalla noudattaa tekoälyasetuksen velvoitteita ja jos kyllä, niin miten johdon on toimittava tekoälyasetuksen nojalla, jotta se täyttää fidusiaarivelvoitteensa. Kysymykseksi nousee johdon velvollisuus noudattaa osakeyhtiölain ulkopuolista lainsäädäntöä sekä johdon valvontavastuun laajuus ja soveltuminen tekoälyasetukseen. Lisäksi pohditaan lyhyesti OYL:n muutostarpeita nykytilassa sekä yhtiön tekoälyn hallinnointia koskevan sääntelyn tulevaisuuden näkymiä EU:ssa. Asettuja tutkimuskysymyksiä lähestytään lainopin menetelmin. Lainopin tukena hyödynnetään oikeustaloustieteellisiä argumentteja sekä tehdään katsaus johdon huolellisuusvelvollisuuteen Yhdysvaltojen Delawaren osavaltiossa ja Saksassa. Tekoälyasetus luo tekoälyä käyttävälle yhtiölle useita velvoitteita liittyen muun muassa läpinäkyvyyteen, ihmisen suorittamaan valvontaan, selitettävyyteen ja riskienhallintaan. Asetuksessa ei nimenomaisesti ole mainittu yhtiön johtoa taikka edes yhtiötä, vaan asetuksen tekoälyn käyttöön kohdistuvat velvoitteet koskevat ”käyttöönottajia”. Tekoälyn käyttöönottopäätökset ja kouluttaminen yhtiössä ovat kuitenkin tyypillisesti viime kädessä hallituksen vastuulla, silloin kun kyse on strategisesti merkittävästä päätöksestä. Kyse on tällöin liiketoimintapäätöksistä, joilta edellytetään riittävää huolellisuutta. Huolellisuusvelvollisuuden toteuttavalle OYL:n korvausvelvollisuuden syntymiselle on kolme todennäköistä skenaariota tekoälyasetuksen velvoitteiden kontekstissa: 1) hallituksen katsotaan laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa yhtiön toiminnan asianmukaiseksi järjestämiseksi, mikä pitää sisällään myös tekoälyn käyttöön liittyvän riskienhallinnan; 2) hallituksen katsotaan toimineen huolellisuusvelvollisuutensa vastaisesti tehdessään tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa koskevan liiketoimintapäätöksen, joka on lainvastainen, sen taustaksi ei ole hankittu asianmukaista tietoa taikka päätökseen ovat vaikuttaneet johdon jäsenen eturistiriidat tai 3) hallitus käyttää itse suuririskistä tekoälyjärjestelmää päätöksenteossaan ja laiminlyö tekoälyasetuksen velvoitteet. Tutkielman johtopäätös on, että OYL puitteissa on mahdollista, että tekoälyasetuksen velvoitteiden noudattaminen katsotaan kuuluvan hallituksen OYL 1:8:n mukaisiin velvollisuuksiin. Jo KKO 2016:58 oikeusohjeen perusteella hallituksella valvontavastuu yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeisistä toiminnoista. Ennen oikeuskäytännön tarkentumista ei kuitenkaan voida todeta, että johtopäätös soveltuisi kaikkiin tilanteisiin, vaan toiminnan merkittävyys liiketoiminnalle on keskeinen arviointikriteeri. Tervo, Elisa https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67408 2026-09-01T13:00:11Z 2026-01-01T00:00:00Z

”--se olisi se meidän unelma, mihin meidän pitäisi pyrkiä.” Tukiviittomat ja kuvat kielen kehityksen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksessa Tervo, Elisa Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät tukiviittomia ja kuvia kielen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa, sekä tuoda esille, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita he ovat havainneet tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien olevan yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkimuksen taustalla on huoli lasten kielen kehityksen lisääntyneistä haasteista ja niiden vaikutuksista lasten arkeen ja oppimiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi.

2026-01-01T00:00:00Z Tervo, Elisa Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät tukiviittomia ja kuvia kielen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa, sekä tuoda esille, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita he ovat havainneet tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien olevan yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkimuksen taustalla on huoli lasten kielen kehityksen lisääntyneistä haasteista ja niiden vaikutuksista lasten arkeen ja oppimiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi. Ovaska, Hanna https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67394 2026-08-11T10:31:33Z 2026-01-01T00:00:00Z

Käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate rikosasioiden tietosuojadirektiivin mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä.

2026-01-01T00:00:00Z Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä. Mannerkorpi, Iines Mannerkorpi, Iines https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67392 2026-08-10T12:30:13Z 2026-01-01T00:00:00Z

"Kaunis, rietas, porvarillinen" : Taideopiskelijoiden antamia merkityksiä vampyyrille Mannerkorpi, Iines; Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja.; In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes.

2026-01-01T00:00:00Z Mannerkorpi, Iines Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja. In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes.