https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59340 2026-08-24T15:39:59Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67404 A guide for your career change Arffman, Mira; Arminen, Karita; Korjonen, Markus; Mansikka, Kaisa; Panu, Antti; Tölli, Ilkka; Vaarala, Milla This guide is especially designed for you if you are considering a career change, looking to clarify your career plans or exploring new opportunities in working life. The guide is also suitable as a support tool for career advisors, guidance counsellors and other professionals working in career guidance. This guide has been produced in Speeding up Professional Transitions project, which is funded by Economic Development Centre for Northern Finland. Lead partner of the project is City of Rovaniemi, co-partners Rovaniemi Joint Authority for Education (REDU) and University of Lapland. Project has also published Finnish version of this guide: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9 and guide for professionals (in Finnish): https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-551-2 2026-01-01T00:00:00Z Arffman, Mira Arminen, Karita Korjonen, Markus Mansikka, Kaisa Panu, Antti Tölli, Ilkka Vaarala, Milla This guide is especially designed for you if you are considering a career change, looking to clarify your career plans or exploring new opportunities in working life. The guide is also suitable as a support tool for career advisors, guidance counsellors and other professionals working in career guidance. This guide has been produced in Speeding up Professional Transitions project, which is funded by Economic Development Centre for Northern Finland. Lead partner of the project is City of Rovaniemi, co-partners Rovaniemi Joint Authority for Education (REDU) and University of Lapland. Project has also published Finnish version of this guide: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9 and guide for professionals (in Finnish): https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-551-2 https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67403 Climate hell, law, and arctic tourism : low-carbon accessibility in northern Finland Kähkönen, Juho This dissertation investigates the regulatory and climate-related drivers transforming tourism and transport in Northern Finland at the intersection of Climate Law, Polar Law, and International Relations. It demonstrates that existing mitigation instruments at the international, EU, and national levels are increasingly constraining mobility-related emissions. In aviation, this is particularly evident in emissions trading and fuel distribution obligations, which raise costs. This study problematises the distribution of the costs of transition to low-carbon tourism from multiple moral philosophical perspectives, and shows that the costs of the green transition are politically and institutionally contested. The aviation sector, the state, and local communities are generally unable or unwilling to assume the costs. EU legislation operationalises the polluter-pays principle and promotes modal shifts from air to rail, while producing asymmetric regional effects. The dissertation finds that current climate legislation and policy integration remain insufficient to restructure Arctic tourism. Instead, accelerating climate impacts are likely to become a more decisive structural driver over time, in line with United Nations Secretary-General António Guterres’ warning of a trajectory toward “climate hell”. In the North, a systemic shift away from aviation appears unlikely. In the Sami homeland, land-use conflicts, including ones regarding rail infrastructure, abound, as development projects may disrupt livelihoods and, more broadly, reflect colonial legacies. The study concludes that increasing carbon constraints and a changing climate call for economic diversification. It also introduces and explores the potential relevance of the EU Outermost Regions framework for the Sami homeland as a legal regime that could enable differentiated policy responses in structurally constrained regions.; Tämä väitöskirja tarkastelee ilmastonmuutoksen ja sitä hillitsevän lainsäädännön vaikutuksia Pohjois-Suomen matkailuun ja liikenteeseen. Tutkimus sijoittuu ilmasto-oikeuden, polaarioikeuden ja kansainvälisten suhteiden rajapintaan ja osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintäkeinot kohdentuvat yhä enemmän liikkumisesta aiheutuviin päästöihin niin Euroopan unionissa ja Suomessa kuin myös kansainvälisissä sopimusjärjestelmissä. Erityisesti päästökauppa ja polttoaineen jakeluvelvoite nostavat lentoliikenteen kustannuksia. Tutkimus problematisoi vähähiiliseen matkailuun siirtymisen kustannusten jakautumista useista moraalifilosofisista näkökulmista ja osoittaa, että ilmailuala, valtio ja paikallisyhteisöt ovat erimielisiä siitä, miten kustannukset tulisi jakaa. EU-lainsäädäntö nojaa saastuttaja maksaa -periaatteeseen ja tukee siirtymistä vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin, erityisesti raideliikenteeseen. Samalla sääntelyn vaikutukset kohdistuvat alueille epätasaisesti. Väitöskirja toteaa, ettei ilmastolainsäädäntö vielä ohjaa arktisen alueen matkailun kehitystä merkittävästi. Sen sijaan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset muodostuvat ajan myötä yhä merkittävämmäksi elinkeinoa muovaavaksi tekijäksi. Kehitys heijastaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterresin esittämää arviota siitä, että maailma on ajautumassa kohti ”ilmastohelvettiä”. Pohjoisessa laajempi siirtymä pois lentoliikenteestä näyttäytyy epätodennäköiseltä. Saamelaisten kotiseutualueella infrastruktuurihankkeet ovat usein kiistanalaisia ja kytkeytyvät kolonialismiin liittyviin jännitteisiin. Tutkimus kiteyttää, että ilmastonmuutos ja kiristyvä sääntely puoltavat alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista. Lopuksi tutkimus avaa keskustelun siitä, voisiko EU:n syrjäisimpien alueiden järjestelmä tarjota saamelaisten kotiseutualueelle sen erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvia oikeudellisia ja poliittisia ratkaisuja. 2026-01-01T00:00:00Z Kähkönen, Juho This dissertation investigates the regulatory and climate-related drivers transforming tourism and transport in Northern Finland at the intersection of Climate Law, Polar Law, and International Relations. It demonstrates that existing mitigation instruments at the international, EU, and national levels are increasingly constraining mobility-related emissions. In aviation, this is particularly evident in emissions trading and fuel distribution obligations, which raise costs. This study problematises the distribution of the costs of transition to low-carbon tourism from multiple moral philosophical perspectives, and shows that the costs of the green transition are politically and institutionally contested. The aviation sector, the state, and local communities are generally unable or unwilling to assume the costs. EU legislation operationalises the polluter-pays principle and promotes modal shifts from air to rail, while producing asymmetric regional effects. The dissertation finds that current climate legislation and policy integration remain insufficient to restructure Arctic tourism. Instead, accelerating climate impacts are likely to become a more decisive structural driver over time, in line with United Nations Secretary-General António Guterres’ warning of a trajectory toward “climate hell”. In the North, a systemic shift away from aviation appears unlikely. In the Sami homeland, land-use conflicts, including ones regarding rail infrastructure, abound, as development projects may disrupt livelihoods and, more broadly, reflect colonial legacies. The study concludes that increasing carbon constraints and a changing climate call for economic diversification. It also introduces and explores the potential relevance of the EU Outermost Regions framework for the Sami homeland as a legal regime that could enable differentiated policy responses in structurally constrained regions. Tämä väitöskirja tarkastelee ilmastonmuutoksen ja sitä hillitsevän lainsäädännön vaikutuksia Pohjois-Suomen matkailuun ja liikenteeseen. Tutkimus sijoittuu ilmasto-oikeuden, polaarioikeuden ja kansainvälisten suhteiden rajapintaan ja osoittaa, että ilmastonmuutoksen hillintäkeinot kohdentuvat yhä enemmän liikkumisesta aiheutuviin päästöihin niin Euroopan unionissa ja Suomessa kuin myös kansainvälisissä sopimusjärjestelmissä. Erityisesti päästökauppa ja polttoaineen jakeluvelvoite nostavat lentoliikenteen kustannuksia. Tutkimus problematisoi vähähiiliseen matkailuun siirtymisen kustannusten jakautumista useista moraalifilosofisista näkökulmista ja osoittaa, että ilmailuala, valtio ja paikallisyhteisöt ovat erimielisiä siitä, miten kustannukset tulisi jakaa. EU-lainsäädäntö nojaa saastuttaja maksaa -periaatteeseen ja tukee siirtymistä vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin, erityisesti raideliikenteeseen. Samalla sääntelyn vaikutukset kohdistuvat alueille epätasaisesti. Väitöskirja toteaa, ettei ilmastolainsäädäntö vielä ohjaa arktisen alueen matkailun kehitystä merkittävästi. Sen sijaan ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset muodostuvat ajan myötä yhä merkittävämmäksi elinkeinoa muovaavaksi tekijäksi. Kehitys heijastaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin António Guterresin esittämää arviota siitä, että maailma on ajautumassa kohti ”ilmastohelvettiä”. Pohjoisessa laajempi siirtymä pois lentoliikenteestä näyttäytyy epätodennäköiseltä. Saamelaisten kotiseutualueella infrastruktuurihankkeet ovat usein kiistanalaisia ja kytkeytyvät kolonialismiin liittyviin jännitteisiin. Tutkimus kiteyttää, että ilmastonmuutos ja kiristyvä sääntely puoltavat alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista. Lopuksi tutkimus avaa keskustelun siitä, voisiko EU:n syrjäisimpien alueiden järjestelmä tarjota saamelaisten kotiseutualueelle sen erityisolosuhteisiin paremmin soveltuvia oikeudellisia ja poliittisia ratkaisuja. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67402 Asunnottomuuden ympärille rakentuvat diskurssit mediassa Humalainen, Vilhelmiina; Parpala, Vilma Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisia merkityksiä asunnottomuudesta rakennetaan ja millä tavoin asunnottomista puhutaan Helsingin Sanomien teksteissä vuosina 2023–2025. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa aineistossa rakentuvia diskursseja sekä tarkastella, millaista kuvaa ne tuottavat asunnottomuudesta sosiaalisena ongelmana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena diskurssianalyysin menetelmin sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostui 34 Helsingin Sanomissa julkaistusta asunnottomuutta käsittelevästä tekstistä. Aineisto analysoitiin tunnistamalla teksteissä toistuvia puhetapoja sekä tarkastelemalla, millaisia merkityksiä ja todellisuuksia niiden avulla rakennetaan. Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin viisi toisiinsa limittyvää diskurssia: ulossulkemisen diskurssi, selviytymisen diskurssi, vastuudiskurssi, uhridiskurssi ja ratkaisujen diskurssi. Diskurssit eivät näyttäytyneet toisistaan irrallisina, vaan ne muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Niissä korostuivat erityisesti yhteiskunnan rakenteet, palvelujärjestelmä ja julkinen vastuu sekä yksilöiden kokemukset asunnottomuudesta. Tutkimuksen perusteella Helsingin Sanomien tekstit rakentavat asunnottomuudesta kuvaa moniulotteisena sosiaalisena ongelmana, joka koskettaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Asunnottomat esitetään selviytyjinä, ulossulkemisen kohteina ja suojelua tarvitsevina ihmisinä, kun taas vastuu ilmiön ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta liitetään ennen kaikkea yhteiskuntaan ja julkisiin toimijoihin. Tulokset osoittavat, että media osallistuu asunnottomuuteen liittyvien merkitysten rakentamiseen ja voi siten vaikuttaa siihen, millaisena ilmiö ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimus korostaa sosiaalityön näkökulmasta tarvetta kiinnittää huomiota asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn sekä ilmiötä tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin. 2026-01-01T00:00:00Z Humalainen, Vilhelmiina Parpala, Vilma Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisia merkityksiä asunnottomuudesta rakennetaan ja millä tavoin asunnottomista puhutaan Helsingin Sanomien teksteissä vuosina 2023–2025. Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa aineistossa rakentuvia diskursseja sekä tarkastella, millaista kuvaa ne tuottavat asunnottomuudesta sosiaalisena ongelmana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena diskurssianalyysin menetelmin sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tutkimusaineisto koostui 34 Helsingin Sanomissa julkaistusta asunnottomuutta käsittelevästä tekstistä. Aineisto analysoitiin tunnistamalla teksteissä toistuvia puhetapoja sekä tarkastelemalla, millaisia merkityksiä ja todellisuuksia niiden avulla rakennetaan. Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin viisi toisiinsa limittyvää diskurssia: ulossulkemisen diskurssi, selviytymisen diskurssi, vastuudiskurssi, uhridiskurssi ja ratkaisujen diskurssi. Diskurssit eivät näyttäytyneet toisistaan irrallisina, vaan ne muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Niissä korostuivat erityisesti yhteiskunnan rakenteet, palvelujärjestelmä ja julkinen vastuu sekä yksilöiden kokemukset asunnottomuudesta. Tutkimuksen perusteella Helsingin Sanomien tekstit rakentavat asunnottomuudesta kuvaa moniulotteisena sosiaalisena ongelmana, joka koskettaa sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Asunnottomat esitetään selviytyjinä, ulossulkemisen kohteina ja suojelua tarvitsevina ihmisinä, kun taas vastuu ilmiön ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta liitetään ennen kaikkea yhteiskuntaan ja julkisiin toimijoihin. Tulokset osoittavat, että media osallistuu asunnottomuuteen liittyvien merkitysten rakentamiseen ja voi siten vaikuttaa siihen, millaisena ilmiö ymmärretään yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tutkimus korostaa sosiaalityön näkökulmasta tarvetta kiinnittää huomiota asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn sekä ilmiötä tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67401 Asiantuntijan opas : alanvaihtajan uraohjaus Alaräisänen, Heli; Arffman, Mira; Arminen, Karita; Korjonen, Markus; Mansikka, Kaisa; Panu, Antti; Tölli, Ilkka; Vaarala, Milla Tämä opas on koottu tukemaan asiantuntijan työtä tilanteissa, joissa asiakas pohtii uusia uramahdollisuuksia ja alanvaihtoa. Oppaan tavoitteena on tarjota käytännönläheisiä toimintamalleja, työkaluja ja yhteistyön rakenteita, joiden avulla alanvaihtajan ohjaus voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Opas on suunnattu erityisesti työllisyysasiantuntijoille ja muille ohjaustyötä tekeville, jotka tukevat asiakkaita alanvaihdossa. Opas on tuotettu osana Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeen kehittämistyötä, jota on rahoittanut Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen päätoteuttaja on Rovaniemen kaupunki, osatoteuttajia Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU ja Lapin yliopisto. Hanke on julkaissut myös Alanvaihtajan opas - Tukea ja tietoa alanvaihtoon, joka on suunnattu suoraan alanvaihtoa tai uutta suuntaa pohtivalle. Tuo opas löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9. Alanvaihtajan oppaasta on julkaistu myös englanninkielinen versio, joka löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-566-6. Alanvaihtajan opas: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9 Englanninkielinen opas: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-566-6 2026-01-01T00:00:00Z Alaräisänen, Heli Arffman, Mira Arminen, Karita Korjonen, Markus Mansikka, Kaisa Panu, Antti Tölli, Ilkka Vaarala, Milla Tämä opas on koottu tukemaan asiantuntijan työtä tilanteissa, joissa asiakas pohtii uusia uramahdollisuuksia ja alanvaihtoa. Oppaan tavoitteena on tarjota käytännönläheisiä toimintamalleja, työkaluja ja yhteistyön rakenteita, joiden avulla alanvaihtajan ohjaus voidaan toteuttaa suunnitelmallisesti, asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Opas on suunnattu erityisesti työllisyysasiantuntijoille ja muille ohjaustyötä tekeville, jotka tukevat asiakkaita alanvaihdossa. Opas on tuotettu osana Vauhtia ammattisiirtymiin -hankkeen kehittämistyötä, jota on rahoittanut Pohjois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen päätoteuttaja on Rovaniemen kaupunki, osatoteuttajia Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU ja Lapin yliopisto. Hanke on julkaissut myös Alanvaihtajan opas - Tukea ja tietoa alanvaihtoon, joka on suunnattu suoraan alanvaihtoa tai uutta suuntaa pohtivalle. Tuo opas löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9. Alanvaihtajan oppaasta on julkaistu myös englanninkielinen versio, joka löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-566-6. Alanvaihtajan opas: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-549-9 Englanninkielinen opas: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-566-6