https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59344 2026-11-06T18:27:25Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67520 Turvallisuus hyvinvointivaltion sosiaalisena infrastruktuurina: Inhimillisen turvallisuuden rakentuminen relationaalisilla, yhteisöllisillä ja rakenteellisilla tasoilla Jäntti, Mirka Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten inhimillinen turvallisuus rakentuu relationaalisella, yhteisöllisellä ja rakenteellisella tasolla sekä miten se voidaan ymmärtää hyvinvointivaltion sosiaalisena infrastruktuurina. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 14 julkaisusta, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan turvallisuus rakentuu oikeuksien, aineellisten voimavarojen, jatkuvien ihmissuhteiden, yhteisöllisen kuulumisen ja vaikutusmahdollisuuksien yhteydessä. Relationaalinen, yhteisöllinen ja rakenteellinen taso ovat keskinäisriippuvaisia, ja valta vaikuttaa kaikilla tasoilla siihen, kenen turvallisuus tunnistetaan ja millaisin ehdoin se toteutuu. Oikeudet, palvelut ja resurssit eivät muutu automaattisesti eletyksi turvallisuudeksi, vaan niiden vaikutus välittyy saavutettavuuden, tunnustamisen, jatkuvuuden ja vaikutusvallan kautta. Sosiaalityö toimii ihmisten kokemusten, yhteisöjen ja institutionaalisten rakenteiden rajapinnassa. Se voi vahvistaa turvallisuutta, mutta myös tuottaa kontrollia ja ulossulkemista. Johtopäätöksenä inhimillinen turvallisuus voidaan ymmärtää jatkuvasti rakentuvaksi sosiaaliseksi infrastruktuuriksi, jossa rakenteet, yhteisöt ja ihmissuhteet joko tukevat tai haurastuttavat toisiaan. Tutkielman käsitteellisenä synteesinä esitetään turvan elävän ekologian malli, joka yhdistää turvallisuuden kolme tasoa, neljä välittymisehtoa ja vallan läpileikkaavan merkityksen. Malli on alustava käsitteellinen jäsennys, ei empiirisesti vahvistettu teoria. 2026-01-01T00:00:00Z Jäntti, Mirka Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten inhimillinen turvallisuus rakentuu relationaalisella, yhteisöllisellä ja rakenteellisella tasolla sekä miten se voidaan ymmärtää hyvinvointivaltion sosiaalisena infrastruktuurina. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 14 julkaisusta, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan turvallisuus rakentuu oikeuksien, aineellisten voimavarojen, jatkuvien ihmissuhteiden, yhteisöllisen kuulumisen ja vaikutusmahdollisuuksien yhteydessä. Relationaalinen, yhteisöllinen ja rakenteellinen taso ovat keskinäisriippuvaisia, ja valta vaikuttaa kaikilla tasoilla siihen, kenen turvallisuus tunnistetaan ja millaisin ehdoin se toteutuu. Oikeudet, palvelut ja resurssit eivät muutu automaattisesti eletyksi turvallisuudeksi, vaan niiden vaikutus välittyy saavutettavuuden, tunnustamisen, jatkuvuuden ja vaikutusvallan kautta. Sosiaalityö toimii ihmisten kokemusten, yhteisöjen ja institutionaalisten rakenteiden rajapinnassa. Se voi vahvistaa turvallisuutta, mutta myös tuottaa kontrollia ja ulossulkemista. Johtopäätöksenä inhimillinen turvallisuus voidaan ymmärtää jatkuvasti rakentuvaksi sosiaaliseksi infrastruktuuriksi, jossa rakenteet, yhteisöt ja ihmissuhteet joko tukevat tai haurastuttavat toisiaan. Tutkielman käsitteellisenä synteesinä esitetään turvan elävän ekologian malli, joka yhdistää turvallisuuden kolme tasoa, neljä välittymisehtoa ja vallan läpileikkaavan merkityksen. Malli on alustava käsitteellinen jäsennys, ei empiirisesti vahvistettu teoria. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67519 Exploring the Coolcation Phenomenon: Tourist Preferences, Motivations, and Perceptions of Ruka Resort as a Summer Destination Kivinen, Sami This study examines how the coolcation phenomenon, in which rising summer temperatures encourage tourists to consider cooler destinations, relates to tourist preferences, motivations, and perceptions in the context of Ruka Resort in Kuusamo, Finland. The research analysed 158 survey responses from international visitors to Ruka's English-language website using descriptive statistics, cross-tabulations, and qualitative thematic analysis. The study investigated what motivates tourists to consider cooler destinations for summer travel and how they perceive Ruka's current summer offering in relation to their preferences. The results showed that respondents generally preferred warm rather than cold summer temperatures, yet a large majority were still willing to consider a cooler destination such as Ruka. This willingness was driven more by activities, scenery, and wildlife than by a desire to escape heat. Further analysis showed that what makes a destination appealing, what encourages tourists to visit, and what may prevent a visit are different considerations. Respondents perceived Ruka's summer offering as a reasonable match for their preferences overall, although this perception was weaker among those with limited awareness of the current offering. The findings suggest that Ruka's summer seasonality is shaped less by a lack of appeal and more by limited awareness and practical barriers such as cost and accessibility. This research contributes to understanding climate-sensitive tourism behaviour and seasonality in northern summer destinations. 2026-01-01T00:00:00Z Kivinen, Sami This study examines how the coolcation phenomenon, in which rising summer temperatures encourage tourists to consider cooler destinations, relates to tourist preferences, motivations, and perceptions in the context of Ruka Resort in Kuusamo, Finland. The research analysed 158 survey responses from international visitors to Ruka's English-language website using descriptive statistics, cross-tabulations, and qualitative thematic analysis. The study investigated what motivates tourists to consider cooler destinations for summer travel and how they perceive Ruka's current summer offering in relation to their preferences. The results showed that respondents generally preferred warm rather than cold summer temperatures, yet a large majority were still willing to consider a cooler destination such as Ruka. This willingness was driven more by activities, scenery, and wildlife than by a desire to escape heat. Further analysis showed that what makes a destination appealing, what encourages tourists to visit, and what may prevent a visit are different considerations. Respondents perceived Ruka's summer offering as a reasonable match for their preferences overall, although this perception was weaker among those with limited awareness of the current offering. The findings suggest that Ruka's summer seasonality is shaped less by a lack of appeal and more by limited awareness and practical barriers such as cost and accessibility. This research contributes to understanding climate-sensitive tourism behaviour and seasonality in northern summer destinations. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67517 Yli-itsevarmuusvinouman yhteys johtajan itsetuntemukseen ja minäkäsitykseen Rantala, Kaisa Johtajilla on paljon vaikutusvaltaa ja soveltuvimman johtajan valintaan tulisi siksi panostaa huolella. Psykologiassa ja johtamisen tutkimuksessa on pitkään tunnistettu johtajien taipumus yli-itsevarmuusvinoumaan ja sen haitalliset vaikutukset johtamiselle ja organisaatioille. Samaan aikaan johtajan itsetuntemus ja minäkäsitys nähdään selittävän johtajuustutkimuksen piirissä vahvasti merkityksellisinä tekijöinä johtajan menestykselle. Vaikka näillä ilmiöillä voitaisiin olettaa olevan yhteistä metakognitiivista taustaa, niitä ei kuitenkaan juurikaan ole tutkittu yhdessä johtamisen tutkimuksen kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen yhteys yli-itsevarmuusvinoumalla on johtajan itsetuntemukseen ja minäkäsitykseen. Tutkimus on muodoltaan kvantitatiivinen ja sijoittuu selittävän leadership -tutkimuksen kentälle. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2021–2022 yhteistyössä väitöskirjatutkija Tarja Turtion ja suomalaisen psykologista henkilöarviointia, johdon konsultointia ja rekrytointipalveluja tuottavan yrityksen Psycon Oy:n kanssa. Se koostuu kahdeksan pirkanmaalaisen organisaation esihenkilöille ja heidän alaisilleen toteutetusta 360-kyselystä sekä esihenkilöille suunnatun Psycon Oy:n kehittämän yli-itsevarmuustestin tuloksista. Aineiston analyysit suoritettiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Johtajien yli-itsevarmuusvinouman ja itsetuntemuksen sekä minäkäsityksen välistä yhteyttä tarkasteltiin epäparametrisen Kruskall-Wallisin testin avulla. Tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää yhteyttä johtajan yli-itsevarmuusvinouman ja itsetuntemuksen tai minäkäsityksen välillä millään tutkitulla johtamisen osa-alueella tässä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla. Tutkimus antaa suuntaa tulevalle kehitystyölle. Tutkimuksellisia ja käytännön kehitys- ja jatkotutkimustarpeita käsitellään tarkemmin tutkimuksen pohdinnassa.; Leaders have a lot of influence and selecting the most suitable leader should be done carefully. Psychology and leadership research have long recognized the existence of overconfidence bias among leaders and its harmful effects on leadership and organizations. At the same time, explanatory leadership research emphasizes the central role of leaders’ self-knowledge and self-concept in leadership success. Although these phenomena could be assumed to have a common metacognitive background, they have not been much studied together in the field of leadership research. The purpose of this study is to examine the connection between overconfidence bias and a leader's self-knowledge and self-concept. The study is quantitative in nature and falls within the field of explanatory leadership research. The data for the study were collected in 2021–2022 in collaboration with doctoral researcher Tarja Turtio and Psycon Corp., a Finnish company providing psychological personnel assessment, management consulting and recruitment services. It consists of a 360-degree survey conducted for managers and their subordinates of eight Finnish organizations, and the managers’ results of an overconfidence test developed by Psycon Corp. The data were analyzed using statistical methods. The relationship between managers' overconfidence bias and self-knowledge and self-concept was examined using the non-parametric Kruskall-Wallis test. The results of the study did not show a statistically significant relationship between managers' overconfidence bias and self-knowledge or self-concept in any of the areas of leadership studied using the measures used in this study. The study provides direction for future development work. Research and practical development and further research needs are discussed in more detail in the discussion of the study. 2026-01-01T00:00:00Z Rantala, Kaisa Johtajilla on paljon vaikutusvaltaa ja soveltuvimman johtajan valintaan tulisi siksi panostaa huolella. Psykologiassa ja johtamisen tutkimuksessa on pitkään tunnistettu johtajien taipumus yli-itsevarmuusvinoumaan ja sen haitalliset vaikutukset johtamiselle ja organisaatioille. Samaan aikaan johtajan itsetuntemus ja minäkäsitys nähdään selittävän johtajuustutkimuksen piirissä vahvasti merkityksellisinä tekijöinä johtajan menestykselle. Vaikka näillä ilmiöillä voitaisiin olettaa olevan yhteistä metakognitiivista taustaa, niitä ei kuitenkaan juurikaan ole tutkittu yhdessä johtamisen tutkimuksen kentällä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen yhteys yli-itsevarmuusvinoumalla on johtajan itsetuntemukseen ja minäkäsitykseen. Tutkimus on muodoltaan kvantitatiivinen ja sijoittuu selittävän leadership -tutkimuksen kentälle. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2021–2022 yhteistyössä väitöskirjatutkija Tarja Turtion ja suomalaisen psykologista henkilöarviointia, johdon konsultointia ja rekrytointipalveluja tuottavan yrityksen Psycon Oy:n kanssa. Se koostuu kahdeksan pirkanmaalaisen organisaation esihenkilöille ja heidän alaisilleen toteutetusta 360-kyselystä sekä esihenkilöille suunnatun Psycon Oy:n kehittämän yli-itsevarmuustestin tuloksista. Aineiston analyysit suoritettiin tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Johtajien yli-itsevarmuusvinouman ja itsetuntemuksen sekä minäkäsityksen välistä yhteyttä tarkasteltiin epäparametrisen Kruskall-Wallisin testin avulla. Tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää yhteyttä johtajan yli-itsevarmuusvinouman ja itsetuntemuksen tai minäkäsityksen välillä millään tutkitulla johtamisen osa-alueella tässä tutkimuksessa käytetyillä mittareilla. Tutkimus antaa suuntaa tulevalle kehitystyölle. Tutkimuksellisia ja käytännön kehitys- ja jatkotutkimustarpeita käsitellään tarkemmin tutkimuksen pohdinnassa. Leaders have a lot of influence and selecting the most suitable leader should be done carefully. Psychology and leadership research have long recognized the existence of overconfidence bias among leaders and its harmful effects on leadership and organizations. At the same time, explanatory leadership research emphasizes the central role of leaders’ self-knowledge and self-concept in leadership success. Although these phenomena could be assumed to have a common metacognitive background, they have not been much studied together in the field of leadership research. The purpose of this study is to examine the connection between overconfidence bias and a leader's self-knowledge and self-concept. The study is quantitative in nature and falls within the field of explanatory leadership research. The data for the study were collected in 2021–2022 in collaboration with doctoral researcher Tarja Turtio and Psycon Corp., a Finnish company providing psychological personnel assessment, management consulting and recruitment services. It consists of a 360-degree survey conducted for managers and their subordinates of eight Finnish organizations, and the managers’ results of an overconfidence test developed by Psycon Corp. The data were analyzed using statistical methods. The relationship between managers' overconfidence bias and self-knowledge and self-concept was examined using the non-parametric Kruskall-Wallis test. The results of the study did not show a statistically significant relationship between managers' overconfidence bias and self-knowledge or self-concept in any of the areas of leadership studied using the measures used in this study. The study provides direction for future development work. Research and practical development and further research needs are discussed in more detail in the discussion of the study. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67516 Esihenkilöiden kokemuksia työntekijöiden perehdyttämisen yhteydestä koettuun työn tuloksellisuuteen hyvinvointialuekontekstissa Hotti, Essi Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esihenkilöiden kokemuksia siitä, voidaanko perehdyttämisellä nähdä olevan yhteyttä koettuun työn tuloksellisuuteen ja, miten tämä yhteys näkyy organisaation päivittäisessä toiminnassa esihenkilöiden kokemuksien kautta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaisena esihenkilöt kuvaavat perehdyttämisen yhteyttä työntekijöiden työn tuloksellisuuteen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu vahvasti henkilöstövoimavarojen johtamisen teoriaan, jossa henkilöstön nähdään olevan organisaatioiden voimavara, jonka avulla organisaatiot pystyvät toimimaan. Perehdyttämisen avulla uusi työntekijä oppii työtehtävänsä ja roolinsa organisaatiossa. Työn tuloksellisuuden käsitteen määrittely yksiselitteisesti on vaikeaa, mutta käsitettä määritellään aiemman tutkimustiedon mukaan ja lopuksi sitä tarkastellaan aineiston tulosten perusteella. Aineisto kerättiin marraskuu 2025 – helmikuu 2026 välisenä aikana Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden esihenkilöiltä laadullisilla teemahaastatteluilla. Yhteensä haastatteluihin osallistui kuusi esihenkilöä (n=6). Aineistoa täydennettiin hyvinvointialueen strategialla (10 dian esitys), strategian väliarvioinnilla ja tulevaisuuskatsauksella (77 sivuinen tiedosto) sekä henkilöstöohjelmalla (27 dian esitys) aiheeseen liittyvin osin. Aineiston analyysi eteni teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa annetaan mahdollisuus myös siihen, että aineistosta nousee esille teemoja teoreettisen viitekehyksen ja käsitteistön ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin henkilöstövoimavarojen johtamisen AMO-teoriaa tutkimukseen soveltuvin osin. Tutkimuksessa ilmeni, että esihenkilöt kokivat perehdyttämisen olevan yksi keino, jolla työn tuloksellisuuteen voidaan vaikuttaa välillisesti ja välittömästi. Yhteydet työn tuloksellisuuteen ilmenivät perehdytysprosessin vaikutusten kautta. Esihenkilöt kokivat, että perehdytyksellä voidaan vaikuttaa uuden työntekijän työssä suoriutumiseen ja osaamiseen sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutumiseen, joilla nähtiin olevan yhteys työn tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni yksi tärkeä huomiota herättävä asia, joka on perehdyttämisen yksilöllisyys ja sen vaikutusten yksilöllisyys eli kaikille ei toimi samanlainen perehdytysrunko ja se, millaisia vaikutuksia perehdytyksellä voidaan saavuttaa, vaihtelee yksilöllisesti. 2026-01-01T00:00:00Z Hotti, Essi Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää esihenkilöiden kokemuksia siitä, voidaanko perehdyttämisellä nähdä olevan yhteyttä koettuun työn tuloksellisuuteen ja, miten tämä yhteys näkyy organisaation päivittäisessä toiminnassa esihenkilöiden kokemuksien kautta. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaisena esihenkilöt kuvaavat perehdyttämisen yhteyttä työntekijöiden työn tuloksellisuuteen? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu vahvasti henkilöstövoimavarojen johtamisen teoriaan, jossa henkilöstön nähdään olevan organisaatioiden voimavara, jonka avulla organisaatiot pystyvät toimimaan. Perehdyttämisen avulla uusi työntekijä oppii työtehtävänsä ja roolinsa organisaatiossa. Työn tuloksellisuuden käsitteen määrittely yksiselitteisesti on vaikeaa, mutta käsitettä määritellään aiemman tutkimustiedon mukaan ja lopuksi sitä tarkastellaan aineiston tulosten perusteella. Aineisto kerättiin marraskuu 2025 – helmikuu 2026 välisenä aikana Keski-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden esihenkilöiltä laadullisilla teemahaastatteluilla. Yhteensä haastatteluihin osallistui kuusi esihenkilöä (n=6). Aineistoa täydennettiin hyvinvointialueen strategialla (10 dian esitys), strategian väliarvioinnilla ja tulevaisuuskatsauksella (77 sivuinen tiedosto) sekä henkilöstöohjelmalla (27 dian esitys) aiheeseen liittyvin osin. Aineiston analyysi eteni teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa annetaan mahdollisuus myös siihen, että aineistosta nousee esille teemoja teoreettisen viitekehyksen ja käsitteistön ulkopuolelta. Tämän tutkimuksen toteuttamisessa hyödynnettiin henkilöstövoimavarojen johtamisen AMO-teoriaa tutkimukseen soveltuvin osin. Tutkimuksessa ilmeni, että esihenkilöt kokivat perehdyttämisen olevan yksi keino, jolla työn tuloksellisuuteen voidaan vaikuttaa välillisesti ja välittömästi. Yhteydet työn tuloksellisuuteen ilmenivät perehdytysprosessin vaikutusten kautta. Esihenkilöt kokivat, että perehdytyksellä voidaan vaikuttaa uuden työntekijän työssä suoriutumiseen ja osaamiseen sekä työntekijöiden viihtyvyyteen ja sitoutumiseen, joilla nähtiin olevan yhteys työn tuloksellisuuteen. Tutkimuksessa ilmeni yksi tärkeä huomiota herättävä asia, joka on perehdyttämisen yksilöllisyys ja sen vaikutusten yksilöllisyys eli kaikille ei toimi samanlainen perehdytysrunko ja se, millaisia vaikutuksia perehdytyksellä voidaan saavuttaa, vaihtelee yksilöllisesti.