https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/64254 2026-09-03T00:44:06Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67408 ”--se olisi se meidän unelma, mihin meidän pitäisi pyrkiä.” Tukiviittomat ja kuvat kielen kehityksen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksessa Tervo, Elisa Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät tukiviittomia ja kuvia kielen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa, sekä tuoda esille, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita he ovat havainneet tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien olevan yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkimuksen taustalla on huoli lasten kielen kehityksen lisääntyneistä haasteista ja niiden vaikutuksista lasten arkeen ja oppimiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi. 2026-01-01T00:00:00Z Tervo, Elisa Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyödyntävät tukiviittomia ja kuvia kielen ja kommunikoinnin tukena varhaiskasvatuksen arjen eri tilanteissa, sekä tuoda esille, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita he ovat havainneet tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien olevan yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tutkimuksen taustalla on huoli lasten kielen kehityksen lisääntyneistä haasteista ja niiden vaikutuksista lasten arkeen ja oppimiseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa varhaiskasvatuksen ammattilaista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Aineiston analyysi on toteutettu aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset pyrkivät hyödyntämään tukiviittomia ja kuvia erilaisissa varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa. Tukiviittomia ja kuvia hyödynnetään kommunikoinnin tukena, ohjeistuksina ja kieltoina sekä kuvaamaan aikaa, paikkaa ja toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta voidaan havaita, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen mahdollistajina yhteisesti sovitut toimintamallit ja käytänteet sekä yhteistyön ja koulutuksen. Tukiviittomien ja kuvien hyödyntämisen haasteina he puolestaan nostavat esille kokemansa osaamattomuuden sekä lasten tuen tarpeiden ja henkilöstöresurssien vaikutukset tukiviittomien ja kuvien hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on tietoa ja ymmärrystä siitä, miten tukiviittomat ja kuvat ovat yhteydessä lasten kielen ja kommunikoinnin kehitykseen. Tästä huolimatta tukiviittomien ja kuvien hyödyntäminen jää nykyisin melko vähäiseksi. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67394 Käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate rikosasioiden tietosuojadirektiivin mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä. 2026-01-01T00:00:00Z Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67392 "Kaunis, rietas, porvarillinen" : Taideopiskelijoiden antamia merkityksiä vampyyrille Mannerkorpi, Iines; Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja.; In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes. 2026-01-01T00:00:00Z Mannerkorpi, Iines Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja. In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67388 Kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittyminen matkailualueeseen: Kokemuksia Rovaniemen talvisesongista Koivumaa, Elmalotta Tämä tutkimus tarkastelee matkailualalla työskentelevien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ajatuksia monipaikkaisesta kausityöstä ja heidän suhdettaan matkailualueeseen. Tutkimus on jatkumoa monipaikkaista kausityötä, paikkasuhdetta ja ympärivuotisuutta käsitelleille tutkimuksille. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikkainen liikkuvuus vaihtelee elämäntapaan perustuvasta liikkuvuudesta välttämättömyyteen perustuvaan liikkuvuuteen ja että kausityö johtaa harvoin pysyvään maahanmuuttoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualalla työskentelevien ulkomaisten osaajien motiiveista tehdä ulkomaille sijoittuvaa työtä sekä tarkastella, mitkä tekijät voisivat edistää kausityöntekijöiden jäämistä matkailualueelle ympärivuotisiksi asukkaiksi. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys tuo yhteen matkailu- ja kausityön, monipaikkaisuuden, ja paikkasuhteen käsitteet, joiden avulla tarkastellaan kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittymistä matkailualueeseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen? Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kolmella osakysymyksellä: Miten kausityöntekijät kokevat monipaikkaisen työn? Mitkä tekijät muovaavat kausityöntekijän paikkasuhteen muodostumista? Miten suhde matkailualueeseen vaikuttaa kausityöntekijöiden jäämiseen alueelle ympärivuotisesti? Metodologisesti tutkimus sijoittuu fenomenologisen tieteenperinteen piiriin, jossa huomio on ihmisten kokemuksissa. Fenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan ihmisten taustojen ja elämäntapojen ymmärtämistä. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden kansainvälisen kausityöntekijän teemahaastatteluna tehdyt yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä työskenteleville kansainvälisille matkailualan kausityöntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kausityöntekijä voi luoda syvän paikkasuhteen useaan paikkaan. Tutkimustuloksissa haastateltavat kokivat, että heillä on useampi kuin yksi koti. Tulosten mukaan paikkasuhteen syventymiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät, kuten ihmis-suhteet, harrastukset, koulutus, kulttuuri ja ympäristö sekä työllisyysmahdollisuudet, tukevat merkittävästi kausityöntekijän kiinnittymistä matkailualueelle ympärivuotisesti. Tutkimus osoittaa, että se, millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen, on monien tekijöiden summa. Motiivi tehdä kausityötä vaikuttaa henkilön paikkasuhteen muodostumiseen. Mikäli motiivi on vain taloudellinen, jää paikkasuhde todennäköisesti pintapuoliseksi. Toisaalta, jos motiivit ovat moninaisemmat, kuten halu tutustua paikalliseen kulttuuriin tai hankkia alueelta lisäkoulutusta, paikkasuhde syventyy. Tulosten perusteella monipaikkaisessa kausityössä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta se sisältää myös paljon haasteita kansainvälisen kausityöntekijän näkökulmasta, kuten hyväksikäytön riskin sekä kulttuurin vierauden ja kielen vaikeudet.; This study examines the perspectives of foreign seasonal workers in the tourism industry on multilocal seasonal work and their relationship with the tourism destination. The study builds on previous research addressing multilocality, seasonal work, place attachment and year-round tourism. Earlier studies have shown that multilocal mobility ranges from lifestyle driven mobility to necessity-based mobility and that seasonal work rarely leads to permanent migration. The aim of this study is to deepen understanding of the motivations that lead international workers in the tourism sector to engage in work abroad and to explore the factors that could encourage seasonal workers to remain in tourism destinations as year-round residents The conceptual framework of the study brings together the concepts of tourism and seasonal work, multilocality and place attachment, which are used to examine how international sea-sonal workers become attached to the place. The main research question is: What kind of rela-tionship do international seasonal workers form with the tourism destination? This question is further specified through three sub questions: How do seasonal workers experience multilocal work? Which factors shape the formation of place attachment among seasonal workers? How does the relationship with the tourism destination influence their decision to remain in the area year-round? Methodologically the study is grounded in the phenomenological research tradi-tion, which focused on individual interviews conducted with international seasonal workers employed in the tourism sector in Rovaniemi. The data were analysed using qualitative data driven content analysis and thematic analysis. The results indicate that seasonal workers can develop a deep sense of place attachment to multiple locations. The interviewees reported experiencing more than one place as home. The findings suggest that factors such as social relationships, leisure activities, education, culture, environment and employment opportunities positively contribute to strengthening place at-tachment and support the possibility of settling in a tourism destination on a year-round basis. Furthermore, the results demonstrate that the type of relationship international seasonal workers form with a tourism destination is shaped by combination of multiple factors. The motivation for engaging in seasonal work plays a significant role in the formation of place attachment. If the motivation is purely economic, the relationship with the place is likely to remain superficial. Conversely, if the motivations are more diverse such as an interest in local culture or opportunities for further education the place attachment tends to deepen. The findings also show that while multilocal seasonal work offers many opportunities, it also presents several challenges from the perspective of international seasonal workers, including the risk of ex-ploitation as well as cultural and language barriers. 2026-01-01T00:00:00Z Koivumaa, Elmalotta Tämä tutkimus tarkastelee matkailualalla työskentelevien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ajatuksia monipaikkaisesta kausityöstä ja heidän suhdettaan matkailualueeseen. Tutkimus on jatkumoa monipaikkaista kausityötä, paikkasuhdetta ja ympärivuotisuutta käsitelleille tutkimuksille. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikkainen liikkuvuus vaihtelee elämäntapaan perustuvasta liikkuvuudesta välttämättömyyteen perustuvaan liikkuvuuteen ja että kausityö johtaa harvoin pysyvään maahanmuuttoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualalla työskentelevien ulkomaisten osaajien motiiveista tehdä ulkomaille sijoittuvaa työtä sekä tarkastella, mitkä tekijät voisivat edistää kausityöntekijöiden jäämistä matkailualueelle ympärivuotisiksi asukkaiksi. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys tuo yhteen matkailu- ja kausityön, monipaikkaisuuden, ja paikkasuhteen käsitteet, joiden avulla tarkastellaan kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittymistä matkailualueeseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen? Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kolmella osakysymyksellä: Miten kausityöntekijät kokevat monipaikkaisen työn? Mitkä tekijät muovaavat kausityöntekijän paikkasuhteen muodostumista? Miten suhde matkailualueeseen vaikuttaa kausityöntekijöiden jäämiseen alueelle ympärivuotisesti? Metodologisesti tutkimus sijoittuu fenomenologisen tieteenperinteen piiriin, jossa huomio on ihmisten kokemuksissa. Fenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan ihmisten taustojen ja elämäntapojen ymmärtämistä. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden kansainvälisen kausityöntekijän teemahaastatteluna tehdyt yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä työskenteleville kansainvälisille matkailualan kausityöntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kausityöntekijä voi luoda syvän paikkasuhteen useaan paikkaan. Tutkimustuloksissa haastateltavat kokivat, että heillä on useampi kuin yksi koti. Tulosten mukaan paikkasuhteen syventymiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät, kuten ihmis-suhteet, harrastukset, koulutus, kulttuuri ja ympäristö sekä työllisyysmahdollisuudet, tukevat merkittävästi kausityöntekijän kiinnittymistä matkailualueelle ympärivuotisesti. Tutkimus osoittaa, että se, millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen, on monien tekijöiden summa. Motiivi tehdä kausityötä vaikuttaa henkilön paikkasuhteen muodostumiseen. Mikäli motiivi on vain taloudellinen, jää paikkasuhde todennäköisesti pintapuoliseksi. Toisaalta, jos motiivit ovat moninaisemmat, kuten halu tutustua paikalliseen kulttuuriin tai hankkia alueelta lisäkoulutusta, paikkasuhde syventyy. Tulosten perusteella monipaikkaisessa kausityössä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta se sisältää myös paljon haasteita kansainvälisen kausityöntekijän näkökulmasta, kuten hyväksikäytön riskin sekä kulttuurin vierauden ja kielen vaikeudet. This study examines the perspectives of foreign seasonal workers in the tourism industry on multilocal seasonal work and their relationship with the tourism destination. The study builds on previous research addressing multilocality, seasonal work, place attachment and year-round tourism. Earlier studies have shown that multilocal mobility ranges from lifestyle driven mobility to necessity-based mobility and that seasonal work rarely leads to permanent migration. The aim of this study is to deepen understanding of the motivations that lead international workers in the tourism sector to engage in work abroad and to explore the factors that could encourage seasonal workers to remain in tourism destinations as year-round residents The conceptual framework of the study brings together the concepts of tourism and seasonal work, multilocality and place attachment, which are used to examine how international sea-sonal workers become attached to the place. The main research question is: What kind of rela-tionship do international seasonal workers form with the tourism destination? This question is further specified through three sub questions: How do seasonal workers experience multilocal work? Which factors shape the formation of place attachment among seasonal workers? How does the relationship with the tourism destination influence their decision to remain in the area year-round? Methodologically the study is grounded in the phenomenological research tradi-tion, which focused on individual interviews conducted with international seasonal workers employed in the tourism sector in Rovaniemi. The data were analysed using qualitative data driven content analysis and thematic analysis. The results indicate that seasonal workers can develop a deep sense of place attachment to multiple locations. The interviewees reported experiencing more than one place as home. The findings suggest that factors such as social relationships, leisure activities, education, culture, environment and employment opportunities positively contribute to strengthening place at-tachment and support the possibility of settling in a tourism destination on a year-round basis. Furthermore, the results demonstrate that the type of relationship international seasonal workers form with a tourism destination is shaped by combination of multiple factors. The motivation for engaging in seasonal work plays a significant role in the formation of place attachment. If the motivation is purely economic, the relationship with the place is likely to remain superficial. Conversely, if the motivations are more diverse such as an interest in local culture or opportunities for further education the place attachment tends to deepen. The findings also show that while multilocal seasonal work offers many opportunities, it also presents several challenges from the perspective of international seasonal workers, including the risk of ex-ploitation as well as cultural and language barriers.