https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/64254 2026-11-03T03:19:04Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67512 Poliisin menettelyvirheet alaikäisiin kohdistuvissa esitutkinnoissa laillisuusvalvonnan näkökulmasta Nylander-Karenko, Sanni Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia menettelyvirheitä esitutkintaviranomainen eli tässä tapauksessa poliisi on tehnyt esitutkinnoissa, jotka kohdistuvat alaikäisiin. Tutkielmassa tarkastellaan esitutkintoja, joissa alaikäinen on asianomistajan, rikoksesta tai rikollisesta teosta epäillyn asemassa. Menettelyvirheitä tarkastellaan laillisuusvalvonnan näkökulmasta eli eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön avulla. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lapsen etu ja oikeudellinen asema on huomioitu oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä. Tutkielmassa selvitetään myös, onko aineiston perusteella poliisin toiminnassa havaittavissa kehityslinjoja tai toistuvia ongelmakohtia. Tutkielman alussa käsitellään ajankohtaista keskustelua poliisin toiminnasta etenkin alaikäisten parissa sekä yleisesti alaikäisten rikollisuuden tilannetta viime vuosina. Alussa käsitellään myös esitutkintaa, poliisin toimintaa sekä lapsen oikeudellista asemaa koskevaa kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä lainopin keinoin. Tutkielmassa on tarkasteltu myös eduskunnan oikeusasiamiehen roolia ylimpänä laillisuusvalvojana sekä sen oikeuslähdeopillista asemaa. Tämän jälkeen käsitellään oikeusasiamiehen antamia ratkaisuja, jotka koskevat poliisin menettelyä alaikäisiin kohdistuvissa esitutkinnoissa. Johtopäätöksissä on hyödynnetty sekä lainoppia että empiiristä tutkimusmenetelmää. Johtopäätöksissä todetaan, että tutkimusaineistossa esiintyy useita eri tyyppisiä sekä vakavuudeltaan eri asteisia poliisin tekemiä menettelyvirheitä. Poliisin menettely on katsottu lainvastaiseksi mm. esitutkinnan kestäessä liian kauan, poliisin laiminlyödessä kuulustelua koskevaa ilmoitusta ja läsnäolo-oikeutta koskevat velvollisuudet, poliisin hakiessa alaikäiselle edunvalvojan liian myöhään sekä ylittämällä lainmukaisen toimivaltansa toimiessaan ilman lain edellyttämää päätöstä. Lisäksi esitutkintaa koskevan päätöksen katsottiin olevan lainvastainen. Johtopäätöksissä oikeusasiamiehen on katsottu ottaneen tapauskohtaisesti asianmukaisella tavalla huomioon lapsen etu. Oikeusasiamies on ratkaisuissaan korostanut etenkin esitutkinalain mukaisten periaatteiden merkitystä. Johtopäätöksissä on myös nostettu esiin tapauksissa toistuvia ongelmakohtia sekä pohdittu niiden merkitystä yleisellä tasolla. Nämä nostot koskevat esitutkinnan kestoa, poliisin toimivaltaa ja sen ylittämistä sekä lapsen edun ja oikeudellisen aseman huomioimista viranomaisen toiminnassa. 2026-01-01T00:00:00Z Nylander-Karenko, Sanni Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia menettelyvirheitä esitutkintaviranomainen eli tässä tapauksessa poliisi on tehnyt esitutkinnoissa, jotka kohdistuvat alaikäisiin. Tutkielmassa tarkastellaan esitutkintoja, joissa alaikäinen on asianomistajan, rikoksesta tai rikollisesta teosta epäillyn asemassa. Menettelyvirheitä tarkastellaan laillisuusvalvonnan näkökulmasta eli eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisukäytännön avulla. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten lapsen etu ja oikeudellinen asema on huomioitu oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä. Tutkielmassa selvitetään myös, onko aineiston perusteella poliisin toiminnassa havaittavissa kehityslinjoja tai toistuvia ongelmakohtia. Tutkielman alussa käsitellään ajankohtaista keskustelua poliisin toiminnasta etenkin alaikäisten parissa sekä yleisesti alaikäisten rikollisuuden tilannetta viime vuosina. Alussa käsitellään myös esitutkintaa, poliisin toimintaa sekä lapsen oikeudellista asemaa koskevaa kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä lainopin keinoin. Tutkielmassa on tarkasteltu myös eduskunnan oikeusasiamiehen roolia ylimpänä laillisuusvalvojana sekä sen oikeuslähdeopillista asemaa. Tämän jälkeen käsitellään oikeusasiamiehen antamia ratkaisuja, jotka koskevat poliisin menettelyä alaikäisiin kohdistuvissa esitutkinnoissa. Johtopäätöksissä on hyödynnetty sekä lainoppia että empiiristä tutkimusmenetelmää. Johtopäätöksissä todetaan, että tutkimusaineistossa esiintyy useita eri tyyppisiä sekä vakavuudeltaan eri asteisia poliisin tekemiä menettelyvirheitä. Poliisin menettely on katsottu lainvastaiseksi mm. esitutkinnan kestäessä liian kauan, poliisin laiminlyödessä kuulustelua koskevaa ilmoitusta ja läsnäolo-oikeutta koskevat velvollisuudet, poliisin hakiessa alaikäiselle edunvalvojan liian myöhään sekä ylittämällä lainmukaisen toimivaltansa toimiessaan ilman lain edellyttämää päätöstä. Lisäksi esitutkintaa koskevan päätöksen katsottiin olevan lainvastainen. Johtopäätöksissä oikeusasiamiehen on katsottu ottaneen tapauskohtaisesti asianmukaisella tavalla huomioon lapsen etu. Oikeusasiamies on ratkaisuissaan korostanut etenkin esitutkinalain mukaisten periaatteiden merkitystä. Johtopäätöksissä on myös nostettu esiin tapauksissa toistuvia ongelmakohtia sekä pohdittu niiden merkitystä yleisellä tasolla. Nämä nostot koskevat esitutkinnan kestoa, poliisin toimivaltaa ja sen ylittämistä sekä lapsen edun ja oikeudellisen aseman huomioimista viranomaisen toiminnassa. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67509 Kovan voiman pehmeä käyttö : Kiinan ja Venäjän turvallisuusyhteistyö arktisella alueella Saari, Heta Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sotilaallisia operaatioita ilman sodankäyntiä (Military Operations Other Than War, MOOTW) Kiinan ja Venäjän välisessä turvallisuusyhteistyössä arktisella alueella. Tutkielman tavoitteena on tarkastella MOOTW:n kiinalaisen määritelmän ilmenemistä Kiinan ja Venäjän meri-ja ilmavoimien sekä rannikkovartiostojen vuosina 2022–2024 toteuttamissa arktisissa yhteispartioissa selvittämällä, miten MOOTW:n keskeiset ominaisuudet ilmenevät kyseisissä yhteispartioissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu turvallisuustutkimuksen perinteisille ja ei-perinteisille turvallisuuden teorioille, joiden näkökulmista arktista turvallisuutta ja MOOTW-käsitettä on aiemmin lähestytty. Nämä teoreettiset lähtökohdat tarjoavat tutkielman empiiriselle tarkastelulle teoreettisen kontekstin, jota vasten tutkimustuloksia voidaan tarkastella. Tällä tavalla MOOTW asemoituu osaksi laajempaa keskustelua arktisen turvallisuusympäristön muuttuvasta ja moniulotteisesta luonteesta. Tutkielma toteutetaan tapaustutkimuksena, ja tutkielman aineisto koostuu viranomais- ja uutislähteistä sekä asiantuntijajulkaisuista. Aineisto analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, joka perustuu aikaisemman tiedon perusteella luotuun kehykseen. Tutkielman analyysia ohjaa MOOTW-käsitteestä luotu kehys, jossa MOOTW:n keskeiset ominaisuudet on rajattu merentakaisten intressien turvaamiseen, operatiivisen kokemuksen kehittämiseen sekä sotilasdiplomatiaan. Tapauksista tehdyn analyysin perusteella MOOTW ilmenee Kiinan ja Venäjän yhteispartioissa kaikissa tarkastelluissa analyysikategorioissa. Tutkimustulokset osoittavat, että ei-perinteiset turvallisuusoperaatiot ovat vakiintuneet osaksi modernia turvallisuusympäristöä myös arktisella alueella. Samalla MOOTW:n soveltaminen uuteen alueelliseen kontekstiin laajentaa aiempaa käsitystä Kiinan sotilaallisen voiman käytöstä arktisella alueella sekä Kiinan ja Venäjän keinoista yhteensovittaa arktisia intressejään.; This thesis examines Military Operations Other Than War (MOOTW) in China and Russia’s security cooperation in the Arctic region. The aim of this thesis is to examine how the Chinese definition of MOOTW is reflected in the Arctic joint patrols conducted by the Chinese and Russian naval and air forces and coast guards between 2022 and 2024, focusing on how the key characteristics of MOOTW emerge in these joint patrols. The theoretical framework of this thesis is based on traditional and non-traditional security theories within security studies, through which Arctic security and the concept of MOOTW have previously been examined. These approaches provide a theoretical context for the empirical analysis and situate the findings of this thesis within the broader discussion of the changing and multidimensional nature of the Arctic as a security region. The thesis employs a case study approach. The research material consists of official sources, news sources and expert publications. The material is analysed by using theory-driven content analysis based on a framework developed from prior research and literature. The analysis is guided by a framework that identifies protecting overseas interests, enhancing operational experience, and military diplomacy as the key characteristics of MOOTW. The analysis shows that MOOTW is reflected in China and Russia’s joint patrols across all three analytical categories. The findings indicate that non-traditional security operations have become an established part of the modern security environment in the Arctic. At the same time, applying MOOTW to a new regional context expands the existing understanding of how China employs military power in the Arctic, as well as China and Russia's means to coordinate their Arctic interests. 2026-01-01T00:00:00Z Saari, Heta Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee sotilaallisia operaatioita ilman sodankäyntiä (Military Operations Other Than War, MOOTW) Kiinan ja Venäjän välisessä turvallisuusyhteistyössä arktisella alueella. Tutkielman tavoitteena on tarkastella MOOTW:n kiinalaisen määritelmän ilmenemistä Kiinan ja Venäjän meri-ja ilmavoimien sekä rannikkovartiostojen vuosina 2022–2024 toteuttamissa arktisissa yhteispartioissa selvittämällä, miten MOOTW:n keskeiset ominaisuudet ilmenevät kyseisissä yhteispartioissa. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu turvallisuustutkimuksen perinteisille ja ei-perinteisille turvallisuuden teorioille, joiden näkökulmista arktista turvallisuutta ja MOOTW-käsitettä on aiemmin lähestytty. Nämä teoreettiset lähtökohdat tarjoavat tutkielman empiiriselle tarkastelulle teoreettisen kontekstin, jota vasten tutkimustuloksia voidaan tarkastella. Tällä tavalla MOOTW asemoituu osaksi laajempaa keskustelua arktisen turvallisuusympäristön muuttuvasta ja moniulotteisesta luonteesta. Tutkielma toteutetaan tapaustutkimuksena, ja tutkielman aineisto koostuu viranomais- ja uutislähteistä sekä asiantuntijajulkaisuista. Aineisto analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, joka perustuu aikaisemman tiedon perusteella luotuun kehykseen. Tutkielman analyysia ohjaa MOOTW-käsitteestä luotu kehys, jossa MOOTW:n keskeiset ominaisuudet on rajattu merentakaisten intressien turvaamiseen, operatiivisen kokemuksen kehittämiseen sekä sotilasdiplomatiaan. Tapauksista tehdyn analyysin perusteella MOOTW ilmenee Kiinan ja Venäjän yhteispartioissa kaikissa tarkastelluissa analyysikategorioissa. Tutkimustulokset osoittavat, että ei-perinteiset turvallisuusoperaatiot ovat vakiintuneet osaksi modernia turvallisuusympäristöä myös arktisella alueella. Samalla MOOTW:n soveltaminen uuteen alueelliseen kontekstiin laajentaa aiempaa käsitystä Kiinan sotilaallisen voiman käytöstä arktisella alueella sekä Kiinan ja Venäjän keinoista yhteensovittaa arktisia intressejään. This thesis examines Military Operations Other Than War (MOOTW) in China and Russia’s security cooperation in the Arctic region. The aim of this thesis is to examine how the Chinese definition of MOOTW is reflected in the Arctic joint patrols conducted by the Chinese and Russian naval and air forces and coast guards between 2022 and 2024, focusing on how the key characteristics of MOOTW emerge in these joint patrols. The theoretical framework of this thesis is based on traditional and non-traditional security theories within security studies, through which Arctic security and the concept of MOOTW have previously been examined. These approaches provide a theoretical context for the empirical analysis and situate the findings of this thesis within the broader discussion of the changing and multidimensional nature of the Arctic as a security region. The thesis employs a case study approach. The research material consists of official sources, news sources and expert publications. The material is analysed by using theory-driven content analysis based on a framework developed from prior research and literature. The analysis is guided by a framework that identifies protecting overseas interests, enhancing operational experience, and military diplomacy as the key characteristics of MOOTW. The analysis shows that MOOTW is reflected in China and Russia’s joint patrols across all three analytical categories. The findings indicate that non-traditional security operations have become an established part of the modern security environment in the Arctic. At the same time, applying MOOTW to a new regional context expands the existing understanding of how China employs military power in the Arctic, as well as China and Russia's means to coordinate their Arctic interests. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67506 Oppilaskuntatoiminta avain osallistuvaksi vaikuttajaksi kasvamiseen? Holm, Pietari Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä minkälaista merkitystä oppilaskuntatoimintaan osallistumisesta seuraa yksilön kannalta. Tätä asiaa päädyttiin tarkastelemaan erityisesti jatko-opintojen tai työuran näkökulmasta etsien yhteyttä näiden asioiden väliltä. Suoraan tästä aiheesta aiempaa tutkimusta ei löytynyt, joten sille oli selkesti tarvetta ja aihe on myös itsessään mielenkiintoinen ja laajemmastakin näkökulmasta tarkasteltuna merkityksellinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla niin kasvotusten kuin etäyhteyksien avulla toteutettuna. Aineiston analysoiminen toteutettiin aineistolähtöisesti, koska keskiössä olivat haastateltavien omat kokemukset. Tuloksien perusteella ei voida todeta suoraan sellaista asiaa, että oppilaskuntatoimintaan osallistumisesta seuraisi jokin tietynlainen urapolku opintojen tai työpaikkojen osalta. Olennaisempana asiana esiin nousi se, minkälaisia ihmisiä oppilaskuntatoimintaan osallistuminen kasvattaa: he ovat omassa roolissaan aktiivisia toimijoita, jotka ovat valmiita korjaamaan epäkohdat ja vaikuttamaan asioihin. Omat mielenkiinnon kohteet nousivat merkityksellisemmäksi vaikuttavaksi tekijäksi uravalintoja peilatessa. Oppilaskuntatoiminta voidaan perustellusti nähdä tämän tutkimuksen perusteella tuottavan sellaista osaamista mille on tarvetta erilaisissa positioissa. Joten oppilaskuntatoiminnan piiriin kannattaa jatkossakin saada mukaan mahdollisimman paljon nuoria ja tukea sekä kehittää toimintaa jatkossakin. 2026-01-01T00:00:00Z Holm, Pietari Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä minkälaista merkitystä oppilaskuntatoimintaan osallistumisesta seuraa yksilön kannalta. Tätä asiaa päädyttiin tarkastelemaan erityisesti jatko-opintojen tai työuran näkökulmasta etsien yhteyttä näiden asioiden väliltä. Suoraan tästä aiheesta aiempaa tutkimusta ei löytynyt, joten sille oli selkesti tarvetta ja aihe on myös itsessään mielenkiintoinen ja laajemmastakin näkökulmasta tarkasteltuna merkityksellinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla niin kasvotusten kuin etäyhteyksien avulla toteutettuna. Aineiston analysoiminen toteutettiin aineistolähtöisesti, koska keskiössä olivat haastateltavien omat kokemukset. Tuloksien perusteella ei voida todeta suoraan sellaista asiaa, että oppilaskuntatoimintaan osallistumisesta seuraisi jokin tietynlainen urapolku opintojen tai työpaikkojen osalta. Olennaisempana asiana esiin nousi se, minkälaisia ihmisiä oppilaskuntatoimintaan osallistuminen kasvattaa: he ovat omassa roolissaan aktiivisia toimijoita, jotka ovat valmiita korjaamaan epäkohdat ja vaikuttamaan asioihin. Omat mielenkiinnon kohteet nousivat merkityksellisemmäksi vaikuttavaksi tekijäksi uravalintoja peilatessa. Oppilaskuntatoiminta voidaan perustellusti nähdä tämän tutkimuksen perusteella tuottavan sellaista osaamista mille on tarvetta erilaisissa positioissa. Joten oppilaskuntatoiminnan piiriin kannattaa jatkossakin saada mukaan mahdollisimman paljon nuoria ja tukea sekä kehittää toimintaa jatkossakin. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67501 Kuvituskuvan tilaan sulautuvan typografian mahdollisuuksia kuvakirjakerronnalle Backman, Frida Perinteisessä kuvakirjasuunnittelussa kuvituskuva ja teksti rajataan yleensä omiin, erillisiin tiloihinsa kirjan aukeamalla. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisia mahdollisuuksia kuvakirjakerronnalle avautuu, kun tekstin typografinen muotoilu limittyy osaksi kuvituskuvan tilaa. Nimitän tätä kuvan ja siihen integroituneen typografian yhdistelmää kuva-typografiasulautumaksi. Tutkielma on toteutettu käytäntöperustaisena (practice-based) tutkimuksena. Osana tutkielmaa suunnittelen kuusi kuvakirja-aukeamaa, joista jokaisessa esiintyy vähintään yksi kuva-typografiasulautuma. Suunnittelutyön avulla pyrin selvittämään, miten kuvan ja typografian integraatiota voidaan hyödyntää tarinankerronnassa sekä sitä, miten kuva-typografiasulautumat käytännössä rakentuvat kuvakirjaan. Lisäksi tarkastelen suunnittelutyötäni kuvakirjatutkimuksen sekä multimodaalisen semiotiikan teoriataustaa vasten. Tutkielmassa ilmenee, että kuva-typografiasulautumat voivat rakentua kuvakirjaan useilla eri tavoilla, esimerkiksi korvaavuuden, kerroksellisuuden ja suunnitteluelementtien manipuloinnin kautta. Tiivis sommittelu saa kuvituskuvan ja typografian jakamaan ominaisuuksia ja merkityksiä keskenään. Kuva-typografiasulautuman syntyminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta kuvakirjasuunnitteluun: kuva, sana ja kirjaesineeseen liittyvät suunnitteluelementit muotoutuvat teokseen samanaikaisesti. Tutkielma osoittaa, että kuva-typografiasulautuman toiminta perustuu suurelta osin typografian rooliin kielellisyyden ja visuaalisuuden välillä liikkuvana elementtinä. Tämä antaa typografialle monipuolisia toiminta- ja tulkintamahdollisuuksia, kun se integroituu osaksi kuvituskuvaa. Kuva-typografiasulautumaa voidaan hyödyntää niin eläytymiseen kannustavana kuin tarinan totuusvaikutelmaa horjuttavanakin keinona. Sulautumalla voidaan myös tiivistää kuvakirjakuvan ja -tekstin välisiä yhteyksiä, jolloin kuvan ja sanan keskinäistä tulkintaa voidaan ohjata tavallista voimakkaammin. Kuvan tilaan integroitunut typografia toimii myös metafiktiivisenä kerronnan keinona. 2026-01-01T00:00:00Z Backman, Frida Perinteisessä kuvakirjasuunnittelussa kuvituskuva ja teksti rajataan yleensä omiin, erillisiin tiloihinsa kirjan aukeamalla. Tässä tutkielmassa pyrin selvittämään, millaisia mahdollisuuksia kuvakirjakerronnalle avautuu, kun tekstin typografinen muotoilu limittyy osaksi kuvituskuvan tilaa. Nimitän tätä kuvan ja siihen integroituneen typografian yhdistelmää kuva-typografiasulautumaksi. Tutkielma on toteutettu käytäntöperustaisena (practice-based) tutkimuksena. Osana tutkielmaa suunnittelen kuusi kuvakirja-aukeamaa, joista jokaisessa esiintyy vähintään yksi kuva-typografiasulautuma. Suunnittelutyön avulla pyrin selvittämään, miten kuvan ja typografian integraatiota voidaan hyödyntää tarinankerronnassa sekä sitä, miten kuva-typografiasulautumat käytännössä rakentuvat kuvakirjaan. Lisäksi tarkastelen suunnittelutyötäni kuvakirjatutkimuksen sekä multimodaalisen semiotiikan teoriataustaa vasten. Tutkielmassa ilmenee, että kuva-typografiasulautumat voivat rakentua kuvakirjaan useilla eri tavoilla, esimerkiksi korvaavuuden, kerroksellisuuden ja suunnitteluelementtien manipuloinnin kautta. Tiivis sommittelu saa kuvituskuvan ja typografian jakamaan ominaisuuksia ja merkityksiä keskenään. Kuva-typografiasulautuman syntyminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta kuvakirjasuunnitteluun: kuva, sana ja kirjaesineeseen liittyvät suunnitteluelementit muotoutuvat teokseen samanaikaisesti. Tutkielma osoittaa, että kuva-typografiasulautuman toiminta perustuu suurelta osin typografian rooliin kielellisyyden ja visuaalisuuden välillä liikkuvana elementtinä. Tämä antaa typografialle monipuolisia toiminta- ja tulkintamahdollisuuksia, kun se integroituu osaksi kuvituskuvaa. Kuva-typografiasulautumaa voidaan hyödyntää niin eläytymiseen kannustavana kuin tarinan totuusvaikutelmaa horjuttavanakin keinona. Sulautumalla voidaan myös tiivistää kuvakirjakuvan ja -tekstin välisiä yhteyksiä, jolloin kuvan ja sanan keskinäistä tulkintaa voidaan ohjata tavallista voimakkaammin. Kuvan tilaan integroitunut typografia toimii myös metafiktiivisenä kerronnan keinona.