https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59340 Tue, 04 Aug 2026 09:26:06 GMT 2026-08-04T09:26:06Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67380 Paineistetun asiakaspalvelutyön vaatimukset dynaamisena ilmiönä: Laadullinen monitapaustutkimus ammatillisen roolin ja voimavarojen merkityksestä Erkkilä, Atte Työelämän intensiivistyminen on kasvattanut kuormitusta palvelualoilla, ja työelämän vaatimuksia on tutkittu liian staattisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten paineistetun asiakaspalvelutyön vaatimuksia hallitaan ja muovataan työn imua tuottaviksi haasteiksi ammatillisen roolin ja sosiaalisten resurssien avulla. Työn vaatimuksia tarkasteltiin työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R) mallin, haaste-este-kehyksen (CHDF) sekä tunneahkeroinnin kautta. Tutkimus on laadullinen monitapaustutkimus kolmesta eri ammattialan edustajasta, jotka ovat tehneet pitkään paineistettua asiakaspalvelutyötä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, etteivät työn vaatimukset ole staattisia, vaan luonteeltaan dynaamisia, ja niihin vaikuttavat ammatillinen rooli, työkokemuksen karttuminen ja sosiaaliset resurssit. Työn imua tuottavien haastevaatimusten vaikutusta työntekijään voidaan kuvata käänteisellä U-käyrällä, mikä tarkoittaa, että haastevaatimukset voivat muuttua este- tai uhkavaatimuksiksi niiden määrän ylittäessä työntekijän resurssit. Resurssit eivät ole vain passiivinen voimavara, vaan ne auttavat työntekijää muuttamaan kognitiivista arviointia työn vaatimuksista. Työn imua syntyy työntekijän kääntäessä este- ja uhkavaatimuksia voimavarojen avulla haastevaatimuksiksi. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67380 2026-01-01T00:00:00Z Erkkilä, Atte Työelämän intensiivistyminen on kasvattanut kuormitusta palvelualoilla, ja työelämän vaatimuksia on tutkittu liian staattisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten paineistetun asiakaspalvelutyön vaatimuksia hallitaan ja muovataan työn imua tuottaviksi haasteiksi ammatillisen roolin ja sosiaalisten resurssien avulla. Työn vaatimuksia tarkasteltiin työn vaatimusten ja voimavarojen (JD-R) mallin, haaste-este-kehyksen (CHDF) sekä tunneahkeroinnin kautta. Tutkimus on laadullinen monitapaustutkimus kolmesta eri ammattialan edustajasta, jotka ovat tehneet pitkään paineistettua asiakaspalvelutyötä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja se analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa selvisi, etteivät työn vaatimukset ole staattisia, vaan luonteeltaan dynaamisia, ja niihin vaikuttavat ammatillinen rooli, työkokemuksen karttuminen ja sosiaaliset resurssit. Työn imua tuottavien haastevaatimusten vaikutusta työntekijään voidaan kuvata käänteisellä U-käyrällä, mikä tarkoittaa, että haastevaatimukset voivat muuttua este- tai uhkavaatimuksiksi niiden määrän ylittäessä työntekijän resurssit. Resurssit eivät ole vain passiivinen voimavara, vaan ne auttavat työntekijää muuttamaan kognitiivista arviointia työn vaatimuksista. Työn imua syntyy työntekijän kääntäessä este- ja uhkavaatimuksia voimavarojen avulla haastevaatimuksiksi. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67379 Kuvituksen ja infografiikan roolit Puolustusvoimien uutismediassa Mänty, Katri Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään Puolustusvoimien uutismedian, Ruotuväki-lehden kuvitusten ja infografiikan ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat kuvituksen ja infografiikan roolit kyseisessä lehdessä. Tällaisella tutkimuksella pyritään selkeyttämään sitä, mitä mahdollisuuksia kuvittaminen ja datan visualisointi tuo Ruotuväelle ja miten merkittävä rooli näillä voi olla tämän kaltaisessa lehdessä. Lisäksi tutkielmassa sivutaan sitä, millainen on onnistunut kuvitus tai infografiikka lehteen, jota julkaisee Puolustusvoimat. Asettaako se jotain ehtoja? Tutkielma on toteutettu practice-based-tutkimuksena, jossa tutkimusongelmaan on pyritty löytämään vastauksia tarkastelemalla kuvituksia jälkikäteisen analysoinnin avulla. Tutkielmassa tarkastellaan kuvitusten visuaalisia keinoja sekä kuvan ja tekstin suhdetta. Näin pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: "Mitkä ovat Puolustusvoimien uutismediaan tehtyjen kuvitusten ja infografiikoiden roolit ja mistä visuaalisista ominaisuuksista nämä koostuvat?" Samalla pohditaan sitä, mitä ehtoja tällainen media kuvittajalle asettaa. Tutkielmassa hyödynnetään muiden muassa sosiosemiotiikan ja visuaalisen retoriikan teoriaa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia näihin alakysymyksiin: "Millainen kuvitus tai infografiikka Puolustusvoimien uutismediassa on onnistunut?" ja "Mitä asioita kuvituksessa tai infografiikassa on hyvä ottaa huomioon, kun julkaisijana on Puolustusvoimat? Tutkielma osoittaa, että kuvitukset ja infografiikat osallistuvat aktiivisesti jutun ja lehden kokonaisuuden merkityksen rakentamiseen eri roolein. Siirryttäessä yksittäisistä rooleista kokonaisuuteen, esiin nousee kuvitusten ja infografiikoiden moniroolisuus. Sama kuvitus tai infografiikka voi samanaikaisesti ilmentää useita tutkielmassa esille tuotuja rooleja. Lisäksi tutkielma argumentoi sen puolesta, ettei Puolustusvoimat organisaationa aseta kuvitukselle jyrkkiä rajoitteita. Sen sijaan graafikolta vaaditaan laaja-alaista tietoa ihmisistä, maailmasta ja ilmiöistä sekä halua selvittää näitä asioita, jotta hän ymmärtää asiayhteyksiä ja saa kuvalliset ideat onnistumaan. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67379 2026-01-01T00:00:00Z Mänty, Katri Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään Puolustusvoimien uutismedian, Ruotuväki-lehden kuvitusten ja infografiikan ominaisuuksiin ja käyttötarkoituksiin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä ovat kuvituksen ja infografiikan roolit kyseisessä lehdessä. Tällaisella tutkimuksella pyritään selkeyttämään sitä, mitä mahdollisuuksia kuvittaminen ja datan visualisointi tuo Ruotuväelle ja miten merkittävä rooli näillä voi olla tämän kaltaisessa lehdessä. Lisäksi tutkielmassa sivutaan sitä, millainen on onnistunut kuvitus tai infografiikka lehteen, jota julkaisee Puolustusvoimat. Asettaako se jotain ehtoja? Tutkielma on toteutettu practice-based-tutkimuksena, jossa tutkimusongelmaan on pyritty löytämään vastauksia tarkastelemalla kuvituksia jälkikäteisen analysoinnin avulla. Tutkielmassa tarkastellaan kuvitusten visuaalisia keinoja sekä kuvan ja tekstin suhdetta. Näin pyritään vastaamaan tutkimuskysymykseen: "Mitkä ovat Puolustusvoimien uutismediaan tehtyjen kuvitusten ja infografiikoiden roolit ja mistä visuaalisista ominaisuuksista nämä koostuvat?" Samalla pohditaan sitä, mitä ehtoja tällainen media kuvittajalle asettaa. Tutkielmassa hyödynnetään muiden muassa sosiosemiotiikan ja visuaalisen retoriikan teoriaa. Varsinaisen tutkimuskysymyksen lisäksi tutkielmassa pyritään löytämään vastauksia näihin alakysymyksiin: "Millainen kuvitus tai infografiikka Puolustusvoimien uutismediassa on onnistunut?" ja "Mitä asioita kuvituksessa tai infografiikassa on hyvä ottaa huomioon, kun julkaisijana on Puolustusvoimat? Tutkielma osoittaa, että kuvitukset ja infografiikat osallistuvat aktiivisesti jutun ja lehden kokonaisuuden merkityksen rakentamiseen eri roolein. Siirryttäessä yksittäisistä rooleista kokonaisuuteen, esiin nousee kuvitusten ja infografiikoiden moniroolisuus. Sama kuvitus tai infografiikka voi samanaikaisesti ilmentää useita tutkielmassa esille tuotuja rooleja. Lisäksi tutkielma argumentoi sen puolesta, ettei Puolustusvoimat organisaationa aseta kuvitukselle jyrkkiä rajoitteita. Sen sijaan graafikolta vaaditaan laaja-alaista tietoa ihmisistä, maailmasta ja ilmiöistä sekä halua selvittää näitä asioita, jotta hän ymmärtää asiayhteyksiä ja saa kuvalliset ideat onnistumaan. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67378 Vastuullinen asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hallinnan kohteena Moilanen, Vilma Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisena asiakas näyttäytyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankeohjelman loppuraporteissa. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan hyvinvointialueen loppuraporttia ja tutkimuksen aineiston analyysi noudatti teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita. Teoriaksi valikoitui hallinnan analytiikka, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hallinnan rationaliteetteja ja teknologioita, joilla perustellaan ja toteutetaan hallintaa sosiaali- ja terveyskeskusten uudistuksissa. Hallinnan rationaliteettien ja teknologioiden kautta tarkastellen asiakkaan asema havaittiin muuttuvan asiakkuuden vaiheen mukaan. Tutkimusten tulosluvut noudattivatkin asiakkuuden vaiheita: ennen asiakkuutta, asiakkuuden alussa sekä asiakkuudessa. Tulosten perusteella kaikissa asiakkuuden vaiheissa asiakas näyttäytyy sekä hallinnan kohteena sekä toimijana. Ennen varsinaista asiakkuutta asiakas näyttäytyi riskikohteena. Hallinnan kohteeksi muotoutui koko väestö ja keskeisiksi rationaliteeteiksi muotoutui ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin hallinnan rationaliteetit. Teknologioiksi muotoutui elintapaohjaukset sekä asiakassegmentoinnit. Asiakkuuden alkuvaiheessa asiakas näyttäytyi itseohjautuvana hallinnan kohteena asiantuntijatiedon kautta. Rationaliteeteiksi rakentui saavutettavuuden ja ohjauksen rationaliteetit. Teknologioiksi rakentui asiakasohjaus sekä palvelutarpeen arvioinnit. Viimeisessä asiakasvaiheessa, eli varsinaisessa asiakkuudessa asiakas näyttäytyi hallinnan kohteena, jossa asiakkaan oma aktiivinen ja vastuullinen rooli korostui. Hallinnan rationaliteeteiksi rakentui vaikuttavuuden ja tehokkuuden rationaliteetit. Asiakkuudessa teknologioiksi muotoutui hoito- ja asiakassuunnitelmat sekä erilaiset arviointimittarit. Asiakkaan rooli ei näyttäytynyt vain palvelujen vastaanottajana, vaan asiakkaalta odotettiin myös itseohjautuvuutta sekä aktiivisuutta. Odotukset rakentuivat hallinnan perusteluista ja toteuttamisen tavoista. Samalla keskeiseksi löydökseksi osoittautui se, että sosiaali- ja terveyspalvelut tarjosivat laajasti digitaalisia palveluita, mikä tuottaa normatiivista käsitystä asiakkaiden digitaalisesta osaamisesta. Tutkimus osoittaa, että asiakas näyttäytyy hallinnan kohteena, mutta samalla myös hallinnan toteuttajana. Asiakkaan aktiivinen, itsearvioiva ja vastuullinen rooli olivat keskeisiä keinoja palelujärjestelmän toiminnan tavoitteiden täyttämisessä. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67378 2026-01-01T00:00:00Z Moilanen, Vilma Tämä pro gradu -tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on tarkastella, millaisena asiakas näyttäytyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankeohjelman loppuraporteissa. Tutkimusaineistoksi valikoitui kahdeksan hyvinvointialueen loppuraporttia ja tutkimuksen aineiston analyysi noudatti teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita. Teoriaksi valikoitui hallinnan analytiikka, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hallinnan rationaliteetteja ja teknologioita, joilla perustellaan ja toteutetaan hallintaa sosiaali- ja terveyskeskusten uudistuksissa. Hallinnan rationaliteettien ja teknologioiden kautta tarkastellen asiakkaan asema havaittiin muuttuvan asiakkuuden vaiheen mukaan. Tutkimusten tulosluvut noudattivatkin asiakkuuden vaiheita: ennen asiakkuutta, asiakkuuden alussa sekä asiakkuudessa. Tulosten perusteella kaikissa asiakkuuden vaiheissa asiakas näyttäytyy sekä hallinnan kohteena sekä toimijana. Ennen varsinaista asiakkuutta asiakas näyttäytyi riskikohteena. Hallinnan kohteeksi muotoutui koko väestö ja keskeisiksi rationaliteeteiksi muotoutui ennaltaehkäisyn ja ennakoinnin hallinnan rationaliteetit. Teknologioiksi muotoutui elintapaohjaukset sekä asiakassegmentoinnit. Asiakkuuden alkuvaiheessa asiakas näyttäytyi itseohjautuvana hallinnan kohteena asiantuntijatiedon kautta. Rationaliteeteiksi rakentui saavutettavuuden ja ohjauksen rationaliteetit. Teknologioiksi rakentui asiakasohjaus sekä palvelutarpeen arvioinnit. Viimeisessä asiakasvaiheessa, eli varsinaisessa asiakkuudessa asiakas näyttäytyi hallinnan kohteena, jossa asiakkaan oma aktiivinen ja vastuullinen rooli korostui. Hallinnan rationaliteeteiksi rakentui vaikuttavuuden ja tehokkuuden rationaliteetit. Asiakkuudessa teknologioiksi muotoutui hoito- ja asiakassuunnitelmat sekä erilaiset arviointimittarit. Asiakkaan rooli ei näyttäytynyt vain palvelujen vastaanottajana, vaan asiakkaalta odotettiin myös itseohjautuvuutta sekä aktiivisuutta. Odotukset rakentuivat hallinnan perusteluista ja toteuttamisen tavoista. Samalla keskeiseksi löydökseksi osoittautui se, että sosiaali- ja terveyspalvelut tarjosivat laajasti digitaalisia palveluita, mikä tuottaa normatiivista käsitystä asiakkaiden digitaalisesta osaamisesta. Tutkimus osoittaa, että asiakas näyttäytyy hallinnan kohteena, mutta samalla myös hallinnan toteuttajana. Asiakkaan aktiivinen, itsearvioiva ja vastuullinen rooli olivat keskeisiä keinoja palelujärjestelmän toiminnan tavoitteiden täyttämisessä. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67377 Taiteen ja luovan työskentelyn kannatteleva voima - autoetnografinen tutkimus taiteen ja luovan työskentelyn merkityksestä elämän haasteiden keskellä Haapakangas, Elina Autoetnografinen tutkimukseni omista muistiinpanoistani tuo esille elämän raadollisuuden ja sen, kuinka suuri ja voimauttava vaikutus taiteella ja luovalla työskentelyllä voi olla. Erilaiset taiteen tutkimuksen, taiteen filosofian ja taidekasvatuksen teoriat tukevat runsaasti sellaisia havaintoja, joita olen viimevuosien aikana elämässäni, tavallisessa arjessani tehnyt. Innostukseni graduun syntyi siitä, kun halusin pukea haastavat elämäni jaksot kauniiksi sanoiksi ja toivoin, että joskus niistä kokemuksistani voisi olla hyötyä muillekin. Autoetnografinen oman elämän tarkastelu auttaa itsereflektiossa ja oman elämän vakauttamisessa. Tämän kaltaiset ominaisuudet ovat oleellisia myös tulevan taidekasvattajan ammattia ajatellen. Opettajuus ja professionaalisuus kehittyvät jatkuvasti ja oman toiminnan ja ajatusmallien ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen ovat opettajan työssä keskeisiä. Siksi tein tämän. Jotta ymmärtäisin itseäni ja jotta saisin valjastettua omat voimani johonkin yhteiseen hyvään. Tutkimukseni tulokset hyvinvoinnin tukemisesta taiteen ja luovan työskentelyn avulla ovat hyvin ajankohtaisia. Vaikka tutkimukseni onkin toteutettu yksilön kokemuksesta, voidaan tutkimustuloksiani soveltaa myös laajemmin. Taiteen hyvinvointia tukevat ulottuvuudet ovat vahvan tutkimusteorian osoittamia, ja lisäksi autoetnografinen katsaus päiväkirjamerkintöihini tukee tätä. Arkinen, monipuolinen, yksilölle itselleen mieluinen ja luonteva taide ja luova työskentely tuo elämään ja arkeen merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisää hyvinvointia monella tapaa. Tutkimukseni aiheella on myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksiin. Aineistona toimineet päiväkirjamerkinnät ja muut muistiinpanot tuovat hyvin rehellistä ja suodattamatonta materiaalia. Autoetnografisestanäkökulmasta tarkasteltaessa muistinpanot kuvaavat tarkasti yksilön subjektiivista kokemusta. Tulevaisuudessa suuremman aineiston kerääminen monien eri henkilöiden päiväkirjamerkinnöistä sekä mahdollisesti heidän teoksistaan olisi antoisaa. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67377 2026-01-01T00:00:00Z Haapakangas, Elina Autoetnografinen tutkimukseni omista muistiinpanoistani tuo esille elämän raadollisuuden ja sen, kuinka suuri ja voimauttava vaikutus taiteella ja luovalla työskentelyllä voi olla. Erilaiset taiteen tutkimuksen, taiteen filosofian ja taidekasvatuksen teoriat tukevat runsaasti sellaisia havaintoja, joita olen viimevuosien aikana elämässäni, tavallisessa arjessani tehnyt. Innostukseni graduun syntyi siitä, kun halusin pukea haastavat elämäni jaksot kauniiksi sanoiksi ja toivoin, että joskus niistä kokemuksistani voisi olla hyötyä muillekin. Autoetnografinen oman elämän tarkastelu auttaa itsereflektiossa ja oman elämän vakauttamisessa. Tämän kaltaiset ominaisuudet ovat oleellisia myös tulevan taidekasvattajan ammattia ajatellen. Opettajuus ja professionaalisuus kehittyvät jatkuvasti ja oman toiminnan ja ajatusmallien ymmärtäminen ja niiden hyväksyminen ovat opettajan työssä keskeisiä. Siksi tein tämän. Jotta ymmärtäisin itseäni ja jotta saisin valjastettua omat voimani johonkin yhteiseen hyvään. Tutkimukseni tulokset hyvinvoinnin tukemisesta taiteen ja luovan työskentelyn avulla ovat hyvin ajankohtaisia. Vaikka tutkimukseni onkin toteutettu yksilön kokemuksesta, voidaan tutkimustuloksiani soveltaa myös laajemmin. Taiteen hyvinvointia tukevat ulottuvuudet ovat vahvan tutkimusteorian osoittamia, ja lisäksi autoetnografinen katsaus päiväkirjamerkintöihini tukee tätä. Arkinen, monipuolinen, yksilölle itselleen mieluinen ja luonteva taide ja luova työskentely tuo elämään ja arkeen merkityksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja lisää hyvinvointia monella tapaa. Tutkimukseni aiheella on myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksiin. Aineistona toimineet päiväkirjamerkinnät ja muut muistiinpanot tuovat hyvin rehellistä ja suodattamatonta materiaalia. Autoetnografisestanäkökulmasta tarkasteltaessa muistinpanot kuvaavat tarkasti yksilön subjektiivista kokemusta. Tulevaisuudessa suuremman aineiston kerääminen monien eri henkilöiden päiväkirjamerkinnöistä sekä mahdollisesti heidän teoksistaan olisi antoisaa.