https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59340 Wed, 16 Sep 2026 15:09:11 GMT 2026-09-16T15:09:11Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67424 Julkisen ja yksityisen rajalla: Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle – perustuslakitasoinen sääntely eräissä Euroopan talousalueen maissa Nuuttila, Eemil Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Suomen perustuslain 124 §:ssä säädetty julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle suhteutuu muiden Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen maiden valtiosääntöisiin ratkaisuihin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, rajoittaako suomalainen perustuslakiratkaisu lainsäätäjän toimintavapautta ja markkinoiden toimintaa eri tavalla verrattuna vertailumaihin. Samoin tutkielmassa pyritään tuomaan selvemmin esiin jännitettä elinkeinovapauden ja julkisen hallintotehtävän välillä syventyen eduskunnan perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön tiettyjen toimintojen osalta. Samalla tutkielmassa arvioidaan, millä tavoin julkisen hallintotehtävän käsite, virkamieshallintoperiaate, elinkeinovapaus ja EU-oikeudellinen taloudellisen toiminnan käsite asettuvat suhteeseen keskenään. Tutkielman metodeina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa sekä oikeusvertailua. Lainopin avulla systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta ja arvioidaan perustuslain 124 §:n sisältöä, perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä, kansallista oikeuskäytäntöä sekä EU-oikeuden vaikutuksia. Oikeusvertailussa Suomen sääntelyä verrataan Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Liettuan, Italian, Kroatian ja Alankomaiden valtiosääntöisiin ja hallinto-oikeudellisiin ratkaisuihin. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että Suomen perustuslain 124 § ei tee julkisten tehtävien siirrosta mahdotonta, mutta se tekee tehtäväsiirtojen valtiosääntöisistä reunaehdoista poikkeuksellisen näkyviä ja oikeudellisesti painavia. Suomen ratkaisu ei ole täysin ainutlaatuinen, mutta se on monia vertailumaita yksityiskohtaisempi ja korostaa perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeita vahvemmin. Vertailu osoittaa, että muissa maissa vastaavia rajoituksia toteutetaan usein yleisten oikeusperiaatteiden, hallintokäytännön tai erityislainsäädännön kautta eikä yhtä näkyvästi perustuslakitasolla. Samalla tutkielma tuo esiin, että suomalainen tulkintakäytäntö on osin tapauskohtaista ja huomioi myös hallintotradition merkityksen. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67424 2026-01-01T00:00:00Z Nuuttila, Eemil Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Suomen perustuslain 124 §:ssä säädetty julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle suhteutuu muiden Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen maiden valtiosääntöisiin ratkaisuihin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, rajoittaako suomalainen perustuslakiratkaisu lainsäätäjän toimintavapautta ja markkinoiden toimintaa eri tavalla verrattuna vertailumaihin. Samoin tutkielmassa pyritään tuomaan selvemmin esiin jännitettä elinkeinovapauden ja julkisen hallintotehtävän välillä syventyen eduskunnan perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöön tiettyjen toimintojen osalta. Samalla tutkielmassa arvioidaan, millä tavoin julkisen hallintotehtävän käsite, virkamieshallintoperiaate, elinkeinovapaus ja EU-oikeudellinen taloudellisen toiminnan käsite asettuvat suhteeseen keskenään. Tutkielman metodeina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa sekä oikeusvertailua. Lainopin avulla systematisoidaan voimassa olevaa oikeutta ja arvioidaan perustuslain 124 §:n sisältöä, perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä, kansallista oikeuskäytäntöä sekä EU-oikeuden vaikutuksia. Oikeusvertailussa Suomen sääntelyä verrataan Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron, Liettuan, Italian, Kroatian ja Alankomaiden valtiosääntöisiin ja hallinto-oikeudellisiin ratkaisuihin. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että Suomen perustuslain 124 § ei tee julkisten tehtävien siirrosta mahdotonta, mutta se tekee tehtäväsiirtojen valtiosääntöisistä reunaehdoista poikkeuksellisen näkyviä ja oikeudellisesti painavia. Suomen ratkaisu ei ole täysin ainutlaatuinen, mutta se on monia vertailumaita yksityiskohtaisempi ja korostaa perusoikeuksien, oikeusturvan ja hyvän hallinnon takeita vahvemmin. Vertailu osoittaa, että muissa maissa vastaavia rajoituksia toteutetaan usein yleisten oikeusperiaatteiden, hallintokäytännön tai erityislainsäädännön kautta eikä yhtä näkyvästi perustuslakitasolla. Samalla tutkielma tuo esiin, että suomalainen tulkintakäytäntö on osin tapauskohtaista ja huomioi myös hallintotradition merkityksen. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67423 VillaInno : perinnevillan uusi aika Kovero, Minna; Huhmarniemi, Maria; Luiro, Elina VillaInno: Perinnevillan uusi aika -julkaisu kokoaa yhteen VillaInno: Villakäsityöperinteen uudistaminen -hankkeen keskeiset opit, kokeilut ja innovaatiot sekä tekee näkyviksi kestävän, paikallisen villa-alan mahdollisuuksia. Se toimii käsikirjana ja inspiration lähteenä käsityön, muotoilun ja kulttuurin toimijoille samoin kuin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisussa yhdistyvät kokemukset, prosessikuvaukset ja esimerkit laajempiin näkökulmiin perinteen uudistamisesta ja kestävyydestä. Kirja kuljettaa lukijan hankkeen taustoista toteutukseen, kokeiluihin, oivalluksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kaksikielinen teos heijastaa alan kansainvälisyyttä ja kutsuu mukaan yhteiseen keskusteluun siitä, miten taiteeseen ja muotoiluun perustuva innovaatiotoiminta voi tukea perinnevillan käyttöä. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67423 2026-01-01T00:00:00Z VillaInno: Perinnevillan uusi aika -julkaisu kokoaa yhteen VillaInno: Villakäsityöperinteen uudistaminen -hankkeen keskeiset opit, kokeilut ja innovaatiot sekä tekee näkyviksi kestävän, paikallisen villa-alan mahdollisuuksia. Se toimii käsikirjana ja inspiration lähteenä käsityön, muotoilun ja kulttuurin toimijoille samoin kuin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisussa yhdistyvät kokemukset, prosessikuvaukset ja esimerkit laajempiin näkökulmiin perinteen uudistamisesta ja kestävyydestä. Kirja kuljettaa lukijan hankkeen taustoista toteutukseen, kokeiluihin, oivalluksiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Kaksikielinen teos heijastaa alan kansainvälisyyttä ja kutsuu mukaan yhteiseen keskusteluun siitä, miten taiteeseen ja muotoiluun perustuva innovaatiotoiminta voi tukea perinnevillan käyttöä. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67422 Environmental constitutionalism in the Arctic : indigenous rights recognition through environmental restorative justice Fusco, Sara This doctoral dissertation examines how constitutional law responds to environmental degradation that threatens the cultural survival of Indigenous Peoples in the Arctic. It asks whether constitutional systems, understood not merely as foundational legal texts but as evolving frameworks of justice, can recognise environmental harm as cultural harm and respond effectively to the complex relationship between ecological protection and Indigenous cultural continuity. To address this question, the dissertation develops Environmental Restorative Justice (ERJ) as an analytical framework for evaluating constitutional responses to environmental conflicts affecting Indigenous Peoples. ERJ operates through three interrelated dimensions: distributed environmental management, meaningful indigenous participation in environmental decision-making, and culturally grounded environmental impact assessments. Together, these dimensions provide a common framework for assessing how constitutional systems accommodate Indigenous rights, knowledge, and legal traditions within environmental governance. In doing so, the dissertation highlights the role of constitutional and supreme courts, together with national legislative mechanisms, in shaping culturally responsive interpretations of environmental law. Grounded in rights-based constitutionalism, it argues that constitutions are not static blueprints but compromissory legal frameworks capable of evolving through constitutional interpretation, legislative development, and dialogue with Indigenous legal traditions and international human rights law. Within this framework, culture is understood not merely as a symbolic or representational right, but as a constitutionally protected collective interest, particularly where environmental degradation threatens Indigenous identity, cultural continuity, and intergenerational relationships. In this respect, ERJ does not replace existing constitutional doctrines; rather, it provides an evaluative framework through which constitutional systems can better accommodate plural conceptions of justice and strengthen the constitutional legitimacy of environmental governance affecting Indigenous Peoples. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67422 2026-01-01T00:00:00Z Fusco, Sara This doctoral dissertation examines how constitutional law responds to environmental degradation that threatens the cultural survival of Indigenous Peoples in the Arctic. It asks whether constitutional systems, understood not merely as foundational legal texts but as evolving frameworks of justice, can recognise environmental harm as cultural harm and respond effectively to the complex relationship between ecological protection and Indigenous cultural continuity. To address this question, the dissertation develops Environmental Restorative Justice (ERJ) as an analytical framework for evaluating constitutional responses to environmental conflicts affecting Indigenous Peoples. ERJ operates through three interrelated dimensions: distributed environmental management, meaningful indigenous participation in environmental decision-making, and culturally grounded environmental impact assessments. Together, these dimensions provide a common framework for assessing how constitutional systems accommodate Indigenous rights, knowledge, and legal traditions within environmental governance. In doing so, the dissertation highlights the role of constitutional and supreme courts, together with national legislative mechanisms, in shaping culturally responsive interpretations of environmental law. Grounded in rights-based constitutionalism, it argues that constitutions are not static blueprints but compromissory legal frameworks capable of evolving through constitutional interpretation, legislative development, and dialogue with Indigenous legal traditions and international human rights law. Within this framework, culture is understood not merely as a symbolic or representational right, but as a constitutionally protected collective interest, particularly where environmental degradation threatens Indigenous identity, cultural continuity, and intergenerational relationships. In this respect, ERJ does not replace existing constitutional doctrines; rather, it provides an evaluative framework through which constitutional systems can better accommodate plural conceptions of justice and strengthen the constitutional legitimacy of environmental governance affecting Indigenous Peoples. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67421 Kun opinnot etenevät verkossa: Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opintoja edistävistä verkkokurssien tekijöistä Mure, Katri Verkko-opetuksen merkitys korkeakouluissa on kasvanut digitalisaation ja joustavien opiskelumahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Samalla on korostunut tarve ymmärtää, millaiset verkkokurssien ominaisuudet tukevat opiskelijoiden opintojen etenemistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä verkkokurssien tekijät edistävät opintoja korkeakouluopiskelijoiden kokemusten mukaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla korkeakouluopiskelijoilta, joilla oli kokemusta verkkokursseista. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opintojen etenemistä tukevat erityisesti pedagogisesti selkeä kurssirakenne, opettajan saavutettavuus ja ohjaus, toimiva vuorovaikutus, teknisesti toimiva ja johdonmukainen oppimisympäristö sekä opiskelijan toimijuutta, ajanhallintaa ja itsesäätelyä tukevat ratkaisut. Tulosten perusteella yksittäinen verkkokurssin ominaisuus ei yksin edistä opintojen etenemistä, vaan ratkaisevaa on pedagogisten, sosiaalisten, teknologisten ja yksilöllisten tekijöiden muodostama kokonaisuus. Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa korkeakoulujen verkkopedagogiikan kehittämiseen ja korostaa kokonaisvaltaisen pedagogisen suunnittelun merkitystä verkkokurssien laadun sekä opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää verkkokurssien suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä sekä korkeakoulujen pedagogisen toiminnan tukena. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67421 2026-01-01T00:00:00Z Mure, Katri Verkko-opetuksen merkitys korkeakouluissa on kasvanut digitalisaation ja joustavien opiskelumahdollisuuksien lisääntymisen myötä. Samalla on korostunut tarve ymmärtää, millaiset verkkokurssien ominaisuudet tukevat opiskelijoiden opintojen etenemistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä verkkokurssien tekijät edistävät opintoja korkeakouluopiskelijoiden kokemusten mukaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla korkeakouluopiskelijoilta, joilla oli kokemusta verkkokursseista. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opintojen etenemistä tukevat erityisesti pedagogisesti selkeä kurssirakenne, opettajan saavutettavuus ja ohjaus, toimiva vuorovaikutus, teknisesti toimiva ja johdonmukainen oppimisympäristö sekä opiskelijan toimijuutta, ajanhallintaa ja itsesäätelyä tukevat ratkaisut. Tulosten perusteella yksittäinen verkkokurssin ominaisuus ei yksin edistä opintojen etenemistä, vaan ratkaisevaa on pedagogisten, sosiaalisten, teknologisten ja yksilöllisten tekijöiden muodostama kokonaisuus. Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa korkeakoulujen verkkopedagogiikan kehittämiseen ja korostaa kokonaisvaltaisen pedagogisen suunnittelun merkitystä verkkokurssien laadun sekä opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää verkkokurssien suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä sekä korkeakoulujen pedagogisen toiminnan tukena.