https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59344 Thu, 30 Apr 2026 09:00:42 GMT 2026-04-30T09:00:42Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67138 Effective, Proportionate and Dissuasive? The Finnish Sanctions Framework under the Corporate Sustainability Reporting Directive Oja, Kerttu This thesis examines the Finnish sanctions framework for sustainability reporting under the Corporate Sustainability Reporting Directive (Directive (EU) 2022/2464, CSRD). The Directive requires Member States to provide for penalties that are “effective, proportionate and dissuasive”, but leaves the design of enforcement mechanisms largely to national legislators. The practical impact of the CSRD therefore depends on how this requirement is implemented at Member State level. The central research question of the study is whether the Finnish enforcement framework for CSRD sustainability reporting fulfils the EU-law requirement of effectiveness, proportionality and dissuasiveness. The analysis focuses on administrative enforcement mechanisms, civil liability, criminal liability and institutional allocation of supervisory responsibilities. The thesis is based primarily on the legal dogmatic method. It systematises and interprets EU and Finnish legislation, including the CSRD and its national transposition into the Accounting Act, the Auditing Act and related legislation. In addition to doctrinal analysis, the study adopts an evaluative approach grounded in EU enforcement principles, particularly the requirement that penalties ensure the practical effectiveness (effet utile) of EU law. The findings indicate that the Finnish framework formally complies with the Directive’s requirements. Administrative supervisory mechanisms and corrective measures exist, civil liability is integrated into general corporate law, and criminal liability remains available only under adjacent contexts. However, the system relies predominantly on administrative oversight and corrective measures rather than on severe punitive sanctions. The absence of sustainability-specific criminal provisions reduces the dissuasive character of the framework. The study concludes that the Finnish system can be considered formally effective and proportionate, but its dissuasiveness is more limited. The enforcement model emphasises compliance correction and transparency rather than punitive deterrence. As a result, the framework risks ensuring formal reporting compliance without necessarily guaranteeing substantive reliability of sustainability information. The thesis demonstrates that the credibility of information-based environmental regulation ultimately depends on the strength and coherence of national enforcement structures. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67138 2026-01-01T00:00:00Z Oja, Kerttu This thesis examines the Finnish sanctions framework for sustainability reporting under the Corporate Sustainability Reporting Directive (Directive (EU) 2022/2464, CSRD). The Directive requires Member States to provide for penalties that are “effective, proportionate and dissuasive”, but leaves the design of enforcement mechanisms largely to national legislators. The practical impact of the CSRD therefore depends on how this requirement is implemented at Member State level. The central research question of the study is whether the Finnish enforcement framework for CSRD sustainability reporting fulfils the EU-law requirement of effectiveness, proportionality and dissuasiveness. The analysis focuses on administrative enforcement mechanisms, civil liability, criminal liability and institutional allocation of supervisory responsibilities. The thesis is based primarily on the legal dogmatic method. It systematises and interprets EU and Finnish legislation, including the CSRD and its national transposition into the Accounting Act, the Auditing Act and related legislation. In addition to doctrinal analysis, the study adopts an evaluative approach grounded in EU enforcement principles, particularly the requirement that penalties ensure the practical effectiveness (effet utile) of EU law. The findings indicate that the Finnish framework formally complies with the Directive’s requirements. Administrative supervisory mechanisms and corrective measures exist, civil liability is integrated into general corporate law, and criminal liability remains available only under adjacent contexts. However, the system relies predominantly on administrative oversight and corrective measures rather than on severe punitive sanctions. The absence of sustainability-specific criminal provisions reduces the dissuasive character of the framework. The study concludes that the Finnish system can be considered formally effective and proportionate, but its dissuasiveness is more limited. The enforcement model emphasises compliance correction and transparency rather than punitive deterrence. As a result, the framework risks ensuring formal reporting compliance without necessarily guaranteeing substantive reliability of sustainability information. The thesis demonstrates that the credibility of information-based environmental regulation ultimately depends on the strength and coherence of national enforcement structures. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67136 Valokuva tilausmuotokuvan kentällä Pakkanen, Antti Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan valokuvana toteutettuja tilausmuotokuvia osana tilausmuotokuvan kenttää. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka valokuvamuotokuvana toteutetut tilausmuotokuvat asemoituvat osaksi tilausmuotokuvan kenttää ja millaisia diskursseja niihin liittyvässä uutisoinnissa esiintyy. Tutkimus paikantuu taiteensosiologian kentälle, ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun kenttäteoria ja käsite symbolisesta pääomasta. Tutkimuksen aineoistoksi on valitkoitunut kahdeksan valtakunnallista uutisartikkelia, jotka käsittelevät valokuvina toteutettuja tilausmuotokuvia. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysia hyödyntäen. Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin neljä toistuvaa puhetapaa: perinteisen muotokuvan, taiteen, kalliin valokuvan ja modernin muotokuvan diskurssit Nämä diskurssit muodostavat toisiinsa limittyvän kentän, jossa valokuvana toteutetut tilausmuotokuvat näyttäytyvät osin ristiriitaisten odotusten ja arvojen keskellä. Tutkimus osoittaa, että valokuva muotokuvatekniikkana haastaa vakiintuneita käsityksiä virallisista muotokuvista, mutta se ei ole yksiselitteisesti hyväksytty osa korkeakulttuurista taidekenttää. Valokuvana toteutetut muotokuvat rakentavat uutta tilaa visuaalisen vallankäytön, yhteisöidentiteettien ja taidepuheen risteyskohdassa. Tutkimus avaa uusia näkökulmia valokuvan rooliin taiteellisena, yhteiskunnallisena ja institutionaalisena ilmaisumuotona, samalla heijastaen valokuvan vaikeaa taidesuhdetta. Wed, 01 Jan 2025 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67136 2025-01-01T00:00:00Z Pakkanen, Antti Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan valokuvana toteutettuja tilausmuotokuvia osana tilausmuotokuvan kenttää. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka valokuvamuotokuvana toteutetut tilausmuotokuvat asemoituvat osaksi tilausmuotokuvan kenttää ja millaisia diskursseja niihin liittyvässä uutisoinnissa esiintyy. Tutkimus paikantuu taiteensosiologian kentälle, ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimii Pierre Bourdieun kenttäteoria ja käsite symbolisesta pääomasta. Tutkimuksen aineoistoksi on valitkoitunut kahdeksan valtakunnallista uutisartikkelia, jotka käsittelevät valokuvina toteutettuja tilausmuotokuvia. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysia hyödyntäen. Analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin neljä toistuvaa puhetapaa: perinteisen muotokuvan, taiteen, kalliin valokuvan ja modernin muotokuvan diskurssit Nämä diskurssit muodostavat toisiinsa limittyvän kentän, jossa valokuvana toteutetut tilausmuotokuvat näyttäytyvät osin ristiriitaisten odotusten ja arvojen keskellä. Tutkimus osoittaa, että valokuva muotokuvatekniikkana haastaa vakiintuneita käsityksiä virallisista muotokuvista, mutta se ei ole yksiselitteisesti hyväksytty osa korkeakulttuurista taidekenttää. Valokuvana toteutetut muotokuvat rakentavat uutta tilaa visuaalisen vallankäytön, yhteisöidentiteettien ja taidepuheen risteyskohdassa. Tutkimus avaa uusia näkökulmia valokuvan rooliin taiteellisena, yhteiskunnallisena ja institutionaalisena ilmaisumuotona, samalla heijastaen valokuvan vaikeaa taidesuhdetta. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67135 Genrejen liminaalissa – Taiteellinen tutkimus levynkansien visuaalisesta tulkinnasta metallimusiikin kontekstissa Kinnunen, Santeri Black metal -alakulttuuripiirissä levynkannet ovat keskeisessä asemassa: ne viestivät genren asenteita, ideologioita ja konventioita, samalla toimien ensikosketuksena albumin teemoihin ja tarinalliseen sisältöön. 2020-luvulla tekoälyn käyttö on noussut suureen suosioon, ja sen käyttäminen levynkansien suunnittelussa on näin ollen lisääntynyt. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka laadukkaita tekoälygeneroidut kuvat ovat visuaalisen viestinnän välineinä metallimusiikin kontekstissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, millä tavoin erilaiset visuaaliset näkökulmat vaikuttavat levynkansien suunnitteluun, ja minkälaisia taiteellisen tulkinnan tasoja visuaaliset näkökulmat tuovat tai miten ne rajoittavat tulkintaa. Tutkimus toteutettiin practice-based-menetelmällä, hyödyntäen metodina autoetnografiaa. Tutkimuksen aineistona toimii tekemäni taiteellinen produktio, jossa suunnittelin neljä vaihtoehtoista levynkantta Kouta-yhtyeen Kaarnaköydet- albumille. Kukin neljästä kansikuvasta pohjautuu erilaiseen visuaaliseen näkökulmaan: Black metal -genren perinteiseen estetiikkaan, intervisuaaliseen viittaukseen, retrofantasia -lainatyyliin sekä henkilökohtaiseen tulkintaan perustuvaan ilmaisuun. Taiteellista produktiota informoi Black metal- kulttuuria käsittelevä kirjallisuus, dokumentaarinen aineisto sekä genren visuaalisten konventioiden tutkiminen. Tarkastelin erityisesti symboliikkaa, typografiaa ja kulttuurisia viittauksia. Tutkielma osoitti, että toisistaan eroavat visuaaliset näkökulmat tuottavat hyvin erilaisia merkityksiä. Genren perinteeseen nojaava estetiikka vahvistaa genren tunnistettavuutta, kun taas lainatyylit, intervisuaaliset viittaukset ja puhtaasti henkilökohtaiseen tulkintaan nojaavat ratkaisut avaavat uusia tulkintamahdollisuuksia. Tulokset osoittavat, että levynkansi toimii sekä kulttuurisena merkitsijänä että tulkinnallisena rajapintana katsojan ja musiikin välillä. Tutkielman tulokset havainnollistavat, kuinka visuaalisella viestinnällä voidaan osallistuttaa teos kuvien väliseen dialogiin, ja samalla vahvistaa teoksen kokemuksellista arvoa. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti musiikkigrafiikan, genre-estetiikan sekä visuaalisen viestinnän merkityksellistämisen tutkimuksessa. Avainsanat: Autoetnografia, Black metal -kulttuuri, intervisuaalisuus, levynkansitaide, taiteellinen tutkimus Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67135 2026-01-01T00:00:00Z Kinnunen, Santeri Black metal -alakulttuuripiirissä levynkannet ovat keskeisessä asemassa: ne viestivät genren asenteita, ideologioita ja konventioita, samalla toimien ensikosketuksena albumin teemoihin ja tarinalliseen sisältöön. 2020-luvulla tekoälyn käyttö on noussut suureen suosioon, ja sen käyttäminen levynkansien suunnittelussa on näin ollen lisääntynyt. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka laadukkaita tekoälygeneroidut kuvat ovat visuaalisen viestinnän välineinä metallimusiikin kontekstissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, millä tavoin erilaiset visuaaliset näkökulmat vaikuttavat levynkansien suunnitteluun, ja minkälaisia taiteellisen tulkinnan tasoja visuaaliset näkökulmat tuovat tai miten ne rajoittavat tulkintaa. Tutkimus toteutettiin practice-based-menetelmällä, hyödyntäen metodina autoetnografiaa. Tutkimuksen aineistona toimii tekemäni taiteellinen produktio, jossa suunnittelin neljä vaihtoehtoista levynkantta Kouta-yhtyeen Kaarnaköydet- albumille. Kukin neljästä kansikuvasta pohjautuu erilaiseen visuaaliseen näkökulmaan: Black metal -genren perinteiseen estetiikkaan, intervisuaaliseen viittaukseen, retrofantasia -lainatyyliin sekä henkilökohtaiseen tulkintaan perustuvaan ilmaisuun. Taiteellista produktiota informoi Black metal- kulttuuria käsittelevä kirjallisuus, dokumentaarinen aineisto sekä genren visuaalisten konventioiden tutkiminen. Tarkastelin erityisesti symboliikkaa, typografiaa ja kulttuurisia viittauksia. Tutkielma osoitti, että toisistaan eroavat visuaaliset näkökulmat tuottavat hyvin erilaisia merkityksiä. Genren perinteeseen nojaava estetiikka vahvistaa genren tunnistettavuutta, kun taas lainatyylit, intervisuaaliset viittaukset ja puhtaasti henkilökohtaiseen tulkintaan nojaavat ratkaisut avaavat uusia tulkintamahdollisuuksia. Tulokset osoittavat, että levynkansi toimii sekä kulttuurisena merkitsijänä että tulkinnallisena rajapintana katsojan ja musiikin välillä. Tutkielman tulokset havainnollistavat, kuinka visuaalisella viestinnällä voidaan osallistuttaa teos kuvien väliseen dialogiin, ja samalla vahvistaa teoksen kokemuksellista arvoa. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti musiikkigrafiikan, genre-estetiikan sekä visuaalisen viestinnän merkityksellistämisen tutkimuksessa. Avainsanat: Autoetnografia, Black metal -kulttuuri, intervisuaalisuus, levynkansitaide, taiteellinen tutkimus https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67130 Nuorten käsityksiä luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta osallistavaan kartoitukseen perustuen Karjalainen, Emma Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten käsityksiä luonnon monimuotoisuuden muutoksista osallistavan kartoituksen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu transformatiivisen kestävyyskasvatuksen, biodiversiteettikasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyskäsityksen varaan. Aineisto kerättiin osallistavan kartoituksen ryhmätyöskentelyn työpajoissa (n=55) ja se analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia tarkasteltiin ihmistoiminnan, ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja tärkeiden paikkojen näkökulmista. Tulosten perusteella nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta ovat moniulotteisina ja vahvasti paikkasidonnaisina. Käsitykset pohjautuivat arjen ympäristöhavaintoihin sekä niiden tulevaisuus suuntautuneisiin tulkintoihin. Nuoret tunnistivat ihmistoiminnan vaikutuksia luontoon muun muassa teollisuuden, elinkeinojen, kunnan kehityksen, maanmuokkauksen ja ympäristön saastumisen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin erityisesti ilmaston lämpenemisen ja muuttuvien sääolosuhteiden, luonnon ympäristön muutosten sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten tekijöiden sekä energia-ja ympäristöpolitiikan näkökulmista. Nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden muutoksista jäsentyivät klassisen monimuotoisuuden jaottelun mukaisesti lajien, ekosysteemien ja geneettisen monimuotoisuuden tasoille. Osa nuorista kuitenkin koki, ettei luonnon monimuotoisuus tule muuttumaan tulevaisuudessa, mikä voidaan tulkita kokemuksellisena näkökulmana ympäristömuutosten hitaudesta ja vaikeasti havaittavasta luonteesta. Nuorille merkitykselliset paikat jakautuivat nuorten kotiin, perinteisiin ja luontokohteisiin liittyviin tärkeisiin paikkoihin. Tutkielma osoittaa, että osallistava kartoituksen ja tulevaisuusajattelun yhdistäminen tuottaa paikkasidonnaista ja kokemuksellista tietoa nuorten käsityksistä luonnon monimuotoisuuden muutoksista. Osallistavan kartoituksen menetelmällä voisi olla pedagogista arvoa niin biodiversiteetti- ja ympäristökasvatuksessa, kuin laajemmin kestävyyskasvatuksen kentälläkin. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67130 2026-01-01T00:00:00Z Karjalainen, Emma Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten käsityksiä luonnon monimuotoisuuden muutoksista osallistavan kartoituksen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu transformatiivisen kestävyyskasvatuksen, biodiversiteettikasvatuksen ja ekososiaalisen sivistyskäsityksen varaan. Aineisto kerättiin osallistavan kartoituksen ryhmätyöskentelyn työpajoissa (n=55) ja se analysoitiin abduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tuloksia tarkasteltiin ihmistoiminnan, ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden ja tärkeiden paikkojen näkökulmista. Tulosten perusteella nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta ovat moniulotteisina ja vahvasti paikkasidonnaisina. Käsitykset pohjautuivat arjen ympäristöhavaintoihin sekä niiden tulevaisuus suuntautuneisiin tulkintoihin. Nuoret tunnistivat ihmistoiminnan vaikutuksia luontoon muun muassa teollisuuden, elinkeinojen, kunnan kehityksen, maanmuokkauksen ja ympäristön saastumisen kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin erityisesti ilmaston lämpenemisen ja muuttuvien sääolosuhteiden, luonnon ympäristön muutosten sekä taloudellisten, yhteiskunnallisten tekijöiden sekä energia-ja ympäristöpolitiikan näkökulmista. Nuorten käsitykset luonnon monimuotoisuuden muutoksista jäsentyivät klassisen monimuotoisuuden jaottelun mukaisesti lajien, ekosysteemien ja geneettisen monimuotoisuuden tasoille. Osa nuorista kuitenkin koki, ettei luonnon monimuotoisuus tule muuttumaan tulevaisuudessa, mikä voidaan tulkita kokemuksellisena näkökulmana ympäristömuutosten hitaudesta ja vaikeasti havaittavasta luonteesta. Nuorille merkitykselliset paikat jakautuivat nuorten kotiin, perinteisiin ja luontokohteisiin liittyviin tärkeisiin paikkoihin. Tutkielma osoittaa, että osallistava kartoituksen ja tulevaisuusajattelun yhdistäminen tuottaa paikkasidonnaista ja kokemuksellista tietoa nuorten käsityksistä luonnon monimuotoisuuden muutoksista. Osallistavan kartoituksen menetelmällä voisi olla pedagogista arvoa niin biodiversiteetti- ja ympäristökasvatuksessa, kuin laajemmin kestävyyskasvatuksen kentälläkin.