https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59344 Sun, 20 Sep 2026 04:12:07 GMT 2026-09-20T04:12:07Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67426 Kuntalainen toimijana tänä päivänä: palvelumuotoilun näkökulmia kuntalaisosallisuuteen Kuittinen, Karita Rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä on uudistettu ja uusi rakentamislaki (751/2023) astui voimaan 1.1.2025. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin kunnan rakennusvalvonnan palvelut on järjestettävä nykypäivän pienrakentajalle lakimuutoksen kontekstissa. Rakentamisen lainsäädännössä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, jonka seurauksena prosessit ovat muuttuneet ja osa pienrakentamisesta on vapautettu rakennusvalvontaviranomaisen lupamenettelystä. Tutkimuksen tarkoitus onlöytää pienrakentajan toiminnan kannalta kriittisimmät kysymykset. Laadullisen toimintatutkimuksen kulku noudattaa palvelumuotoilusta tuttua prosessia. Aineisto on kerätty toimintaympäristöä havainnoimalla, puolistrukturoiduista haastatteluista, kokemuksien perusteella tehdyistä muistiinpanoista, työpajatyöskentelyn tuotoksista, sekä proton testaukseen liittyvästä kyselystä. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää osallisuuden merkitystä kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen. Teoreettisessa viitekehyksessä kuntalaisosallisuutta ja kuntalaisten toimijuutta tarkastellaan suhteessa ympäristöön ja yhteisöön. Osallistaminen kuntaprosesseissa vaikuttaa olevan piilossa, vaikka sitä tutkitusti tapahtuukin. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi. Tutkimuksen perusteella kuntalaiset ovat motivoituneita osallistuessaan heitä itseään koskevien palveluiden yhteiskehittämiseen ja siihen toivotaan mahdollisuuksia nykyistä enemmän. Vuorovaikutus lisää luottamusta ja kunnan olisi tarjottava mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen näkyvämmin ja järjestelmällisemmin. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67426 2026-01-01T00:00:00Z Kuittinen, Karita Rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä on uudistettu ja uusi rakentamislaki (751/2023) astui voimaan 1.1.2025. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin kunnan rakennusvalvonnan palvelut on järjestettävä nykypäivän pienrakentajalle lakimuutoksen kontekstissa. Rakentamisen lainsäädännössä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, jonka seurauksena prosessit ovat muuttuneet ja osa pienrakentamisesta on vapautettu rakennusvalvontaviranomaisen lupamenettelystä. Tutkimuksen tarkoitus onlöytää pienrakentajan toiminnan kannalta kriittisimmät kysymykset. Laadullisen toimintatutkimuksen kulku noudattaa palvelumuotoilusta tuttua prosessia. Aineisto on kerätty toimintaympäristöä havainnoimalla, puolistrukturoiduista haastatteluista, kokemuksien perusteella tehdyistä muistiinpanoista, työpajatyöskentelyn tuotoksista, sekä proton testaukseen liittyvästä kyselystä. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää osallisuuden merkitystä kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen. Teoreettisessa viitekehyksessä kuntalaisosallisuutta ja kuntalaisten toimijuutta tarkastellaan suhteessa ympäristöön ja yhteisöön. Osallistaminen kuntaprosesseissa vaikuttaa olevan piilossa, vaikka sitä tutkitusti tapahtuukin. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet koetaan vähäisiksi. Tutkimuksen perusteella kuntalaiset ovat motivoituneita osallistuessaan heitä itseään koskevien palveluiden yhteiskehittämiseen ja siihen toivotaan mahdollisuuksia nykyistä enemmän. Vuorovaikutus lisää luottamusta ja kunnan olisi tarjottava mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen näkyvämmin ja järjestelmällisemmin. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67425 “Designing a healing garden in Latvia using service design principles for women aged 35-64.” Millere, Edite This research addresses the need for restorative environments tailored to the well-being of Latvian women aged 35–64 by developing a service design–informed conceptual healing garden plan. The primary objective is to identify this demographic's specific needs and wellness expectations, explore the principles of healing garden design within a Latvian cultural and ecological context, and apply service design methodologies to create a user-centred garden concept for a site in Engure, Latvia. The study employs a mixed-methods approach. Initial exploratory case studies and a comprehensive literature review establish the theoretical foundations of healing gardens, including the Attention Restoration Theory and Stress Reduction Theory, and their relevance to the target group. Qualitative data is gathered through a co-design workshop with representative users and experts to understand their needs, preferences, and perceptions of restorative spaces. Quantitative and qualitative data are collected via online survey (n=229) to validate and expand upon these insights, exploring stress levels, nature engagement, and preferences for garden aesthetics and features. Thematic analysis interprets qualitative data, while descriptive statistics informs the quantitative findings. Key findings reveal a strong preference among Latvian women for natural, unstructured garden aesthetics, coupled with a need for both private spaces for solitude and communal areas for connection. Multi-sensory elements, particularly water features and comfortable seating, are highly valued. Notably, the study identifies a potential initial discomfort with complete silence among urban dwellers, suggesting a need for a gradual introduction to tranquillity. Furthermore, participants are more inclined to engage with healing gardens through structured activities, highlighting the importance of a "garden as a service" model, given a low initial awareness of the concept. The research demonstrates the practical application of service design principles, such as user-centredness and co-creation, in developing a culturally relevant and needs-based garden concept. The implicitly proposed user-centred design process model offers a replicable framework for future therapeutic landscape projects. The study concludes that there is a significant opportunity for healing garden services within Latvia's social service sector. Future research should focus on implementing and long-term evaluation of such gardens, exploring their impact on well-being across diverse demographics and cultural contexts, and investigating the effectiveness of specific design elements and integration within healthcare systems. Wed, 01 Jan 2025 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67425 2025-01-01T00:00:00Z Millere, Edite This research addresses the need for restorative environments tailored to the well-being of Latvian women aged 35–64 by developing a service design–informed conceptual healing garden plan. The primary objective is to identify this demographic's specific needs and wellness expectations, explore the principles of healing garden design within a Latvian cultural and ecological context, and apply service design methodologies to create a user-centred garden concept for a site in Engure, Latvia. The study employs a mixed-methods approach. Initial exploratory case studies and a comprehensive literature review establish the theoretical foundations of healing gardens, including the Attention Restoration Theory and Stress Reduction Theory, and their relevance to the target group. Qualitative data is gathered through a co-design workshop with representative users and experts to understand their needs, preferences, and perceptions of restorative spaces. Quantitative and qualitative data are collected via online survey (n=229) to validate and expand upon these insights, exploring stress levels, nature engagement, and preferences for garden aesthetics and features. Thematic analysis interprets qualitative data, while descriptive statistics informs the quantitative findings. Key findings reveal a strong preference among Latvian women for natural, unstructured garden aesthetics, coupled with a need for both private spaces for solitude and communal areas for connection. Multi-sensory elements, particularly water features and comfortable seating, are highly valued. Notably, the study identifies a potential initial discomfort with complete silence among urban dwellers, suggesting a need for a gradual introduction to tranquillity. Furthermore, participants are more inclined to engage with healing gardens through structured activities, highlighting the importance of a "garden as a service" model, given a low initial awareness of the concept. The research demonstrates the practical application of service design principles, such as user-centredness and co-creation, in developing a culturally relevant and needs-based garden concept. The implicitly proposed user-centred design process model offers a replicable framework for future therapeutic landscape projects. The study concludes that there is a significant opportunity for healing garden services within Latvia's social service sector. Future research should focus on implementing and long-term evaluation of such gardens, exploring their impact on well-being across diverse demographics and cultural contexts, and investigating the effectiveness of specific design elements and integration within healthcare systems. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67420 Moniammatillinen yhteistyö lastensuojelussa sosiaalityön ja lastenneuvolan yhdyspinnalla Hintsala, Reeta Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen osa lapsiperheiden palveluja, joissa lapsen hyvinvoinnin tukeminen edellyttää eri ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä. Tarkastelin tässä pro gradu -tutkielmassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenneuvolan terveydenhoitajien välistä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön yhdyspinnalla. Tutkimuksen tavoitteena oli jäsentää, millaisena työntekijät kokevat yhteistyön käytännössä sekä millaisia kehittämistarpeita yhteistyöhön liittyy. Tutkimuskysymykset kohdistuivat yhteistyön rakentumiseen, siihen liitettyihin merkityksiin sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksiin: 1. Miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja lastenneuvolan terveydenhoitajat kuvaavat moniammatillista yhteistyötään? 2. Millaisia moniammatillisen yhteistyön kehittämistarpeita yhteistyön tarkastelu tuo esiin lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön yhdyspinnassa? Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston puolistrukturoituina teemahaastatteluina haastattelemalla valitun hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja lastenneuvolan terveydenhoitajia. Toteutin haastattelut pääosin ryhmähaastatteluina. Analysoin aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin moniammatillisen yhteistyön käsitettä sekä toiminnan teoriaa. Tulosten perusteella lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön moniammatillinen yhteistyö rakentuu ennen kaikkea työn toiminnallisilla yhdyspinnoilla eli arjen vuorovaikutuksessa, yhteydenpidossa ja yhteisen tilannekuvan muodostamisessa. Toimiva yhteistyö edellyttää luottamusta, matalaa yhteydenoton kynnystä, selkeitä vastuita sekä toisen ammattiryhmän työn tuntemista. Yhteistyötä haastavat tiedonkulun ongelmat, resurssien niukkuus, kiire, henkilöstön vaihtuvuus sekä epäselvyydet rooleissa ja vastuissa. Neuvola näyttäytyy tärkeänä varhaisen tuen toimijana ja lastensuojelu puolestaan lapsen tilanteeseen puuttuvana ja pitkäjänteistä muutosta tukevana palveluna. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lastensuojelun ja neuvolan välinen moniammatillinen yhteistyö on lapsen edun toteutumisen kannalta merkittävää, mutta sen toimivuus edellyttää rakenteellista tukea ja yhteisiä toimintakäytäntöjä. Yhteistyötä voidaan vahvistaa lisäämällä yhteisiä tapaamisia, selkeyttämällä tiedonvaihdon käytäntöjä sekä vahvistamalla keskinäistä ymmärrystä eri toimijoiden tehtävistä. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös perheiden ja lasten kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67420 2026-01-01T00:00:00Z Hintsala, Reeta Moniammatillinen yhteistyö on keskeinen osa lapsiperheiden palveluja, joissa lapsen hyvinvoinnin tukeminen edellyttää eri ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä. Tarkastelin tässä pro gradu -tutkielmassa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenneuvolan terveydenhoitajien välistä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön yhdyspinnalla. Tutkimuksen tavoitteena oli jäsentää, millaisena työntekijät kokevat yhteistyön käytännössä sekä millaisia kehittämistarpeita yhteistyöhön liittyy. Tutkimuskysymykset kohdistuivat yhteistyön rakentumiseen, siihen liitettyihin merkityksiin sekä yhteistyön kehittämismahdollisuuksiin: 1. Miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja lastenneuvolan terveydenhoitajat kuvaavat moniammatillista yhteistyötään? 2. Millaisia moniammatillisen yhteistyön kehittämistarpeita yhteistyön tarkastelu tuo esiin lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön yhdyspinnassa? Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Keräsin aineiston puolistrukturoituina teemahaastatteluina haastattelemalla valitun hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ja lastenneuvolan terveydenhoitajia. Toteutin haastattelut pääosin ryhmähaastatteluina. Analysoin aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynsin moniammatillisen yhteistyön käsitettä sekä toiminnan teoriaa. Tulosten perusteella lastensuojelun sosiaalityön ja lastenneuvolatyön moniammatillinen yhteistyö rakentuu ennen kaikkea työn toiminnallisilla yhdyspinnoilla eli arjen vuorovaikutuksessa, yhteydenpidossa ja yhteisen tilannekuvan muodostamisessa. Toimiva yhteistyö edellyttää luottamusta, matalaa yhteydenoton kynnystä, selkeitä vastuita sekä toisen ammattiryhmän työn tuntemista. Yhteistyötä haastavat tiedonkulun ongelmat, resurssien niukkuus, kiire, henkilöstön vaihtuvuus sekä epäselvyydet rooleissa ja vastuissa. Neuvola näyttäytyy tärkeänä varhaisen tuen toimijana ja lastensuojelu puolestaan lapsen tilanteeseen puuttuvana ja pitkäjänteistä muutosta tukevana palveluna. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lastensuojelun ja neuvolan välinen moniammatillinen yhteistyö on lapsen edun toteutumisen kannalta merkittävää, mutta sen toimivuus edellyttää rakenteellista tukea ja yhteisiä toimintakäytäntöjä. Yhteistyötä voidaan vahvistaa lisäämällä yhteisiä tapaamisia, selkeyttämällä tiedonvaihdon käytäntöjä sekä vahvistamalla keskinäistä ymmärrystä eri toimijoiden tehtävistä. Jatkossa olisi tarpeen tutkia myös perheiden ja lasten kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67418 Application of Service Design to Promote Successful University-Industry Collaboration in Finland Su-Ai, Eunice Lim ‬The‬‭ aim‬‭ of‬‭ this‬‭ research‬‭ is‬‭ to‬‭ examine‬‭ how‬‭ service‬‭ design‬‭ can‬‭ be‬‭ used‬‭ to‬‭ promote‬ university-industry‬‭ collaboration‬‭ in‬‭ Finland,‬‭ focusing‬‭ on‬‭ the‬‭ Lapland‬‭ region‬‭ in‬‭ the‬‭ cities‬ of‬‭ Rovaniemi,‬‭ Tornio‬‭ and‬‭ Kemi.‬‭ This‬‭ study‬‭ is‬‭ based‬‭ on‬‭ qualitative‬‭ and‬‭ quantitative‬ research‬‭ implemented‬‭ as‬‭ part‬‭ of‬‭ a‬‭ research‬‭ through‬‭ design‬‭ group‬‭ project‬‭ conducted‬ during‬‭ the‬‭ Strategic‬‭ Service‬‭ Design‬‭ course‬‭ at‬‭ University‬‭ of‬‭ Lapland‬‭ and‬‭ is‬‭ included‬‭ in‬‭ this‬ thesis‬‭ as‬‭ a‬‭ case‬‭ study.‬‭ Through‬‭ a‬‭ survey‬‭ and‬‭ email‬‭ interviews‬‭ with‬‭ industry‬ professionals,‬‭ the‬‭ study‬‭ investigates‬‭ insights‬‭ and‬‭ understands‬‭ current‬‭ established‬ approaches‬‭ to‬‭ industry‬‭ involvement‬‭ in‬‭ product‬‭ and‬‭ service‬‭ development‬‭ working‬‭ with‬ university‬‭ partners.‬‭ The‬‭ thesis‬‭ presents‬‭ a‬‭ design‬‭ solution‬‭ and‬‭ service‬‭ blueprint‬‭ to‬ promote future partnerships.‬ As‬‭ part‬‭ of‬‭ the‬‭ research‬‭ for‬‭ this‬‭ thesis,‬‭ a‬‭ survey‬‭ of‬‭ 40‬‭ respondents‬‭ was‬‭ conducted‬‭ in‬ English‬‭ and‬‭ Finnish.‬‭ The‬‭ survey‬‭ revealed‬‭ that‬‭ industry‬‭ representatives‬‭ do‬‭ recognize‬‭ the‬ benefits‬‭ of‬‭ leveraging‬‭ university‬‭ resources‬‭ for‬‭ research‬‭ and‬‭ fast‬‭ prototyping‬‭ of‬‭ new‬ ideas,‬‭ concepts‬‭ and‬‭ innovations.‬‭ Interview‬‭ respondents‬‭ recognized‬‭ the‬‭ opportunity‬‭ for‬ more‬‭ closely‬‭ structured‬‭ partnerships‬‭ to‬‭ hedge‬‭ issues‬‭ related‬‭ to‬‭ intellectual‬‭ property,‬ talent‬‭ management,‬‭ employee‬‭ training‬‭ and‬‭ career‬‭ development,‬‭ and‬‭ resource‬‭ allocation‬ of budgets and investments.‬ The‬‭ research‬‭ revealed‬‭ a‬‭ need‬‭ for‬‭ more‬‭ structured‬‭ operational‬‭ organization,‬‭ leadership‬ and‬‭ management‬‭ related‬‭ to‬‭ metrics‬‭ and‬‭ feedback‬‭ for‬‭ projects‬‭ and‬‭ collaborations‬‭ unique‬ to‬‭ each‬‭ project.‬‭ Service‬‭ design‬‭ methodologies‬‭ were‬‭ the‬‭ foundation‬‭ used‬‭ to‬‭ prototype‬‭ a‬ digital‬‭ solution‬‭ and‬‭ design‬‭ the‬‭ service‬‭ blueprint.‬‭ The‬‭ practical‬‭ solutions‬‭ recommended‬‭ in‬ this thesis can serve as a resource for developing successful project partnerships.‬ Mon, 01 Jan 2024 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67418 2024-01-01T00:00:00Z Su-Ai, Eunice Lim ‬The‬‭ aim‬‭ of‬‭ this‬‭ research‬‭ is‬‭ to‬‭ examine‬‭ how‬‭ service‬‭ design‬‭ can‬‭ be‬‭ used‬‭ to‬‭ promote‬ university-industry‬‭ collaboration‬‭ in‬‭ Finland,‬‭ focusing‬‭ on‬‭ the‬‭ Lapland‬‭ region‬‭ in‬‭ the‬‭ cities‬ of‬‭ Rovaniemi,‬‭ Tornio‬‭ and‬‭ Kemi.‬‭ This‬‭ study‬‭ is‬‭ based‬‭ on‬‭ qualitative‬‭ and‬‭ quantitative‬ research‬‭ implemented‬‭ as‬‭ part‬‭ of‬‭ a‬‭ research‬‭ through‬‭ design‬‭ group‬‭ project‬‭ conducted‬ during‬‭ the‬‭ Strategic‬‭ Service‬‭ Design‬‭ course‬‭ at‬‭ University‬‭ of‬‭ Lapland‬‭ and‬‭ is‬‭ included‬‭ in‬‭ this‬ thesis‬‭ as‬‭ a‬‭ case‬‭ study.‬‭ Through‬‭ a‬‭ survey‬‭ and‬‭ email‬‭ interviews‬‭ with‬‭ industry‬ professionals,‬‭ the‬‭ study‬‭ investigates‬‭ insights‬‭ and‬‭ understands‬‭ current‬‭ established‬ approaches‬‭ to‬‭ industry‬‭ involvement‬‭ in‬‭ product‬‭ and‬‭ service‬‭ development‬‭ working‬‭ with‬ university‬‭ partners.‬‭ The‬‭ thesis‬‭ presents‬‭ a‬‭ design‬‭ solution‬‭ and‬‭ service‬‭ blueprint‬‭ to‬ promote future partnerships.‬ As‬‭ part‬‭ of‬‭ the‬‭ research‬‭ for‬‭ this‬‭ thesis,‬‭ a‬‭ survey‬‭ of‬‭ 40‬‭ respondents‬‭ was‬‭ conducted‬‭ in‬ English‬‭ and‬‭ Finnish.‬‭ The‬‭ survey‬‭ revealed‬‭ that‬‭ industry‬‭ representatives‬‭ do‬‭ recognize‬‭ the‬ benefits‬‭ of‬‭ leveraging‬‭ university‬‭ resources‬‭ for‬‭ research‬‭ and‬‭ fast‬‭ prototyping‬‭ of‬‭ new‬ ideas,‬‭ concepts‬‭ and‬‭ innovations.‬‭ Interview‬‭ respondents‬‭ recognized‬‭ the‬‭ opportunity‬‭ for‬ more‬‭ closely‬‭ structured‬‭ partnerships‬‭ to‬‭ hedge‬‭ issues‬‭ related‬‭ to‬‭ intellectual‬‭ property,‬ talent‬‭ management,‬‭ employee‬‭ training‬‭ and‬‭ career‬‭ development,‬‭ and‬‭ resource‬‭ allocation‬ of budgets and investments.‬ The‬‭ research‬‭ revealed‬‭ a‬‭ need‬‭ for‬‭ more‬‭ structured‬‭ operational‬‭ organization,‬‭ leadership‬ and‬‭ management‬‭ related‬‭ to‬‭ metrics‬‭ and‬‭ feedback‬‭ for‬‭ projects‬‭ and‬‭ collaborations‬‭ unique‬ to‬‭ each‬‭ project.‬‭ Service‬‭ design‬‭ methodologies‬‭ were‬‭ the‬‭ foundation‬‭ used‬‭ to‬‭ prototype‬‭ a‬ digital‬‭ solution‬‭ and‬‭ design‬‭ the‬‭ service‬‭ blueprint.‬‭ The‬‭ practical‬‭ solutions‬‭ recommended‬‭ in‬ this thesis can serve as a resource for developing successful project partnerships.‬