https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/59344 Thu, 09 Apr 2026 12:03:48 GMT 2026-04-09T12:03:48Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67113 ”ONHAN MEILLÄ TÄTÄ HUOMENNAKIN?” JOPO-OPPILAAN OPPIMISMOTIVAATIO SÄVELTÄMISPROJEKTISSA Nevavuo, Elmo; Eskola, Henriikka Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan, millaisena joustavassa perusopetuksessa (JOPO) opiskelevan oppilaan oppimismotivaatio ilmenee säveltämisprojektin aikana. Säveltäminen toteutettiin pienryhmissä tablet- ja muita audioteknisiä laitteita käyttäen. Opetussuunnitelmassa (POPS 2014) säveltäminen mainitaan sekä musiikin oppiaineen keskeisissä tavoitteissa että sisältöalueissa. Säveltämiseen soveltuvaa välineistöä löytyy monista kouluista, mutta tieto siitä, miten säveltäminen niillä käytännössä toteutetaan - ja miten oppilaat siihen suhtautuvat - on vähäistä. Tämä tutkielma paikkaa tätä tutkimusaukkoa. Tavoitteena oli selvittää, miten Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteorian pohjalta määritellyt oppimismotivaation osa-alueet näyttäytyvät säveltämisprojektin aikana. Lisäksi selvitettiin, mitä oppilaat nimesivät säveltämiseen innostaviksi tekijöiksi. Kyseessä on monimenetelmällinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimivat oppilailta strukturoidulla motivaatiokyselyllä kerätyt vastaukset sekä tutkimuspäiväkirjoihin kirjatut havainnot. Tutkimusjoukko koostui yhdeksästä (n=9) JOPO-oppilaasta, jotka sävelsivät kappaleitaan viikon ajan 2-4 oppilaan ryhmissä. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen kuvailevia menetelmiä, jotka tukevat tutkimuspäiväkirjan havaintoja. Tutkimuksessa selvisi, että oppilaat arvioivat oppimismotivaationsa korkeaksi koko säveltämisprojektin ajan. Motivaation eri osa-alueilla ilmeni jonkin verran vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan oppimismotivaation kehitys oli nousujohteista. Opettajan ja oman pienryhmän palaute koettiin merkitykselliseksi tehtävässä onnistumisen kannalta. Oppilaat ilmaisivat säveltämiseen innostavimmaksi tekijöiksi tehtävän mielenkiintoisuuden, luovan työskentelyn mahdollisuuden sekä musiikin oppiaineen. Teknologia-avusteista säveltämistä ei ole aiemmin tutkittu joustavan perusopetuksen kontekstissa, joten tämä tutkimus toi uudenlaisen näkökulman musiikinopetuksen kentälle. Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia sitä, miten musiikkiteknologian hyödyntäminen vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi oppilaan musiikin harrastamiseen ja sitä kautta henkiseen hyvinvointiin. Wed, 01 Jan 2020 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67113 2020-01-01T00:00:00Z Nevavuo, Elmo Eskola, Henriikka Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan, millaisena joustavassa perusopetuksessa (JOPO) opiskelevan oppilaan oppimismotivaatio ilmenee säveltämisprojektin aikana. Säveltäminen toteutettiin pienryhmissä tablet- ja muita audioteknisiä laitteita käyttäen. Opetussuunnitelmassa (POPS 2014) säveltäminen mainitaan sekä musiikin oppiaineen keskeisissä tavoitteissa että sisältöalueissa. Säveltämiseen soveltuvaa välineistöä löytyy monista kouluista, mutta tieto siitä, miten säveltäminen niillä käytännössä toteutetaan - ja miten oppilaat siihen suhtautuvat - on vähäistä. Tämä tutkielma paikkaa tätä tutkimusaukkoa. Tavoitteena oli selvittää, miten Decin ja Ryanin (1985) itsemääräämisteorian pohjalta määritellyt oppimismotivaation osa-alueet näyttäytyvät säveltämisprojektin aikana. Lisäksi selvitettiin, mitä oppilaat nimesivät säveltämiseen innostaviksi tekijöiksi. Kyseessä on monimenetelmällinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimivat oppilailta strukturoidulla motivaatiokyselyllä kerätyt vastaukset sekä tutkimuspäiväkirjoihin kirjatut havainnot. Tutkimusjoukko koostui yhdeksästä (n=9) JOPO-oppilaasta, jotka sävelsivät kappaleitaan viikon ajan 2-4 oppilaan ryhmissä. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen kuvailevia menetelmiä, jotka tukevat tutkimuspäiväkirjan havaintoja. Tutkimuksessa selvisi, että oppilaat arvioivat oppimismotivaationsa korkeaksi koko säveltämisprojektin ajan. Motivaation eri osa-alueilla ilmeni jonkin verran vaihtelua, mutta kokonaisuudessaan oppimismotivaation kehitys oli nousujohteista. Opettajan ja oman pienryhmän palaute koettiin merkitykselliseksi tehtävässä onnistumisen kannalta. Oppilaat ilmaisivat säveltämiseen innostavimmaksi tekijöiksi tehtävän mielenkiintoisuuden, luovan työskentelyn mahdollisuuden sekä musiikin oppiaineen. Teknologia-avusteista säveltämistä ei ole aiemmin tutkittu joustavan perusopetuksen kontekstissa, joten tämä tutkimus toi uudenlaisen näkökulman musiikinopetuksen kentälle. Jatkotutkimuksissa voidaan tutkia sitä, miten musiikkiteknologian hyödyntäminen vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi oppilaan musiikin harrastamiseen ja sitä kautta henkiseen hyvinvointiin. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67111 ”Sit mää en ikinä pyyä apua, ku tuntuu että kaikki muut osaa ja silleen” Yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden kokemuksia matematiikan oppimisesta ja saadusta oppimisen tuesta Tornberg, Roosa-Maria Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia matematiikan oppimisesta ja saadusta oppimisen tuesta. Tutkimus pyrki syventämään ymmärrystä tekijöistä, joista matematiikan oppimiskokemukset muodostuvat perusopetuksen päättövaiheessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen tieteenfilosofisena suuntauksena toimii fenomenologishermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla keväällä 2025. Aineisto koostuu seitsemästä yhdeksäsluokkalaisen haastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä mahdollisti aitojen kokemusten tulkinnan. Tulokset osoittavat, että matematiikan oppimiskokemukset rakentuvat kolmesta keskeisestä osa-alueesta: matemaattisen minäkuva, sosiaalinen ja pedagoginen tuki sekä pedagogiset käytännöt ja toimintaympäristö. Oppilaan matemaattinen minäkuva muodostuu tunteista, motivaatiosta sekä uskomuksista omiin taitoihin ja kykyihin. Kokemukset oppimisen sosiaalisesta ja pedagogisesta tuesta rakentuvat puolestaan oppimisen tuen sekä vuorovaikutukseen opettajan, vanhempien ja luokkakavereiden kanssa. Opetuskäytännöt, työskentelytavat ja oppimisympäristö muodostavat puolestaan kokemukset pedagogisista käytännöistä ja toimintaympäristöstä. Tutkimuksen keskeisin havainto on luokan tunneilmapiirin merkitys oppilaan matematiikan oppimiskokemuksiin. Vuorovaikutus, riittävä ja oikea-aikainen tuki sekä monipuoliset opetuskäytännöt vahvistavat oppilaan motivaatiota ja uskoa omiin taitoihinsa. Saadut havainnot tukevat ja täydentävät aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimustuloksilla on merkitystä erityisesti perusopetuksen matematiikan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämisessä. Tulokset korostavat tarvetta kiinnittää opetuksessa huomiota matematiikkakeskusteluun, tunneilmapiiriin ja matemaattisen minäkuvan tukemiseen. Myönteisten oppimiskokemuksilla ja vahvalla pystyvyysuskolla nähdään olevan suuri merkitys matematiikan oppimiseen ja motivaation säilymiseen yläkoulun nivelvaiheessa. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67111 2026-01-01T00:00:00Z Tornberg, Roosa-Maria Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia matematiikan oppimisesta ja saadusta oppimisen tuesta. Tutkimus pyrki syventämään ymmärrystä tekijöistä, joista matematiikan oppimiskokemukset muodostuvat perusopetuksen päättövaiheessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja sen tieteenfilosofisena suuntauksena toimii fenomenologishermeneuttinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla keväällä 2025. Aineisto koostuu seitsemästä yhdeksäsluokkalaisen haastattelusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, mikä mahdollisti aitojen kokemusten tulkinnan. Tulokset osoittavat, että matematiikan oppimiskokemukset rakentuvat kolmesta keskeisestä osa-alueesta: matemaattisen minäkuva, sosiaalinen ja pedagoginen tuki sekä pedagogiset käytännöt ja toimintaympäristö. Oppilaan matemaattinen minäkuva muodostuu tunteista, motivaatiosta sekä uskomuksista omiin taitoihin ja kykyihin. Kokemukset oppimisen sosiaalisesta ja pedagogisesta tuesta rakentuvat puolestaan oppimisen tuen sekä vuorovaikutukseen opettajan, vanhempien ja luokkakavereiden kanssa. Opetuskäytännöt, työskentelytavat ja oppimisympäristö muodostavat puolestaan kokemukset pedagogisista käytännöistä ja toimintaympäristöstä. Tutkimuksen keskeisin havainto on luokan tunneilmapiirin merkitys oppilaan matematiikan oppimiskokemuksiin. Vuorovaikutus, riittävä ja oikea-aikainen tuki sekä monipuoliset opetuskäytännöt vahvistavat oppilaan motivaatiota ja uskoa omiin taitoihinsa. Saadut havainnot tukevat ja täydentävät aikaisempia tutkimustuloksia. Tutkimustuloksilla on merkitystä erityisesti perusopetuksen matematiikan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämisessä. Tulokset korostavat tarvetta kiinnittää opetuksessa huomiota matematiikkakeskusteluun, tunneilmapiiriin ja matemaattisen minäkuvan tukemiseen. Myönteisten oppimiskokemuksilla ja vahvalla pystyvyysuskolla nähdään olevan suuri merkitys matematiikan oppimiseen ja motivaation säilymiseen yläkoulun nivelvaiheessa. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67110 To work for art with environment Eftychiou, Robert In this master’s thesis, the author explores the working practices of sustainable and environmental art within Sustainable Art and Design field, with a focus on public and private art projects in Finland. The study is a mix between Arts-Based Action Research (ABAR) and comparative examination, artistic work life. The research is from the author’s own English-speaking practice-based and experiential perspective. The focus is to compare public/state-funded environmental art projects to privately funded environmental art projects. By examining the opportunities, challenges, and working conditions within both systems. Such as access to funding, institutional structures, and career pathways for artists while navigate language barriers and working in Finland. The study uses a mixed qualitative methodology combining literature reviews, ABAR, interviews, personal logs, visual documentation, and comparative reflective analysis. The primary case studies include a full report of artistic practice/internship, pulse an independent art project that took place at Urkin Piilopirtti Art Hotel in Tampere (a private art institution), versus the findings of the author’s bachelor’s thesis project, titled Forest Gallery (a public art project). The author’s own independent art project was also analyzed as research material. The thesis concludes that a patient hybrid approach offers the most sustainable and realistic career path for majority of environmental English-speaking artists living in Finland, customizing most suitable elements from both public and private art practices. Rather than a division between systems, the study encourages openness, collaboration, and a gradual but realistic systemic improvement to support meaningful, sustainable art practices in Finnish society. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67110 2026-01-01T00:00:00Z Eftychiou, Robert In this master’s thesis, the author explores the working practices of sustainable and environmental art within Sustainable Art and Design field, with a focus on public and private art projects in Finland. The study is a mix between Arts-Based Action Research (ABAR) and comparative examination, artistic work life. The research is from the author’s own English-speaking practice-based and experiential perspective. The focus is to compare public/state-funded environmental art projects to privately funded environmental art projects. By examining the opportunities, challenges, and working conditions within both systems. Such as access to funding, institutional structures, and career pathways for artists while navigate language barriers and working in Finland. The study uses a mixed qualitative methodology combining literature reviews, ABAR, interviews, personal logs, visual documentation, and comparative reflective analysis. The primary case studies include a full report of artistic practice/internship, pulse an independent art project that took place at Urkin Piilopirtti Art Hotel in Tampere (a private art institution), versus the findings of the author’s bachelor’s thesis project, titled Forest Gallery (a public art project). The author’s own independent art project was also analyzed as research material. The thesis concludes that a patient hybrid approach offers the most sustainable and realistic career path for majority of environmental English-speaking artists living in Finland, customizing most suitable elements from both public and private art practices. Rather than a division between systems, the study encourages openness, collaboration, and a gradual but realistic systemic improvement to support meaningful, sustainable art practices in Finnish society. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67109 Fenomenologinen tutkimus Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden opiskelutyytyväisyyden kokemuksista kansallisella ydinturvallisuus- ja ydinjätehuoltokurssin verkko-osuudella Jokinen, Helmi Tutkimuksen aiheena on Säteilyturvakeskuksen (STUK) työntekijöiden kokemukset kansallisesta ydinturvallisuus- ja ydinjätehuoltokurssin (YJK-kurssi) ensimmäisestä osuudesta. Ensimmäinen jakso antaa perustiedot ydinturvallisuudesta ja ydinjätehuollosta. Kurssi järjestetään hybridisti, mutta tutkimus kohdistuu vain verkko-osuuteen. YJK-kurssilla on pitkä historia ja koronapandemian takia osa opetuksesta siirrettiin verkko-kurssille. Kurssi on pidetty muutaman vuoden ajan hybridisti, joten on aiheellista kerätä kokemuksia, jotta kurssia voidaan kehittää. YJK-kurssi on tärkeä osa ydinturvallisuuden parissa työskentelevien ammattilaisten työelämässä tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Kurssi koostuu kuudesta osiosta, jotka järjestetään eri vaiheissa vuotta. Tutkimuksella pyritään selvittämään Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden kokemuksia syksyn 2025 YJK-kurssin verkko-osuudesta. Verkko-opetukseen sisältyy ennakkomateriaalit ja lopputehtävät. YJK-kurssi sisältää lisäksi lähiopetusta esimerkiksi vierailuja ydinvoimalaitoksille, mutta nämä lähiopetusjaksot eivät ole tutkimuksen kohteena. Kurssin runkona on verkkokurssilla olevat ennakkotehtävät, lähiopetusjakso ja kurssin lopuksi on verkkokurssilla olevat tehtävät. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat mielekäs oppiminen, itseohjautuvuus ja henkilökohtainen oppimisympäristö. Tutkimus on fenomenologinen ja sen kohteena on haastateltavien kokemukset. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan suurempaa joukkoa tai muita konteksteja. Tutkimus on vahvasti sidoksissa kyseiseen kurssiin. Tutkimusaineisto kerättiin virikehaastatteluin (eng. stimulated recall). Haastateltavia oli seitsemän. Aineisto analysoitiin tulkitsevana fenomenologisena analyysina (IPA). Tuloksissa nousi esille viisi pääteemaa: sisältöpedagoginen kokemus, vuorovaikutuksellisuus, työelämärelevanttius, ajanhallinta ja teknologinen kokemus. Nämä ovat toisiinsa liittyneitä ja kerroksellisia. Opiskelutyytyväisyys rakentuu näiden viiden pääteeman kautta ja näyttäytyy moninaisesti. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67109 2026-01-01T00:00:00Z Jokinen, Helmi Tutkimuksen aiheena on Säteilyturvakeskuksen (STUK) työntekijöiden kokemukset kansallisesta ydinturvallisuus- ja ydinjätehuoltokurssin (YJK-kurssi) ensimmäisestä osuudesta. Ensimmäinen jakso antaa perustiedot ydinturvallisuudesta ja ydinjätehuollosta. Kurssi järjestetään hybridisti, mutta tutkimus kohdistuu vain verkko-osuuteen. YJK-kurssilla on pitkä historia ja koronapandemian takia osa opetuksesta siirrettiin verkko-kurssille. Kurssi on pidetty muutaman vuoden ajan hybridisti, joten on aiheellista kerätä kokemuksia, jotta kurssia voidaan kehittää. YJK-kurssi on tärkeä osa ydinturvallisuuden parissa työskentelevien ammattilaisten työelämässä tapahtuvaa koulutusta ja oppimista. Kurssi koostuu kuudesta osiosta, jotka järjestetään eri vaiheissa vuotta. Tutkimuksella pyritään selvittämään Säteilyturvakeskuksen työntekijöiden kokemuksia syksyn 2025 YJK-kurssin verkko-osuudesta. Verkko-opetukseen sisältyy ennakkomateriaalit ja lopputehtävät. YJK-kurssi sisältää lisäksi lähiopetusta esimerkiksi vierailuja ydinvoimalaitoksille, mutta nämä lähiopetusjaksot eivät ole tutkimuksen kohteena. Kurssin runkona on verkkokurssilla olevat ennakkotehtävät, lähiopetusjakso ja kurssin lopuksi on verkkokurssilla olevat tehtävät. Tutkimuksen teoreettisena taustana ovat mielekäs oppiminen, itseohjautuvuus ja henkilökohtainen oppimisympäristö. Tutkimus on fenomenologinen ja sen kohteena on haastateltavien kokemukset. Tuloksia ei voida yleistää koskemaan suurempaa joukkoa tai muita konteksteja. Tutkimus on vahvasti sidoksissa kyseiseen kurssiin. Tutkimusaineisto kerättiin virikehaastatteluin (eng. stimulated recall). Haastateltavia oli seitsemän. Aineisto analysoitiin tulkitsevana fenomenologisena analyysina (IPA). Tuloksissa nousi esille viisi pääteemaa: sisältöpedagoginen kokemus, vuorovaikutuksellisuus, työelämärelevanttius, ajanhallinta ja teknologinen kokemus. Nämä ovat toisiinsa liittyneitä ja kerroksellisia. Opiskelutyytyväisyys rakentuu näiden viiden pääteeman kautta ja näyttäytyy moninaisesti.