https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/64254 Wed, 12 Aug 2026 20:28:33 GMT 2026-08-12T20:28:33Z https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67394 Käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate rikosasioiden tietosuojadirektiivin mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67394 2026-01-01T00:00:00Z Ovaska, Hanna Tämän oikeustieteellisen tutkielman tavoitteena on selvittää käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen sisältö, merkitys ja tulkinnalliset haasteet rikosasioiden tietosuojadirektiivin soveltamisalalla. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten periaate ohjaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä lainvalvontakontekstissa. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, sillä henkilötietojen suoja on tunnustettu EU:n perusoikeuskirjassa perusoikeudeksi. Tutkielma on lainopillinen. Siinä analysoidaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin säännöksiä, EU-oikeuden yleisiä periaatteita sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan tietosuojaperiaatteiden teoreettista taustaa sekä direktiivin suhdetta muuhun eurooppalaiseen tietosuojasääntelyyn. Tutkielma osoittaa, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate on keskeinen henkilötietojen käsittelyä rajoittava ja ohjaava periaate. Se edellyttää käsittelytarkoituksen ennalta määrittelyä ja rajoittaa tietojen käyttöä näihin tarkoituksiin. Samalla direktiivin säännökset jättävät viranomaisille tiettyä harkintavaltaa erityisesti henkilötietojen myöhemmän käsittelyn ja käsittelyn tarkoituksen määrittelyn osalta. Johtopäätöksenä todetaan, että käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate toimii keskeisenä suojamekanismina rekisteröityjen perusoikeuksien turvaamisessa lainvalvontakontekstissa. Samalla direktiivin sääntely sisältää tulkinnallisia epäselvyyksiä, jotka voivat vaikuttaa periaatteen käytännön toteutumiseen. Periaatteen tarkempi sisältö ja soveltamisala täsmentyvät todennäköisesti edelleen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön kehittyessä. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67392 "Kaunis, rietas, porvarillinen" : Taideopiskelijoiden antamia merkityksiä vampyyrille Mannerkorpi, Iines; Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja.; In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67392 2026-01-01T00:00:00Z Mannerkorpi, Iines Mannerkorpi, Iines Tässä tutkimuksessani käsittelen vampyyrin representaatioita ja sille annettuja merkityksiä taideopiskelijoille järjestetyssä taidetyöpajassa. Tutkimusilmiöni perustuu vampyyrihahmon rooliin kulttuurissamme niin kansanperinteen, kaunokirjallisuuden, elokuvataiteen ja populaarimedian, kuten televisiosarjojen, alueella. Tutkimuksessani minua kiinnostaa, miten vampyyriä esitetään visuaalisesti, ja mitä merkityksiä näihin esityksiin liitetään. Tutkimukseni sijoittuu representaatiotutkimuksen ja kuvatutkimuksen kentälle. Tutkimuskysymykseni ovat: miten vampyyriä representoidaan taideopiskelijoiden tekemissä kuvissa ja mitä merkityksiä vampyyriin liitetään taideopiskelijoille järjestetyssä työpajassa? Aineistoni koostuu viidestätoista vampyyriaiheesta tehdystä kuvasta ja kuvien äärellä käydyn ryhmähaastattelun litteraatista. Tutkimukseni on laadullinen taideperustainen tutkimus. Analysoin kuva-aineistoni semioottisen kuva-analyysin menetelmin, ja haastatteluaineistooni käytin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että vampyyrihahmon representaatiot liittyvät kristinuskon ja kauhun traditioihin, sukupuoliseen ja seksuaaliseen vapautumiseen sekä merkityksenantoihin vallasta ja toiseudesta. Vampyyri nähtiin muuntuvana hahmona, jonka avulla voidaan lähestyä marginalisoituja ja haastavia teemoja. In this study, I address the representations of the vampire and the meanings attributed to it in an art workshop organized for art students. My research phenomenon is based on the role of the vampire character in our culture, in the fields of folklore, fiction, film art, and popular media, such as television series. In my research, I am interested in how the vampire is visually represented and what meanings are associated with these representations. My research falls within the field of representation studies and image studies. My research questions are: How is the vampire represented in the images created by art students, and what meanings are associated with the vampire in a workshop organized for art students? My material consists of fifteen images about vampires and the transcript of a group interview conducted alongside the images. My research is qualitative, and art based. I analyzed my image material using semiotic image analysis methods, and I used the method of inductive content analysis for my interview material. My research shows that representations of the vampire are related to the traditions of Christianity and horror, gender and sexual liberation, and the meanings attributed to power and otherness. The vampire was seen as a transformative character that can be used to approach marginalized and challenging themes. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67388 Kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittyminen matkailualueeseen: Kokemuksia Rovaniemen talvisesongista Koivumaa, Elmalotta Tämä tutkimus tarkastelee matkailualalla työskentelevien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ajatuksia monipaikkaisesta kausityöstä ja heidän suhdettaan matkailualueeseen. Tutkimus on jatkumoa monipaikkaista kausityötä, paikkasuhdetta ja ympärivuotisuutta käsitelleille tutkimuksille. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikkainen liikkuvuus vaihtelee elämäntapaan perustuvasta liikkuvuudesta välttämättömyyteen perustuvaan liikkuvuuteen ja että kausityö johtaa harvoin pysyvään maahanmuuttoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualalla työskentelevien ulkomaisten osaajien motiiveista tehdä ulkomaille sijoittuvaa työtä sekä tarkastella, mitkä tekijät voisivat edistää kausityöntekijöiden jäämistä matkailualueelle ympärivuotisiksi asukkaiksi. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys tuo yhteen matkailu- ja kausityön, monipaikkaisuuden, ja paikkasuhteen käsitteet, joiden avulla tarkastellaan kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittymistä matkailualueeseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen? Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kolmella osakysymyksellä: Miten kausityöntekijät kokevat monipaikkaisen työn? Mitkä tekijät muovaavat kausityöntekijän paikkasuhteen muodostumista? Miten suhde matkailualueeseen vaikuttaa kausityöntekijöiden jäämiseen alueelle ympärivuotisesti? Metodologisesti tutkimus sijoittuu fenomenologisen tieteenperinteen piiriin, jossa huomio on ihmisten kokemuksissa. Fenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan ihmisten taustojen ja elämäntapojen ymmärtämistä. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden kansainvälisen kausityöntekijän teemahaastatteluna tehdyt yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä työskenteleville kansainvälisille matkailualan kausityöntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kausityöntekijä voi luoda syvän paikkasuhteen useaan paikkaan. Tutkimustuloksissa haastateltavat kokivat, että heillä on useampi kuin yksi koti. Tulosten mukaan paikkasuhteen syventymiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät, kuten ihmis-suhteet, harrastukset, koulutus, kulttuuri ja ympäristö sekä työllisyysmahdollisuudet, tukevat merkittävästi kausityöntekijän kiinnittymistä matkailualueelle ympärivuotisesti. Tutkimus osoittaa, että se, millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen, on monien tekijöiden summa. Motiivi tehdä kausityötä vaikuttaa henkilön paikkasuhteen muodostumiseen. Mikäli motiivi on vain taloudellinen, jää paikkasuhde todennäköisesti pintapuoliseksi. Toisaalta, jos motiivit ovat moninaisemmat, kuten halu tutustua paikalliseen kulttuuriin tai hankkia alueelta lisäkoulutusta, paikkasuhde syventyy. Tulosten perusteella monipaikkaisessa kausityössä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta se sisältää myös paljon haasteita kansainvälisen kausityöntekijän näkökulmasta, kuten hyväksikäytön riskin sekä kulttuurin vierauden ja kielen vaikeudet.; This study examines the perspectives of foreign seasonal workers in the tourism industry on multilocal seasonal work and their relationship with the tourism destination. The study builds on previous research addressing multilocality, seasonal work, place attachment and year-round tourism. Earlier studies have shown that multilocal mobility ranges from lifestyle driven mobility to necessity-based mobility and that seasonal work rarely leads to permanent migration. The aim of this study is to deepen understanding of the motivations that lead international workers in the tourism sector to engage in work abroad and to explore the factors that could encourage seasonal workers to remain in tourism destinations as year-round residents The conceptual framework of the study brings together the concepts of tourism and seasonal work, multilocality and place attachment, which are used to examine how international sea-sonal workers become attached to the place. The main research question is: What kind of rela-tionship do international seasonal workers form with the tourism destination? This question is further specified through three sub questions: How do seasonal workers experience multilocal work? Which factors shape the formation of place attachment among seasonal workers? How does the relationship with the tourism destination influence their decision to remain in the area year-round? Methodologically the study is grounded in the phenomenological research tradi-tion, which focused on individual interviews conducted with international seasonal workers employed in the tourism sector in Rovaniemi. The data were analysed using qualitative data driven content analysis and thematic analysis. The results indicate that seasonal workers can develop a deep sense of place attachment to multiple locations. The interviewees reported experiencing more than one place as home. The findings suggest that factors such as social relationships, leisure activities, education, culture, environment and employment opportunities positively contribute to strengthening place at-tachment and support the possibility of settling in a tourism destination on a year-round basis. Furthermore, the results demonstrate that the type of relationship international seasonal workers form with a tourism destination is shaped by combination of multiple factors. The motivation for engaging in seasonal work plays a significant role in the formation of place attachment. If the motivation is purely economic, the relationship with the place is likely to remain superficial. Conversely, if the motivations are more diverse such as an interest in local culture or opportunities for further education the place attachment tends to deepen. The findings also show that while multilocal seasonal work offers many opportunities, it also presents several challenges from the perspective of international seasonal workers, including the risk of ex-ploitation as well as cultural and language barriers. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67388 2026-01-01T00:00:00Z Koivumaa, Elmalotta Tämä tutkimus tarkastelee matkailualalla työskentelevien ulkomaalaisten kausityöntekijöiden ajatuksia monipaikkaisesta kausityöstä ja heidän suhdettaan matkailualueeseen. Tutkimus on jatkumoa monipaikkaista kausityötä, paikkasuhdetta ja ympärivuotisuutta käsitelleille tutkimuksille. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että monipaikkainen liikkuvuus vaihtelee elämäntapaan perustuvasta liikkuvuudesta välttämättömyyteen perustuvaan liikkuvuuteen ja että kausityö johtaa harvoin pysyvään maahanmuuttoon. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailualalla työskentelevien ulkomaisten osaajien motiiveista tehdä ulkomaille sijoittuvaa työtä sekä tarkastella, mitkä tekijät voisivat edistää kausityöntekijöiden jäämistä matkailualueelle ympärivuotisiksi asukkaiksi. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys tuo yhteen matkailu- ja kausityön, monipaikkaisuuden, ja paikkasuhteen käsitteet, joiden avulla tarkastellaan kansainvälisten kausityöntekijöiden kiinnittymistä matkailualueeseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen? Päätutkimuskysymystä tarkennetaan kolmella osakysymyksellä: Miten kausityöntekijät kokevat monipaikkaisen työn? Mitkä tekijät muovaavat kausityöntekijän paikkasuhteen muodostumista? Miten suhde matkailualueeseen vaikuttaa kausityöntekijöiden jäämiseen alueelle ympärivuotisesti? Metodologisesti tutkimus sijoittuu fenomenologisen tieteenperinteen piiriin, jossa huomio on ihmisten kokemuksissa. Fenomenologisessa tutkimuksessa korostetaan ihmisten taustojen ja elämäntapojen ymmärtämistä. Tutkimuksen aineiston muodostavat viiden kansainvälisen kausityöntekijän teemahaastatteluna tehdyt yksilöhaastattelut. Haastattelut tehtiin Rovaniemellä työskenteleville kansainvälisille matkailualan kausityöntekijöille. Aineisto analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kausityöntekijä voi luoda syvän paikkasuhteen useaan paikkaan. Tutkimustuloksissa haastateltavat kokivat, että heillä on useampi kuin yksi koti. Tulosten mukaan paikkasuhteen syventymiseen positiivisesti vaikuttavat tekijät, kuten ihmis-suhteet, harrastukset, koulutus, kulttuuri ja ympäristö sekä työllisyysmahdollisuudet, tukevat merkittävästi kausityöntekijän kiinnittymistä matkailualueelle ympärivuotisesti. Tutkimus osoittaa, että se, millaisen suhteen kansainväliset kausityöntekijät muodostavat matkailualueeseen, on monien tekijöiden summa. Motiivi tehdä kausityötä vaikuttaa henkilön paikkasuhteen muodostumiseen. Mikäli motiivi on vain taloudellinen, jää paikkasuhde todennäköisesti pintapuoliseksi. Toisaalta, jos motiivit ovat moninaisemmat, kuten halu tutustua paikalliseen kulttuuriin tai hankkia alueelta lisäkoulutusta, paikkasuhde syventyy. Tulosten perusteella monipaikkaisessa kausityössä nähdään paljon mahdollisuuksia, mutta se sisältää myös paljon haasteita kansainvälisen kausityöntekijän näkökulmasta, kuten hyväksikäytön riskin sekä kulttuurin vierauden ja kielen vaikeudet. This study examines the perspectives of foreign seasonal workers in the tourism industry on multilocal seasonal work and their relationship with the tourism destination. The study builds on previous research addressing multilocality, seasonal work, place attachment and year-round tourism. Earlier studies have shown that multilocal mobility ranges from lifestyle driven mobility to necessity-based mobility and that seasonal work rarely leads to permanent migration. The aim of this study is to deepen understanding of the motivations that lead international workers in the tourism sector to engage in work abroad and to explore the factors that could encourage seasonal workers to remain in tourism destinations as year-round residents The conceptual framework of the study brings together the concepts of tourism and seasonal work, multilocality and place attachment, which are used to examine how international sea-sonal workers become attached to the place. The main research question is: What kind of rela-tionship do international seasonal workers form with the tourism destination? This question is further specified through three sub questions: How do seasonal workers experience multilocal work? Which factors shape the formation of place attachment among seasonal workers? How does the relationship with the tourism destination influence their decision to remain in the area year-round? Methodologically the study is grounded in the phenomenological research tradi-tion, which focused on individual interviews conducted with international seasonal workers employed in the tourism sector in Rovaniemi. The data were analysed using qualitative data driven content analysis and thematic analysis. The results indicate that seasonal workers can develop a deep sense of place attachment to multiple locations. The interviewees reported experiencing more than one place as home. The findings suggest that factors such as social relationships, leisure activities, education, culture, environment and employment opportunities positively contribute to strengthening place at-tachment and support the possibility of settling in a tourism destination on a year-round basis. Furthermore, the results demonstrate that the type of relationship international seasonal workers form with a tourism destination is shaped by combination of multiple factors. The motivation for engaging in seasonal work plays a significant role in the formation of place attachment. If the motivation is purely economic, the relationship with the place is likely to remain superficial. Conversely, if the motivations are more diverse such as an interest in local culture or opportunities for further education the place attachment tends to deepen. The findings also show that while multilocal seasonal work offers many opportunities, it also presents several challenges from the perspective of international seasonal workers, including the risk of ex-ploitation as well as cultural and language barriers. https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67385 Vuokramaksuehdon sovittelun edellytykset – erityistarkastelussa tuulivoima-alan maanvuokrasopimukset Pirttimaa, Loviisa Tutkielman tavoitteena on tarkastella maanvuokrasopimuksien vuokran määrää koskevien ehtojen sovitteluedellytyksiä erityisesti tuulivoima-alan kontekstissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millä perusteilla vuokraehtoa voidaan pitää kohtuuttomana maanvuokralain 4 §:n 2 momentin ja oikeustoimilain 36 §:n tarkoittamalla tavalla. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on lainoppi. Tutkielmassa systematisoidaan sovittelua koskevaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Tarkasteluun on tuotu konkreettinen ulottuvuus analysoimalla lisäksi julkisesti saatavilla olevia tuulivoima-alan maanvuokrasopimuksia. Tutkielmassa tarkastellaan tuulivoima-alan maanvuokrasopimuksien erityispiirteitä ja alalla yleisesti käytettyjä vuokranmääräytymismalleja sekä arvioidaan niiden vaikutusta sovitteluharkintaan. Sovitteluharkinnan kannalta relevanteiksi tekijöiksi tunnistetaan erityisesti osapuolten välinen tiedollinen ja taloudellinen epätasapaino, sopimuksen syntyyn liittyvät olosuhteet, olosuhteiden muutokset sopimuksen kestäessä sekä oikeustoimen sisältö eli sopimusehdot. Tutkielmassa analysoidaan sitä, millä tavalla näihin eri sovittelukriteereihin liittyvät seikastot ilmenevät tuuli-voima-alan maanvuokrasopimuksissa. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, kuinka tuulivoima-alan muuttuva toimintaympäristö voi vaikuttaa maanvuokrasopimusten vuokraehtojen kohtuullisuusarviointiin. Tutkielmassa todetaan, että tuulivoima-alalla, kuten muissakin sopimustilanteissa, maanvuokra-sopimusten sovitteluharkinta perustuu lopulta kokonaisharkintaan, jossa erilaisten tekijöiden kokonaisvaikutusta sekä sopimuskokonaisuutta ja osapuolten tarkoitusta punnitaan. Sovitteluharkinnassa annetaan merkitystä sekä sopimuksen sisältöä että sopimuksen ulkoisia seikkoja koskeville tekijöille. Sovittelukynnys on maanvuokrasopimuksissa asetettu tarkoituksellisen korkealle vuokran määrää koskevien ehtojen sovittelun osalta, kuten maanvuokralain 4 §:n 2 momentin säätämiseen johtaneista esitöistä ilmenee. Oikeuskäytännöstä on kuitenkin löydettävissä esimerkkejä tilanteista, joissa tuomioistuin on päätynyt sovittelemaan maanvuokraa, ja näiden ratkaisujen oikeudellista merkitystä ja sisältöä käydään tutkielman analyysiosassa läpi. Ratkaisujen rajalliseen ennustearvoon on kuitenkin otettu kantaa sovittelun tapauskohtaisuutta koskevan luvun kautta. Sopimuksen sovittelun on tarkoitettu olevan poikkeuksellinen menettely, sillä sopimusvapauden ja sopimuksen sitovuuden periaatteilla on oikeusjärjestyksessämme vahva asema. Thu, 01 Jan 2026 00:00:00 GMT https://lauda.ulapland.fi:443/handle/10024/67385 2026-01-01T00:00:00Z Pirttimaa, Loviisa Tutkielman tavoitteena on tarkastella maanvuokrasopimuksien vuokran määrää koskevien ehtojen sovitteluedellytyksiä erityisesti tuulivoima-alan kontekstissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, millä perusteilla vuokraehtoa voidaan pitää kohtuuttomana maanvuokralain 4 §:n 2 momentin ja oikeustoimilain 36 §:n tarkoittamalla tavalla. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on lainoppi. Tutkielmassa systematisoidaan sovittelua koskevaa lainsäädäntöä, lain esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Tarkasteluun on tuotu konkreettinen ulottuvuus analysoimalla lisäksi julkisesti saatavilla olevia tuulivoima-alan maanvuokrasopimuksia. Tutkielmassa tarkastellaan tuulivoima-alan maanvuokrasopimuksien erityispiirteitä ja alalla yleisesti käytettyjä vuokranmääräytymismalleja sekä arvioidaan niiden vaikutusta sovitteluharkintaan. Sovitteluharkinnan kannalta relevanteiksi tekijöiksi tunnistetaan erityisesti osapuolten välinen tiedollinen ja taloudellinen epätasapaino, sopimuksen syntyyn liittyvät olosuhteet, olosuhteiden muutokset sopimuksen kestäessä sekä oikeustoimen sisältö eli sopimusehdot. Tutkielmassa analysoidaan sitä, millä tavalla näihin eri sovittelukriteereihin liittyvät seikastot ilmenevät tuuli-voima-alan maanvuokrasopimuksissa. Lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, kuinka tuulivoima-alan muuttuva toimintaympäristö voi vaikuttaa maanvuokrasopimusten vuokraehtojen kohtuullisuusarviointiin. Tutkielmassa todetaan, että tuulivoima-alalla, kuten muissakin sopimustilanteissa, maanvuokra-sopimusten sovitteluharkinta perustuu lopulta kokonaisharkintaan, jossa erilaisten tekijöiden kokonaisvaikutusta sekä sopimuskokonaisuutta ja osapuolten tarkoitusta punnitaan. Sovitteluharkinnassa annetaan merkitystä sekä sopimuksen sisältöä että sopimuksen ulkoisia seikkoja koskeville tekijöille. Sovittelukynnys on maanvuokrasopimuksissa asetettu tarkoituksellisen korkealle vuokran määrää koskevien ehtojen sovittelun osalta, kuten maanvuokralain 4 §:n 2 momentin säätämiseen johtaneista esitöistä ilmenee. Oikeuskäytännöstä on kuitenkin löydettävissä esimerkkejä tilanteista, joissa tuomioistuin on päätynyt sovittelemaan maanvuokraa, ja näiden ratkaisujen oikeudellista merkitystä ja sisältöä käydään tutkielman analyysiosassa läpi. Ratkaisujen rajalliseen ennustearvoon on kuitenkin otettu kantaa sovittelun tapauskohtaisuutta koskevan luvun kautta. Sopimuksen sovittelun on tarkoitettu olevan poikkeuksellinen menettely, sillä sopimusvapauden ja sopimuksen sitovuuden periaatteilla on oikeusjärjestyksessämme vahva asema.