Käsityö kulttuuristen merkitysten kantajana

Abstract

Tutkielmassa käsitellään käsityöhön liitettyjä kulttuurisia merkityksiä sekä käsityökulttuurisen tiedon rakentumista. Käsityötoimintaa lähestytään yksilön kulttuurisen kokemuksen kautta tarkastellen sitä, mitä käsityökokemus – kokemus käsitöiden tekemisestä, käyttämisestä ja kohtaamisesta – merkitsee tekijälleen, ja miten käsityökokemus on osaltaan rakentamassa käsityöntekijän identiteettiä, elämää ja ajattelutapaa. Tutkielma kohdistuu tutkimaan käsityön ympärille rakentuvaa kulttuuritodellisuutta, käsityökulttuuria. Tutkimusote on etnografinen ja tutkielma tukeutuu hermeneuttiseen ymmärtämisen metodiin. Tutkielmassa käsityön kulttuurisia merkityksiä tulkitaan sekä käsityöllisen valmistamisen teon eli prosessin että käsityöllisen tehdyn eli produktin muodossa. Tutkielmassa merkityksiä kantavia käsityöprodukteja on kahdenlaisia: kollektiivista kulttuurikokemusta kantavia traditionaalisia käsityötuotteita, joiden merkitykset palautuvat kansalliseen kulttuuriperintöön sekä itse tehtyjä käsityötuotoksia, valmiita tai keskeneräisiä käsityökokemuksia, joiden merkitykset juontuvat itsetekemisen prosessista. Tutkimuksen aineisto koostuu eri kulttuuritaustoista lähtöisin olevien naisten teemahaastatteluista sekä maahanmuuttajille suunnatun monikulttuurisen käsityötoiminnan havainnointiaineistosta. Tutkielman tuloksena muodostuu hermeneuttiseen ymmärrykseen perustuva synteesi käsityö kulttuurisista merkityksistä tekijälleen. Käsityön kulttuuriset merkitykset rakentuvat aineistoanalyysin perusteella kahdeksaan merkityskategorian varaan: toiminnallisiin, materiaalisiin, esteettisiin, ilmaisullisiin, moniaistisiin, kokemuksellisiin, yhteisöllisiin ja narratiivisiin merkityksiin. Käsityölle annetut merkitykset ovat osa yksilön sosiaalisesti rakentunutta elämäntodellisuutta ja ne palautuvat kokijansa 1) arvomaailmaan (esteettiset ja ilmaisulliset merkitykset), 2) elämänhistoriaan (moniaistiset ja narratiiviset merkitykset), 3) välineellisyyteen (toiminnalliset ja materiaaliset merkitykset) ja 4) vuorovaikutukseen (yhteisölliset ja kokemukselliset merkitykset). Käsityöllisille teon prosesseille ja tehdyille artefakteille annetut merkitykset toimivat välineinä käsityökulttuurisen tiedon tuottamisessa. Käsityökulttuurinen tieto on aina yksilön kokemuksiin perustuvaa arvomaailman, elämänhistorian, välineellisyyden ja vuorovaikutuksen varaan rakentunutta subjektin merkitystietoa. Monikulttuurinen kohtaaminen näyttäytyy yksilöiden käsityökulttuuristen tietojen kohtaamisena, ja ymmärryshorisonttien yhteensulautumista käsityön äärellä tapahtuu silloin, kun yksilöiden käsityökulttuuriset tiedot kohtautuessaan saavat toisissaan aikaan keskinäistä vuorovaikutusta ja tietorakenteiden uudelleen muokkautumista.

This thesis discusses about the cultural meanings of craft and about the construction of crafticultural knowledge. I approach the craft activity from the viewpoint of an individual subject examining the subjective meanings associated with craft. The focus is on the subject’s individual craft experience which connotes both to the experience of making, using and consuming the craft products and to the experience of encountering the other and constructing one’s cultural identity, thought and conception of life. The thesis dissects the socially constructed reality of craft culture. In the thesis I apply the ethnographic perspective and hermeneutic method of understanding. The crafticultural meanings consist of the subjective impressions of the experiencer towards the craft processes and the craft products. In the study there are two kinds of craft products: traditional products, which bear cultural heritage and the collective meanings, and self made products, finished items or yet unfinished outputs, which root to the self reflective act of doing. The empiric data of the study consists of four theme interviews and of a participative observation of a multicultural craft activity group. Crafticultural meanings of the subject result from the hermeneutic process of understanding. According to the data analysis the crafticultural meanings are divided into eight categories: to functional, material, aesthetic, expressive, sensuousnessive, experiential, communal and to narrative meanings. Crafticultural meanings are part and parcel of the socially constructed reality of the individual subjects and they derive from subject’s 1) set of values (aesthetic and expressive meanings), 2) antecedent of life (sensuousnessive and narrative meanings), 3) world of tangible (functional and material meanings) and 4) form of interaction (communal and experiential meanings). The subjective meanings associated to craft give rise to the one’s reflective process of generating knowledge. The resulting crafticultural knowledge is grounded on one’s experiences and it hinges on one’s individual set of values, antecedent of life, world of tangible and form of interaction. The character of knowledge is then subjective by nature. Multicultural encountering in craft context comes to existence when two individual subjects let their crafticultural knowledges to confront. The fusion of crafticultural horizons occur when two confronting knowledges contribute and at the same time remoulds and enliven each other in the process of encountering.