Tummat ja tuliset : rodullistamisen prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitän millaisia rodullistamisen prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa on. Tarkastelen rodullistamista rodullistetun kokemuksen näkökulmasta. Tutkimuksellani pyrin tuottamaan tietoa rodullistetusta ja ei-valkoisesta näkökulmasta ja tuomaan ne osaksi suomalaisia maahanmuutto-, ulkomaalais- ja rasismikeskusteluja. Lisäksi haluan tuoda esiin rodullistettujen yhteiskunnallisen aseman historiallisen ulottuvuuden, joka ohjaa asenteita ja mielikuvia rodullisiksi tulkituista ihmisistä myös nykypäivänä.

Tutkimuksen teoreettisina viitekehyksinä toimivat Frantz Fanonin (1986) mustan ruumiin fenomenologia ja Sara Ahmedin (2003) valkoisuuden fenomenologia. Teoreettisina sitoumuksina ne keskustelevat luontevasti sekä keskenään että keräämäni haastatteluaineiston kanssa. Keskeisimmät käsitteet tutkimuksessani ovat rotu, valkoisuus ja kolonialismi. Ne kytkeytyvät toisiinsa ja saavat aikaan lieveilmiöitä, kuten rodullistamista, rasismia sekä eksotisoimista.

Haastattelut toteutuivat yksilöhaastatteluina. Kutsun tutkimuksen informantteja vaihtelevasti tutkimuskumppaneiksi ja haastateltaviksi. Tutkimuskumppanin käsite asettuu alkuperäiskansatutkimuksen traditioihin. Tutkimuskumppanuus on osa valtaistavan ja osallistavan tutkimuksen tekemisen ideaa. Analysoin aineiston fenomenologisen analyysin keinoin ja sovelsin eideettistä reduktiota eli olemuksennäkemistä päästäkseni rodullistamisen prosessien juurisyyn äärelle.

Tutkimuksen tuloksena rodullistaminen näyttäytyy kategorisaationa, joka toteutuu valkoisen sisäpiirin ja rodullisen ulkoryhmän määrittelyn kautta. Rodullistettujen omien etnisten identiteettikategorioiden ja kulttuuristen subjektipositioiden ajoittainen ristiriitaisuus tai epäselvyys oli eräs tutkimuksen olennaisimmista tuloksista. Identiteettikategorioihin liittyvät pulmat kumpusivat rodullistettujen kulttuurisista jäsenyyskamppailuista. Tähän löydökseen liittyen, rodullistettujen tarve arjen strategioille oman suomalaisuuden osoittamiseksi oli myös usein toistuva ilmiö. Lisäksi rasismin ilmenemismuodoista tyypillisimmäksi hahmottuivat solvaukset, eksotisoiminen, suomalaisen yhtenäiskulttuurin retoriikka ja suomalaisuusidentiteetin hallinnan eri tavat. Vastaukseksi rodullistamisen prosessien purkamiseen hahmottuivat myötätunto ja kunnioittaminen.