Conceptualising personal and mobile learning environments in higher education : focus on students' perspective

Abstract

Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta, miten henkilökohtaisen ja mobiilin oppimisympäristön käsite voidaan määritellä. Väitöskirja koostuu kuudesta osatutkimuksesta, jotka toteutettiin Lapin yliopistossa, missä vuosien 2004 ja 2009 välisenä aikana kaikille opintonsa aloittaville opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus hankkia käyttöönsä kannettava tietokone yliopiston osaksi kustantamana.

Tutkimuksen keskiössä ovat yliopisto-opiskelijat, heidän kokemuksensa ja näkemyksensä sekä kehitysideansa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin opiskelijoiden tietoturvaan, opiskelun mobiiliuteen sekä tietokoneilla tuettuun yhteisölliseen opiskeluun liittyviä odotuksia. Toisessa osatutkimuksessa selvitettiin, millaisen kotouttamisprosessin opiskelijat käyvät läpi ottaessaan kannettavaa tietokonetta käyttöönsä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten opiskelijat integroivat kannettavan tietokoneen oppimisprosessiinsa, millaisten kokemusten kautta kannettavasta tuli merkityksellinen sekä sitä, miten sukupuoli tai tietotekniset taidot vaikuttivat tähän prosessiin. Kolmas osatutkimus rakentui design-perustaisen tutkimuksen periaatteille ja sen aikana suunniteltiin ja toteutettiin langattomien kampusten tietoturvaa käsittelevä opintojakso. Neljännessä osatutkimuksessa selvitettiin, mitä pedagogista lisäarvoa kannettavat tietokoneet opiskelijoiden mielestä tuovat tietokoneella tuettuihin yhteisöllisen oppimisen prosesseihin.

Viidennessä ja kuudennessa osatutkimuksessa keskityttiin erityisesti lapsiperheellisten ja lukukausien aikana työskentelevien opiskelijoiden kokemuksiin. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että erityisesti lapsiperheelliset opiskelijat hyötyivät kannettavien tietokoneiden ja langattomien tietoverkkojen mahdollistamasta mobiiliudesta ja joustavuudesta.

Osatutkimusten tutkimustehtäviä ja -kysymyksiä lähestyttiin useista metodologisista lähtökohdista käsin. Tutkimuksissa hyödynnettiin tilastollista lähestymistapaa, grounded-teoriaa, design-tutkimusta sekä erilaisten tutkimusmenetelmien yhdistelmiä (mixed methods). Tutkimuksissa kerättiin sekä laadullista että määrällistä aineistoa.

Osatutkimuksissa saatuja tuloksia tarkastellaan toiminnan teorian (activity theory) kautta. Toiminnan teoria on sosio-kulttuurisesti orientoitunut viitekehys, joka käsittelee ihmisen toimintaa eri muodoissaan kehitysprosesseina. Tutkimus vahvistaa käsitystä oppimisympäristöistä käsitteellisinä, ei niinkään laitteisto- tai järjestelmävetoisina työvälineinä. Tässä tutkimuksessa esiteltävä käsitteellinen tarkastelu tarjoaa yliopistoille strategisen työvälineen, jota voidaan hyödyntää mobiilin tieto- ja viestintätekniikan (TVT) pedagogisen hyödyntämisen sekä tulevien TVT-hankkeiden suunnittelussa. Opettajille tutkimus valottaa opiskelijoiden näkemyksiä mobiilin TVT:n hyödyntämisestä opiskeluprosesseissa sekä lähtökohdan omien pedagogisten ja ammatillisten tietojen ja taitojen kehittämiseen. Tutkimusten valossa opiskelijat voivat pohtia, miten he voivat parhaalla tavalla hyödyntää mobiilia TVT:aa osana omaa arkeaan, johon yliopisto-opinnot kuuluvat. Tutkijoille tämä väitöskirja tarjoaa useita jatkotutkimustehtäviä, joiden kautta tässä kehitettyä käsitettä voidaan edelleen kehittää ja tarkentaa.

This study investigated how the concept of personal and mobile learning environments (PMLEs) can be conceptualised, and how their creation could best be supported in higher education, according to university students. The six empirical studies comprising this thesis were conducted at the University of Lapland, where a large-scale mobile technology initiative was carried out between 2004 and 2009.

The particular focus was on university students, their experiences, perceptions and development ideas. The first study sought to discern students’ expectations concerning data security, mobility and collaborative learning processes on a wireless campus, while the second aimed to reveal the domestication process that students go through when putting their laptops to use at the beginning of their studies. In addition, the means by which students integrated the laptop into their personal learning processes, the kinds of procedures that rendered the laptop useful and meaningful, and how gender and IT proficiency influenced these processes, were also examined. The third study was a design-based research (DBR) process, in which a computer-supported collaborative learning (CSCL) course on the data security of wireless learning environments was designed and implemented. The fourth study deliberated on the students’ perceptions of the added pedagogical value that laptops and wireless networks bring to CSCL processes.

The fifth and sixth studies concentrated particularly on the views of non-traditional students who have extra life commitments along with their studies, such as taking care of children or term-time employment. The results of these two studies revealed that students with children especially benefited from the support the laptops and networks provided, and the mobility and flexibility that they afforded.

Multiple methodologies were employed in order to answer varying and multidimensional research questions within the six empirical studies. The studies used approaches including statistical methodologies, grounded theory (GT), DBR, and mixed methods. Both qualitative and quantitative data were collected.

The results of the individual empirical studies are considered through activity theory, which is a socio-culturally driven, general framework for describing human activity as development processes in different forms. This study strengthens the view of PMLEs as conceptual tools, moving away from a device- or system-oriented understanding of learning environments. For universities as administrative organisations, the concept of a PMLE can serve as a strategic tool that can be used when developing strategies for ICTs’ pedagogical use and when designing possible future ICT initiatives. For university instructors, this research offers insights into students’ perceptions of using mobile ICTs in learning, and a starting point when developing their own professional skills and knowledge. It encourages students to consider the best ways to use mobile ICTs in their personal lives, of which higher education studies form a part. For researchers, the conceptual understanding of a PMLE offers a multitude of research tasks for future completion.