Tavoitteena kuntoutuminen : kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena on kuvata kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta sekä niihin liittyvistä tekijöistä. Tutkimus ankkuroituu ajatukseen, että kuntoutustyöntekijöiden erilaiset tavat kuunnella ja tulkita kuntoutujien ääntä ovat tärkeä lähtö kohta kuntoutumista edistävien tekijöiden ymmärtämiselle. Tutkimuskohdetta lähestytään kahden tutkimuskysymyksen avulla: Millaisia variaatioita esiintyy kuntoutujien tavoissa kokea kokonaisvaltainen kuntoutus ja kuntoutuminen? Millaisia variaatioita esiintyy kuntoutujien tavoissa kokea kuntoutukseen ja kuntoutumiseen liittyviä tekijöitä?

Tutkimus on toteutettu fenomenografisella tutkimusotteella, jossa tutkimuskohteena ovat ihmisten erilaisia arkipäivän ilmiöitä koskevat käsitykset ja niiden erilaiset ymmärtämisen tavat. Tutkimusaineisto muodostuu 22 kuntoutujan puolistrukturoidusta haastattelusta. Tutkimustuloksissa kuuluu kuntoutujan ääni, joka on muodostunut CP-vammaisten nuorten ja nuorten aikuisten sekä aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden työikäisten ja ikääntyvien kuntoutujien käsityksistä ja tavoista ymmärtää kokonaisvaltainen kuntoutus ja kuntoutuminen sekä kuntoutukseen ja kuntoutumiseen liittyviä tekijöitä.

Tutkimustuloksina muodostui kolme kuvauskategoriaa kumpaankin tutkimuskysymykseen. Kokonaisvaltainen kuntoutus koettiin toimintakyvyn edistymisen, opiskelun ja työn tavoittelun sekä selviytymiskeinojen käyttämisen ulottuvuuksina. Toimintakykyä kuvataan ihmisen fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominaisuuksien ulottuvuuksien kautta. Käsitystyypeissä korotuvat fyysistä toimintakykyä kuvaavat sisällöt. Opiskelun kautta integroitumista työelämään kuvataan ongelmalliseksi. Vammaisten henkilöiden työelämään integroitumiselle ei ole selkeitä kuntouttavia tavoitteita ja yhteiskunnan vammaisiin kohdistama työllisyyspolitiikka edistää yhteiskunnasta syrjäytymistä. Selviytymiskeinojen käyttäminen kuvataan sellaisten tekijöiden kautta, joilla on ollut merkittävä vaikutus kuntoutujan elämänhallintaan ja elämänhallinnan uudelleen jäsentämiseen. Keskeinen kuntoutumista edistävä tekijä on kuntoutujan aktiivisuus ja autonomian kunnioittaminen. Kuntoutusinterventioissa korostuvat terapioiden merkitys sekä kuntoutumista edistävänä että estävänä tekijänä. Kuntoutumista edistävänä tekijänä kuntoutuspalvelujärjestelmän toiminnassa korostuu hierarkiaan ja valtaan liittyvät ilmiöt kuntoutuskäytänteissä. Kuntoutujan asioiden organisoimisessa nousi esiin kuntoutuksen koordinointiin liittyviä ongelmia.

Tutkimus ankkuroituu kuntoutustieteen teoriaperustaan tutkimuskohteen ja tutkimustehtävän kautta. Tutkimustulokset tuovat esille uusia tutkimuskohteita, jotka liittyvät kuntoutustyöntekijöiden ammatilliseen osaamiseen ja sen tarkoituksenmukaiseen vastaavuuteen kuntoutujan kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa ja kuntoutumisessa.

The aim of this research is to describe the rehabilitees’ conceptions of holistic rehabilitation and recovery as well as of the factors related to them. The research is anchored in the conceptions of the rehabilitation workers’ capability to listen to and to interpret the speech of the rehabilitees, in which lies an important basis to understanding the factors promoting recovery.

The object of the present study is approached through two research questions: What kinds of variations appear in the rehabilitees’ ways of experiencing holistic rehabilitation and recovery? What kinds of variations appear in the rehabilitees’ ways of experiencing factors related to rehabilitation and recovery?

The study was carried out through the phenomenographic approach aiming to explore people’s diff erent conceptions of everyday phenomena and their various ways of giving meanings to them. The research material consists of 22 half-structured interviews of rehabilitees. The research results reveal the voice of the rehabilitees composed of young people and young adults with cerebral palsy as well as aged rehabilitees and those of working age after strokes and their conceptions and ways of understanding holistic rehabilitation and recovery and observing the factors related to them.

Three description categories were formed as answers for both of the research questions. Holistic rehabilitation was experienced to have the dimensions of promotion of functional capability, possibility for work and study as well as means of coping. Functional capability is described through the dimensions as a person’s physical, psychological and social characteristics. The types of dimensions emphasize the contents describing physical capability. Integration in the work life through studies is described as problematic. There are no clear rehabilitation targets in integrating disabled people in work life, and society’s employment policies among the disabled promote marginalization in society. Using the means of coping is described through the factors which have been signifi cantly meaningful to the rehabilitee’s control of life and its reorganization.

As factors related to rehabilitation and recovery both factors promoting and those hindering the process are described. A critical factor promoting recovery is the rehabilitee’s own activity and the appreciation of his/her autonomy. Intervention in rehabilitation and the importance of therapies are stressed both in the promoting and preventing factors. As the promoting factors in the rehabilitation services, the phenomena connected to hierarchy and power are emphasized in rehabilitation practices. The problems arose in the coordination of rehabilitation while organizing the rehabilitee’s aff airs The present research is anchored in the theoretical basis of rehabilitation science through the research object and research questions. The results reveal new research objects connected to the professional skills of the rehabilitation staff as well as to the appropriate correspondence of their competence in holistic rehabilitation and the recovery of the rehabilitees.