"Tarve tulee sieltä työstä, mutta... se lähtee kuitenki ittestä se halu osata" : koulutustarve neuvoteltuna järjestyksenä
Lampela, Martti (2004)
Lampela, Martti
Lapin yliopisto
2004
ISBN:978-952-484-147-4
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111121006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111121006
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani koulutustarpeen määrittymisen proses¬sia. Tutkimuskontekstina on henkilöstökoulutuksena tapahtuva tie¬tojenkäsittelyn koulutus. Henkilöstökoulutusta toteutetaan organi¬saatioiden ja yritysten sisällä. Se on aikuiskoulutuksen osa-alue, joka ei juuri sisällä formaaleja aineksia. Henkilöstökoulutus on kui¬tenkin viime aikoina alkanut saada myös muodollista tunnustusta lisäänty¬neen oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten näyttötut¬kintojen myötä. Tutkimusaineiston olen hankkinut noin 2100 työn¬tekijän jul¬kishallinnon organisaatiosta.
Tutkimuksen materiaali koostuu sekä määrällisestä kyselyaineistosta että laadullisesta teemahaastatteluaineistosta. Kyselytutkimuksen tuottaman tiedon avulla kuvaan niitä rakenteellisia piirteitä, jotka leimaavat koulutustarpeen määrittymistä tutkittavassa organisaati¬ossa. Samalla määrällinen aineisto toimii lähtökohtana laadulliselle tutkimusosiolle; se tuottaa omalta osaltaan uusia näkökulmia laadul¬lisen tarkasteluun. Laadullisen aineiston avulla pyrin syventämään määrällisen aineiston antamaa kuvaa tutkimuskohteesta. Sen tehtä¬vänä on tuottaa tietoa työyhteisöjen sisäisistä koulutustarpeen mää¬rittelyprosesseista ja yksilöiden asioille antamista merkityssuhteista.
Asetan tutkimuskohteeni informaatioyhteiskuntakehitykseen Manuel Castellsin (1996, 1997, 1998) tarkastelujen avulla. Samalla pohdin sitä, kuinka suomalaisen informaatioyhteiskunnan kehittyminen on vaikuttanut varsin byrokraattisen julkisorganisaation toimintaan ja sitä kautta työntekijöiden tietojenkäsittelyn koulutustarpeeseen. Tut¬kimusteorianani on Anselm Straussin (1978) ajatukset sosiaalisesta järjestyksestä neuvoteltuna järjestyksenä. Teorian mukaisten neu-votteluelementtien avulla tarkastelen koulutustarvetta koskevia or¬ganisaation rakenteita ja työyhteisöissä tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Olennainen asia koulutustarpeen kannalta on työntekijän tekemä työ ja siinä tapahtuvat muutokset. Yksilö käy jatkuvaa keskustelua oman työnsä ja sen sisällön kanssa. Tietotekniikan tulo yrityksiin ja organi¬saatioihin on omalta osaltaan tuonut uusia piirteitä työhön. Toinen merkittävä asia koulutustarpeen kannalta on suhde esimieheen ja hänen kanssaan käytävät neuvottelut. Niitä voidaan käydä monella tavalla ja erilaisella intensiteetillä. Vertaiset työtoverit eivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole kovinkaan merkittävässä ase¬massa koulutustarpeen määrittymisen prosessissa.
Työelämän koulutuksen tarkasteluun kuuluu tärkeänä osana myös koulutusintressien pohdinta. Onko koulutuksen lähtökohtana työntekijän yksilölliset kehittymistarpeet vai työnantajan tarve kehittää työvoimaansa entistä osaavammaksi? Pyrin selvittämään, mikä merkitys koulutusintresseillä koulutustarpeen määrittymisen prosessissa. Asiasta saa varsin harmonisen kuvan tutkimuskohteena olevasta organisaatiosta. Koulutusintressit näyttävät olevan varsin sa¬mansuuntaiset.
Valta ja vallankäyttö liittyvät olennaisesti henkilöstökoulutuksen koulutustarvemäärittelyihin. Valta ilmenee päätöksentekoina osallis¬tua koulutuksiin. Tämän tutkimuksen mukaan valtaa on sekä työnte¬kijällä että työnantajaa edustavalla esimiehelläkin. Esimies joutuu usein käyttämään suostuttelevaa valtaa ohjatessaan työntekijöitä koulutukseen.
Esitän tutkimustulokset kahdella tasolla: empiirisen tutkimuskohteen tasolla ja kasvatustieteellisen substanssin tasolla. Tutkimuskohteen tasolla kuvaan niitä tutkimusorganisaation sosiaalisia vuorovaikutus¬suhteita, jotka tuottavat työntekijän näkemyksen koulutustarpeesta. Empiiristen tutkimustulosten ohella koostan mallin koulutustarpeen syntyprosessista. Mallin avulla pyrin kuvaamaan prosesseja, joiden tuloksena syntyy käsitys koulutustarpeesta henkilöstökoulutuksessa.
___________________________
My research investigates the process by which the need for training is defined within an organization. The particular research context is staff training in information technology (IT). Staff training is a form of adult education that is carried out within organizations and companies; it contains few, if any, formal elements but has recently begun to acquire formal recognition with the increase in apprenticeship programs and demonstration examinations. The present study is based on material collected from a public organization with some 2100 employees.
The research material consists of both quantitative survey data and qualitative thematic interviews. The information yielded by the survey allows me to describe the structural features that characterize the definition of the need for training in the organization studied. At the same time, the quantitative data open up new perspectives that provide a point of departure for the qualitative component of the study. I use the qualitative data to elaborate a richer picture of the organization. The aim of this analysis is to yield a knowledge of the processes within the workplace community that define the need for training as well as a knowledge of the meanings that individuals ascribe to different considerations.
I situate the organization studied within the development of the Information Society in terms of the analyses of Manuel Castells (1996, 1997, 1998). At the same time, I consider how the development of the Information Society in Finland is reflected in the work of what is a rather bureaucratic public organization and, by extension, in the need for IT training among the employees of the organization. My research theory consists in the ideas of Anselm Strauss (1978) on social order as a negotiated order. Drawing on the elements of negotiation as set out in the theory, I examine the structures of the organization that relate to the need for training and look at the interaction within workplace communities.
One essential consideration where training needs are concerned is the work of the individual employee and the changes that take place in his or her work. The individual is engaged in an ongoing discussion with his or her work and its content. The introduction of IT in businesses and organizations has changed the nature of the work that people do. A second significant factor shaping the need for training is an employee’s relation to his or her supervisor and the negotiations in which the two engage. These can be used in many ways and with varying intensity. The present research indicates that fellow workers do not play a particularly significant role in the process of determining training needs.
Also essential to the study of training in working life is a consideration of training interests. The focal question here is the rationale for staff training: Is it the employee’s need for personal development or the employer’s need to have a more competent staff? The study investigates the significance of these training interests in the process of defining training needs. The picture that emerges for the organization studied is a harmonious one in the sense that the two interests are largely convergent.
Power and the use of power are crucial factors in how staff training needs are defined. Power appears in the form of decisions to take part in training. According to the present study, both the employee and his or her supervisor – who represents the employer – have power. The supervisor often has to use persuasive power in encouraging employees to participate in training.
I present the results of my research on two levels: the first is largely empirical, describing the social interaction relationships within the organization that create an employee’s view of training needs; the second is more theoretical, focusing on educational substance and yielding a model of the process by which training needs are articulated. The model is an attempt to describe the processes that contribute to and define the conception of staff training needs in the organization.
Tutkimuksen materiaali koostuu sekä määrällisestä kyselyaineistosta että laadullisesta teemahaastatteluaineistosta. Kyselytutkimuksen tuottaman tiedon avulla kuvaan niitä rakenteellisia piirteitä, jotka leimaavat koulutustarpeen määrittymistä tutkittavassa organisaati¬ossa. Samalla määrällinen aineisto toimii lähtökohtana laadulliselle tutkimusosiolle; se tuottaa omalta osaltaan uusia näkökulmia laadul¬lisen tarkasteluun. Laadullisen aineiston avulla pyrin syventämään määrällisen aineiston antamaa kuvaa tutkimuskohteesta. Sen tehtä¬vänä on tuottaa tietoa työyhteisöjen sisäisistä koulutustarpeen mää¬rittelyprosesseista ja yksilöiden asioille antamista merkityssuhteista.
Asetan tutkimuskohteeni informaatioyhteiskuntakehitykseen Manuel Castellsin (1996, 1997, 1998) tarkastelujen avulla. Samalla pohdin sitä, kuinka suomalaisen informaatioyhteiskunnan kehittyminen on vaikuttanut varsin byrokraattisen julkisorganisaation toimintaan ja sitä kautta työntekijöiden tietojenkäsittelyn koulutustarpeeseen. Tut¬kimusteorianani on Anselm Straussin (1978) ajatukset sosiaalisesta järjestyksestä neuvoteltuna järjestyksenä. Teorian mukaisten neu-votteluelementtien avulla tarkastelen koulutustarvetta koskevia or¬ganisaation rakenteita ja työyhteisöissä tapahtuvaa vuorovaikutusta.
Olennainen asia koulutustarpeen kannalta on työntekijän tekemä työ ja siinä tapahtuvat muutokset. Yksilö käy jatkuvaa keskustelua oman työnsä ja sen sisällön kanssa. Tietotekniikan tulo yrityksiin ja organi¬saatioihin on omalta osaltaan tuonut uusia piirteitä työhön. Toinen merkittävä asia koulutustarpeen kannalta on suhde esimieheen ja hänen kanssaan käytävät neuvottelut. Niitä voidaan käydä monella tavalla ja erilaisella intensiteetillä. Vertaiset työtoverit eivät tämän tutkimuksen tulosten perusteella ole kovinkaan merkittävässä ase¬massa koulutustarpeen määrittymisen prosessissa.
Työelämän koulutuksen tarkasteluun kuuluu tärkeänä osana myös koulutusintressien pohdinta. Onko koulutuksen lähtökohtana työntekijän yksilölliset kehittymistarpeet vai työnantajan tarve kehittää työvoimaansa entistä osaavammaksi? Pyrin selvittämään, mikä merkitys koulutusintresseillä koulutustarpeen määrittymisen prosessissa. Asiasta saa varsin harmonisen kuvan tutkimuskohteena olevasta organisaatiosta. Koulutusintressit näyttävät olevan varsin sa¬mansuuntaiset.
Valta ja vallankäyttö liittyvät olennaisesti henkilöstökoulutuksen koulutustarvemäärittelyihin. Valta ilmenee päätöksentekoina osallis¬tua koulutuksiin. Tämän tutkimuksen mukaan valtaa on sekä työnte¬kijällä että työnantajaa edustavalla esimiehelläkin. Esimies joutuu usein käyttämään suostuttelevaa valtaa ohjatessaan työntekijöitä koulutukseen.
Esitän tutkimustulokset kahdella tasolla: empiirisen tutkimuskohteen tasolla ja kasvatustieteellisen substanssin tasolla. Tutkimuskohteen tasolla kuvaan niitä tutkimusorganisaation sosiaalisia vuorovaikutus¬suhteita, jotka tuottavat työntekijän näkemyksen koulutustarpeesta. Empiiristen tutkimustulosten ohella koostan mallin koulutustarpeen syntyprosessista. Mallin avulla pyrin kuvaamaan prosesseja, joiden tuloksena syntyy käsitys koulutustarpeesta henkilöstökoulutuksessa.
___________________________
My research investigates the process by which the need for training is defined within an organization. The particular research context is staff training in information technology (IT). Staff training is a form of adult education that is carried out within organizations and companies; it contains few, if any, formal elements but has recently begun to acquire formal recognition with the increase in apprenticeship programs and demonstration examinations. The present study is based on material collected from a public organization with some 2100 employees.
The research material consists of both quantitative survey data and qualitative thematic interviews. The information yielded by the survey allows me to describe the structural features that characterize the definition of the need for training in the organization studied. At the same time, the quantitative data open up new perspectives that provide a point of departure for the qualitative component of the study. I use the qualitative data to elaborate a richer picture of the organization. The aim of this analysis is to yield a knowledge of the processes within the workplace community that define the need for training as well as a knowledge of the meanings that individuals ascribe to different considerations.
I situate the organization studied within the development of the Information Society in terms of the analyses of Manuel Castells (1996, 1997, 1998). At the same time, I consider how the development of the Information Society in Finland is reflected in the work of what is a rather bureaucratic public organization and, by extension, in the need for IT training among the employees of the organization. My research theory consists in the ideas of Anselm Strauss (1978) on social order as a negotiated order. Drawing on the elements of negotiation as set out in the theory, I examine the structures of the organization that relate to the need for training and look at the interaction within workplace communities.
One essential consideration where training needs are concerned is the work of the individual employee and the changes that take place in his or her work. The individual is engaged in an ongoing discussion with his or her work and its content. The introduction of IT in businesses and organizations has changed the nature of the work that people do. A second significant factor shaping the need for training is an employee’s relation to his or her supervisor and the negotiations in which the two engage. These can be used in many ways and with varying intensity. The present research indicates that fellow workers do not play a particularly significant role in the process of determining training needs.
Also essential to the study of training in working life is a consideration of training interests. The focal question here is the rationale for staff training: Is it the employee’s need for personal development or the employer’s need to have a more competent staff? The study investigates the significance of these training interests in the process of defining training needs. The picture that emerges for the organization studied is a harmonious one in the sense that the two interests are largely convergent.
Power and the use of power are crucial factors in how staff training needs are defined. Power appears in the form of decisions to take part in training. According to the present study, both the employee and his or her supervisor – who represents the employer – have power. The supervisor often has to use persuasive power in encouraging employees to participate in training.
I present the results of my research on two levels: the first is largely empirical, describing the social interaction relationships within the organization that create an employee’s view of training needs; the second is more theoretical, focusing on educational substance and yielding a model of the process by which training needs are articulated. The model is an attempt to describe the processes that contribute to and define the conception of staff training needs in the organization.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [384]