Luomusta luomuun, opetuksesta oppimiseen : pohjoisen Suomen maataloustuotannon ja -koulutuksen kehityspiirteiden arviointia luonnonmukaisesta näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on kuvata maataloustuotannon ja -opetuksen kehittymistä luontaistalouden aikakaudelta nykyajan luomutuotantoon. Maatalouden luonnonmukaisuuden muutoksia kuvataan muodostamalla tuotantovaihtoehtojen paradigma, joka analysoidaan luonnonmukaisesta näkökulmasta. Maatalouden modernisaation rinnalla tarkastellaan maatalousopetuksen sisältöjä ja muutoksia. Tutkimuksessa esitetään otettavaksi käyttöön tavanomaisen tuotannon ja viljelyn vastineiksi termit vakituotanto ja vakiviljely. Tutkimus on monitieteellinen: maatalous- ja kasvatustieteiden ohella näkökulma on kansatieteellinen. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu luomutuottajien, maanviljelijöiden, maatalousopettajien ja maatalousalan oppilaiden kvantitatiivisen kysely tutkimuksen ja oppilaina olleiden luomu- ja maanviljelijän sekä maatalousopettajan ja opetusviranomaisen kvalitatiivisen teemahaastattelun tuloksista. Kvantitatiivisen kysely tutkimuksen avulla selvitettiin vastaajaryhmien mielipiteitä luomutuotannosta ja -tuotteista sekä Pohjois-Suomen soveltuvuudesta luomutuotantoon. Lisäksi tutkittiin maatalousopetuksen sisältöjä ja vaikuttavuutta sekä vastaajien koulutustarvetta. Kvalitatiivisessa haastattelututkimuksessa syvennettiin kysely tutkimuksen aineiston tietoja. Toisena tutkimustehtävänä oli tarkastella opetusviranomaisten mielipiteiden vaikutusta luomutuotannon opetuksen yleistymiseen maatalousopetuksessa. Saadut tulokset osoittavat, että kaikilla vastaajaryhmillä on luomusta hyvin myönteinen käsitys. Luomutuottajilla on merkitsevästi myönteisempi käsitys luomusta kuin muilla maanviljelijöillä. Luomutuotteita pidetään puhtaina, hyvän makuisina, tavanomaisesti tuotettuja elintarvikkeita parempina - jopa luksustuotteina. Kaikkien vastaajaryhmien mielestä, opetusviranomaista lukuun ottamatta, luomulla on hyvä imago ja luomutuottajat ovat aikaansa edellä. Luomun mahdollisuudet pohjoisessa koetaan hyviksi ja lähiaikoina toivotaan puolen maataloustuotannosta olevan luomua. Opetuksella ei tutkimuksen mukaan ole positiivista vaikutusta oppilaiden halukkuuteen ryhtyä koulutuksen jälkeen luomutuottajaksi, mutta 17 % sanoi koulutuksen vaikuttaneen tehotuottajaksi alkamiseen. Tulos heijastaa koulutuksen ajankohtaa ja opetuksen sisältöjä. Tutkimuksen mukaan vastaajat ovat kiinnostuneita maatilatalouden peruskoulutuksesta ja agrologitutkinnon (AMK) suorittamisesta. Haasteellista kouluttajille on tieto, että noin neljännes vastaajista ei oman arvionsa mukaan tarvitse lainkaan koulutusta. Opetusviranomaisten ja maatalousteollisuuden sekä -kaupan tehotuotantoa edistävät toimet ovat tutkimuksen mukaan hidastaneet luonnonmukaisuuden tuloa maatalousopetukseen ja sitä kautta käytäntöön. Tutkimusta voidaan pitää maatalouskoulutuksen luonnonmukaisuutta koskevana perustutkimuksena. Toivottavasti tutkimus edistää luomuviljelyn laajenemista ja jatkotutkimusten tekemistä aihepiiristä. ASIASANAT: luonnonmukainen tuotanto, maataloustuotanto, vakiviljely, maatalouskoulutus, luonnonmukaisuus, tutkimus, opetus, oppiminen.

The study describes the development of agriculture and farm education starting from the old agricultural tradition to present organic agriculture. The changes of organic farming are described by forming the paradigm of the alternatives between different production methods. The modernisation of agriculture and the contents of agricultural education are analyzed from the aspect of organic farming. The study uses the methods of several sciences: agriculture, education and ethnology sciences.

The empirical part of the study consists of the results of a questionnaire, which was sent to organic farmers, farmers, farming teachers and farming students and an interview of one organic farmer, farmer, teacher and authority of education. The questionnaire clarified opinions of the research groups about organic farming and products. Another research subject was the study of the contents of farm education, it's impacts and needs for education inside the different research groups.

The results reveal that all groups have a very positive image of organic farming. The products are considered as clean, good tasting and better than the customary foods - they are even seen as luxury products. The opinion of all groups was that organic farming has a good image and organic farmers are ahead of their time. The possibilities of organic farming in the north are seen as positive and in the near future it is hoped that about half of the whole farming production would be ecological.

The results reveal that education has not had a positive effect on the interest of students to take up organic farming after school. The research groups are interested in basic education of farming and in getting the degree of agronomist. The active support towards traditional effective farming practices by the farm industry, economy and the authorities in education has slowed down the progression from traditional farming to ecological farming, both in education and practice.