Surffaajat ja syventyjät : verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen ja opiskelijoiden toimintaorientaatioiden tarkastelua

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten oppimisen pedagogisia rakenteita voidaan hyödyntää verkko-oppimisympäristön suunnittelussa ja miten opiskelijat käyttävät näitä rakenteita verkko-opiskelunsa tukena. Tutkimuskysymykset kohdistuivat verkko-oppimisympäristön pedagogisen käytettävyyden arviointiin ja opettajaopiskelijoiden toimintaorientaatioiden kuvaamiseen. Verkko-oppimisympäristön pedagogisen rakenteen käsitteellinen tarkastelukehys perustui oppimisen pedagogisten infrastruktuurien (Lakkala 2007; Lakkala ym. 2008) teknologiseen, sosiaaliseen, epistemo-logiseen ja kognitiiviseen ulottuvuuteen. Verkko-oppimisen ulottuvuudet operationalisoitiin verkko-oppimisympäristöjen sisältöelementtien ja niiden välisten suhteiden tasolle. Verkko-oppimisympäristössä tarkasteltavina olivat 1) tekninen, 2) sosiaalinen, 3) informaatio- ja viestintä-, 4) tehtävä- ja 5) resurssi-infrastruktuuri. Tarkastelukehystä täydennettiin pedagogisen käytettävyyden ja käyttöliittymäsuunnittelun elementeillä. Opettajaopiskejoiden toimintaorientaatioiden kuvaus perustui heidän infrastruktuurien mukaiseen navigointiinsa verkko-oppimisympäristössä.

Tutkimus toteutettiin Oulun seudun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa 2007–2008. Tutkimusjoukkona olivat opettajaopiskelijat. Tutkimuksessa tarkasteltiin 15 opintopisteiden laajuisten ammattipedagogisten opintojen tueksi rakennettua Blackboard-verkko-oppimisympäristöä. Design-strategiasta kannustimia saanut tutkimus koostui seuraavista vaiheista: 1) oppimisen pedagogisten infrastruktuurien käsitteellisen viitekehyksen mukauttaminen verkko-oppimisympäristön tarkastelun työvälineeksi, 2) laaditun tarkastelukehyksen testaus, 3) uuden verkko-oppimisympäristön rakentaminen tarkastelukehyksen ohjaamana ja 4) verkko-oppimisympäristön pedagogista käytettävyyttä selvittävän kyselyn toteuttaminen.

Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-verkkokyselyjärjestelmää käyttäen. Kysymyksiä oli 63. Mittarina käytettiin pääsääntöisesti viisiportaista Likert-asteikkoa. Kyselyyn vastasi 142 opettajaopiskelijaa 222:sta. Opiskelijoiden näkökulmasta keskeiset pedagogisten infrastruktuurien kombinaatiot selvitettiin pääkomponenttianalyysillä. Vapaapalaute hyödynnettiin tulosten tulkinnan apuna.

Tulokset osoittivat, että verkko-oppimisympäristön rakenteen tulisi vastata opintojakson rakennetta. Laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen apuna tulisi käyttää rakennekarttoja ja ajankohtaisen sisällön korostamista. Oppimisympäristölle asetettiin vaatimuksia, joihin vastaaminen edellyttäisi teknologialta työskentely-ympäristön personoinnin, sisällön indeksoinnin ja omien työtilojen tallentamisen ominaisuuksia. Ajankohtaisista asioista tiedottamisen kanavana toivottiin käytettävän oppimisympäristön foorumeiden rinnalla sähköpostia. Opettajaopiskelijat pitivät pedagogisen käytettävyyden arviointilistojen mukaan tarkistettua verkko-oppimisympäristöä pääsääntöisesti hyvänä. Teknologian tarjoamat affordanssit he ymmärsivät usein henkilökohtaisista näkökulmista käsin.

Pedagogiset infrastruktuurit näyttäytyivät opettajaopiskelijoille käyttöliittymäsuunnittelun ja sisällön organisoinnin välittäminä. Opettaja-opiskelijoiden toimintaorientaatioiden selvittäminen antoi tietoa siitä, millaisiin seikkoihin verkko-oppimisympäristön pedagogisten infrastruktuurien rakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota. Ryhmittelyanalyysin perusteella kuvattiin viisi toimintaorientaatiota: sosiaaliset surffaajat, johdonmukaiset verkkotyöskentelijät, vuorovaikutteiset viestijät, loogiset tiedonhakijat ja itsenäiset suorittajat. Toimintaorientaatioita karakterisoivat ominaisuudet kiteytyivät kolmeen tendenssiin: viestintä, tiedonhaku ja resurssien haku.

Orientaatioiden välillä oli havaittavissa sosiaalisia, epistemologisia ja kognitiivisia jännitteitä. Niistä laajin, sosiaalinen jännite, viittasi oppimisympäristön rooliin tehtävien palautuspaikasta aina sosiaaliseen foorumiin saakka. Episteeminen jännite viittasi erilaisiin tiedonkäsityksiin ja oppimisnäkemyksiin. Kognitiivinen jännite liittyi pääsääntöisesti ohjauksen ja tuen lähteisiin. Orientaatioiden taustalla vaikuttivat opettajaopiskelijoiden oppimiseen suuntautumisen tavat, oppimisstrategiat ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Toimintaorientaatiot yläkäsitteenä näyttivät kuuluvan metakognitiivisiin strategioihin. Laadittujen orientaatioprofiilien mukaan noin neljänneksellä opettajaopiskelijoista oli valmius hyödyntää kaikkia orientaatioita.

Tutkimus vahvisti, että oppimisen tarkastelua varten laadittu käsitteellinen lähestymistapa soveltuu opintojakson ja verkko-oppimisympäristön pedagogisten rakenteiden tarkasteluun. Oppimisen ja oppimisympäristön yhteisen tarkastelukehyksen avulla voidaan havaita teknisestä toteutuksesta johtuva kokonaisuuden pirstoutuminen. Lisäksi tarkastelukehyksen avulla luodaan kokonaiskuva sisältöjen sijoittumisesta opintojakson lähi- ja verkko-osuuden välillä. Pedagogisten infrastruktuurien mahdollistamalla käsitteellisellä tarkastelutasolla voidaan hallita opintojaksosuunnitelman toteuttamista eri teknologia-alustoja käyttäen ja huomioida samalla opiskelijoiden tarpeet. Muuttuvan oppimisympäristö-käsityksen innoittamana aiheeseen liittyvä jatkotutkimus olisi ajankohtaista.

The aim of the present thesis was to find out how pedagogical structures of learning could be utilized in the planning of an e-learning environment. A further task was to find out how students could use these structures to support their e-learning. The study questions aimed at the assessment of the pedagogical usability of e-learning environments and describing the working orientation of student teachers. The conceptual framework of the pedagogical structures of elearning was characterized by technological, social, epistemological and cognitive dimensions. The parts of e-learning dimensions were operationalized on the content ele ment level of e-learning and the relations between them. The following infrastructures were examined: 1) technical, 2) social, 3) information and communication, 4) assignment and 5) resources. The framework was complemented by the elements of pedagogical usability and user interface. The description of student teachers’ working orientation was based on their navigation in the e-learning environment following the above mentioned infrastructures.

The study was carried out in the School of Vocational Teacher Education in Oulu, Finland in 2007–2008. The informants consisted of student teachers. In the study the e-learning environment Blackboard was examined for which a 15 credit unit environment had been created to support the studies of vocational pedagogy.

The strategy of the research was influenced by the features of the design based research. The research consisted of the following phases: 1) adjusting the conceptual framework of the pedagogical learning infrastructures into a tool for examining the e-learning environment, 2) testing the devised framework, 3) building up a new e-learning environment guided by the framework and 4) executing a survey of the pedagogical usability of the e-learning environment.

The data were gathered using the Internet-based Webropol questionnaires. The total of the questions was 63. Responses were given a five point Likert scale. 142 student teachers out of 222 answered the questions. The central combinations of the pedagogical infrastructures from the students’ perspectives were detected using principal components analysis. The open questions were useful in interpreting the results.

The results show that the structures of an e-learning environment should correspond to the structure of the study unit. Structure maps and emphasis on the actual contents should be used to perceive larger entities. Certain demands were placed on the learning environment in which the personalization of the working environment, the indexation of the contents and saving the student’s own workspace should be answered. Emails together with the learning environment forums were considered good tools in informing about topical issues. The student teachers indicated that an e-learning environment which has been checked in accordance with the evaluation lists of pedagogical usability is mainly a good one. The affordances offered by the technology were understood from a personal point of view.

The pedagogical infrastructures appeared for the student teachers as conveyed by the planning of the user interface and organization of the contents. The clearing up of the student teachers’ working orientations gave information on what kinds of factors should be paid attention to when building up the pedagogical infrastructures of an e-learning environment. On the basis of the grouping analysis five working orientations were described: Social surfers, consistent networkers, interactive communicators, logical searchers of information and independent performers. The working orientations were characterized by three tendencies: communication, information search and searching of resources.

Some social, epistemological and cognitive tensions could be noticed between the orientations. The largest of those, social tension, referred to the role of the learning environment as a place in which to hand in the tasks. However, this social forum created tension. The epistemological tension referred to different conceptions of information and learning. The cognitive tension was mainly connected with tutoring and the source of support. The background of the orientations affected the ways in which the student teachers viewed learning and also their personal characteristics. The working orientations as generic terms seemed to belong to metacognitive strategies. On the basis of the drafted out orientation profiles about one half of the student teachers had the readiness to utilize all of the orientations.

The study confirmed that the conceptual approach devised for examining learning is well suited for examining pedagogical structures of a study unit and an e-learning environment. A possible fragmentation of a unity caused by technical realization can be noticed with the help of the common framework of learning and the learning environment. Furthermore, with the help of the framework an overall picture of how the contents are placed between contact teaching and the e-learning of a study unit can be created. On the conceptual examining level enabled by the pedagogical infrastructures the realization of a study unit can be controlled. This realization can then be carried out using different technological learning management systems and at the same time the needs of the students can be taken into account. Further studies connected with the changing concept of learning environments are of current interest.