Inklusiivinen opettajuus : toimintatutkimus opettajankoulutuksessa

Abstract

Väitöskirjani on toimintatutkimus inklusiivisesta koulutuksesta, joka toteutettiin opettajankoulutuskontekstissa. Tutkimukseeni kuuluu empiirinen kehittämishanke, jonka toteutin erityisopettajana yhdessä luokanopettajana toimivan kollegani kanssa harjoittelukoulussa. Yhdistimme asiantuntijuutemme ja uudistimme harjoittelua yhteistoiminnallisella ohjauksella kehittäen samalla omaa työtämme. Inklusiiviseen opettajuuteen tähtäävä ohjattu harjoittelu perustuu kokemukselliseen oppimiseen.

Tavoitteena oli yhdistää erityisopetuksen sekä yleisopetuksen tietämys ja osaaminen yhdeksi, inkluusioon pyrkiväksi, osallistavaksi perusopetukseksi. Yhdessä yhdentoista harjoitteluumme osallistuneen luokanopettajaopiskelijan kanssa pyrimme kehittämään ohjatun harjoittelun sisältöä luokanopettajaopiskelijoiden omaa inklusiivisen koulutuksen asiantuntijuutta edistäväksi. Pyrimme lisäämään luokanopettajan valmiuksia kohdata heterogeenisia oppilasryhmiä, antaa keinoja toimivien oppimisympäristöjen rakentamiseen erilaisille oppilaille ja taitoja tehdä yhteistyötä oppilasta tukevien aikuisten kanssa.

Inkluusion käsite on monimutkainen ja ongelmallinen. Se on sekä prosessi että lopputulos. Inkluusion tyhjentävä määrittely ei mielestäni ole mahdollista. Määrittelyä vaikeuttaa inkluusion toteutusmuotojen riippuvuus siitä kulttuurista, ajasta ja paikasta, jossa niitä kulloinkin tarkastellaan. Inklusiiviset koulutusratkaisut eivät ole toistaiseksi onnistuneet sisällyttämään piiriinsä kaikkia ihmisryhmiä, vaan aina joku jää koulutuksen ulkopuolelle. Täydellisen tasa-arvon tai inkluusion tilaa on vaikea kuvitella. Työni teoriaosassa erittelen inkluusiota estäviä ja edistäviä seikkoja. Muiden muassa kulttuurierot aiheuttavat ristiriitaisuuksia ja tulkintaeroja inkluusiopyrkimyksissä. Perinteinen oppilaita luokitteleva opetus pudottaa joitakin oppilaita epäonnistujien joukkoon. Koulujärjestelmissä on monia rakenteellisia seikkoja, jotka ylläpitävät ja edistävät oppilaiden eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Inkluusiota edistävät erilaisuutta kunnioittava koulukulttuuri, oppilaiden osallisuus omassa oppimisyhteisössään sekä tuki ja palvelut oppilaiden lähiympäristössä.

Kuvailen opiskelijoiden käsityksiä inklusiivisesta opettajuudesta. Opiskelijat jakaantuivat kolmeen ryhmään. Pintapuolisesti inkluusioon asennoituneiden opiskelijoiden käsitys oppilaiden erilaisuudesta avartui harjoittelun aikana. He oppivat, että luokanopettajalla on taitoja ja monia mahdollisuuksia ottaa huomioon erilaiset oppilaat jo tavallisessa perusopetuksessa. Syvällisen inkluusiokäsityksen ryhmässä inkluusio säilyi myönteisenä, arvokkaana ja tavoiteltavana asiana. Kolme opiskelijaa suhtautui inkluusioon epäilevästi vielä harjoittelu-jakson jälkeenkin. Kaksi heistä perusteli näkemystään resurssien vähäisyydellä ja vain yksi piti inklusiivista lähestymistapaa itselleen sopimattomana opetustapana.

Hahmottelemani inklusiivisen opettajuuden perusta eli opettajan työn orientaatiopohja muodostuu neljästä osasta. Ne ovat sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys, prosessiarviointi ja reflektoiva työote, monitoimijuuteen perustuva ratkaisukeskeinen toimintamalli sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä koskeva teoreettinen tietämys.

Analysoin myös inkluusioon pyrkivän opetuksen paradigmaa ja kokoan yhteen sen keskeiset toteutusmuodot. Inkluusioon pyrkivä opetus ottaa jo suunnitteluvaiheessa huomioon oppilaiden erilaisuuden ja pyrkii esteettömään opetukseen. Opetussuunnitelma on joustava, opetuksen toteutusmuodot vaihtelevat ja opettajat käyttävät useanlaisia ohjausmuotoja opetuksessaan. Oppilaiden tuotokset ovat erilaisia, ja luokan oppilaita on ohjaamassa sekä avustamassa useampia aikuisia. Keskeistä on ohjata ja edistää oppilaiden metakognitiivisia ja tiedonkäsittelytaitoja. Päädyn esittelemään oppilaan lähikehityksen vyöhykkeeseen perustuvan ohjausstrategian ja liitän siihen myös erilaiset opettajan käyttämät ohjaustavat.

Luon inklusiivisen opettajuuden mallin, jossa on kolme tasoa. Uloimpana ovat inklusiivinen koulukulttuuri ja tarkoituksenmukaiset opettajan työn toimintaedellytykset. Sen sisälle muodostuvat inklusiiviseen opettajuuteen orientoivat osa-alueet. Ytimenä on opettajan opetustyö, inkluusioon pyrkivä opetus.