"Vaikka en lakkia saisikaan, niin olenpahan jotain oppinut" : lukiolaisten opiskelukokemuksilleen antamat merkitykset

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kokemuksia opiskelustaan. Tutkimus toteutettiin yhdessä keskisuuressa kaupunkilukiossa, johon tutkija oli siirtynyt opettajaksi hyvin erilaisesta koulusta. Kiinnostus tutkimuksen tekemiseen syntyi opettajan kokemasta kognitiivisesta konfliktista sekä pyrkimyksestä ymmärtää paremmin opiskelijoita uudessa situaatiossa. Tutkimuskysymyksinä olivat 1. Millaisena lukiolaiset kokevat opiskelun? 2. Millaisina opiskelijoina he pitävät itseään? 3. Mitä lukio heille merkitsee? Kyseessä on tulkinnallinen tapaustutkimus, jonka metodologisena ja teoreettisena viitekehyksenä toimi symbolinen interaktionismi. Sen mukaisesti tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijoiden opiskelulle antamia merkityksiä ja kokemuksia sekä käsityksiä itsestään lukion opiskelijoina. Tutkimusta voidaan väljästi pitää myös opettaja työnsä tutkijana -lähestymistavan piirteitä omaavana; se toimi merkittävänä opettajan ammatillisen kehittymisen työkaluna. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin opiskelijoiden kirjoitelmia ja haastatteluja. Tutkimusaineisto koostuu 62 kirjoitelmasta ja kuudesta haastattelusta, joiden tehtävänä oli varmistaa ja syventää kirjoitelmista saatua informaatiota. Kirjoitelmat kerättiin ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, haastatteluaineisto puolestaan lukion päättövaiheessa, kolmantena opiskeluvuotena. Yläteemat nousivat symbolisesta interaktionismista, kun taas alateemat muodostettiin aineistolähtöisesti.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittyminen oli tutkittaville lukio-opiskelijoille oppiainesisältöjä tärkeämpää. Tuloksista selviää myös oppimistulosten positiivinen merkitys opiskelijoiden kokemalle minäpystyvyyden tunteelle. Merkittävänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että lukiolla on muitakin merkityksiä nuorelle kuin ylioppilastutkintoon valmentautuminen. Tuloksista voidaan päätellä, että lukio-opiskelu on auttanut tutkittavia kehittämään opiskelu- ja ajattelutaitojaan, sekä tukenut merkittävästi nuoren kasvua ja itsenäistymistä. Tulosten kuvaaminen ja tulkinta rakentui empirian ja teorian väliselle vuoropuhelulle, missä symbolisen interaktionismi ja oppimisen tutkimus olivat keskeisessä asemassa. Tutkimuksen myötä tapahtunut opettajan ammatillinen kehittyminen – sekä uskomusten että toiminnan muutos – mahdollisti avoimemman opettaja-opiskelija -vuorovaikutuksen, mikä edisti opiskelijoiden elämys- ja kokemusmaailman ymmärtämistä sekä erilaisten opiskelijoiden hyväksymistä. Tutkimuksen luotettavuutta pyrittiin vahvistamaan tiheän, tarkan ja läpinäkyvän tutkimuksen suorittamisen kuvauksen sekä metoditriangulaation ja vertaisarvioinnin avulla. Tulokset ovat siirrettävissä muihin, vastaaviin konteksteihin ja toiset opettajat voivat saada niistä vertailupohjaa omille kokemuksilleen. Tuloksia voidaan hyödyntää lukiopedagogiikan kehittämisessä.

The purpose of this study was to examine the students’ experiences of studying in the upper secondary school. The study was conducted in one medium-size urban school where the researcher had started teaching after working in a very different kind of upper secondary school in terms of students’ academic achievements and motivation. The incentive for the study originated from the cognitive conflict experienced by the teacher. The purpose of the research was to aid the teacher to understand the students in the new situation. The research questions are: 1. What kind of meanings do the students give to their studying experiences? 2. What are the students’ conceptions of themselves as learners like? 3. What does upper secondary school education mean to the students? The study represents an interpretive case study. Methodological and theoretical guidelines derive from symbolic interactionism. The study also involves features of the “teacher as a researcher” approach, and it can be seen as an important means to the teacher’s professional development. The data consisted of 62 students’ essays and six interviews. The interviews were conducted to confirm and deepen the preliminary analysis of the data acquired through the students’ essays. The essays were collected during the students’ first year in upper secondary school and the interviews two years later, just before their graduation. The main themes were based on symbolic interactionism, whereas the subthemes were formed inductively, based on the data.

The results show that the students regarded the development of their studying and cognitive skills as more important than the contents of the different subject domains. The results also indicate the impact of positive learning experiences on the students’ sense of self efficacy. One significant result is that, from the students’ point of view, upper secondary education has meanings beyond academic achievements and preparing for the matriculation examination. It can be concluded that studying in upper secondary school has aided the students in developing their meta-cognitive and cognitive skills, as well as supporting their personal growth and the development of independence. In addition, the research process contributed to the teacher’s professional development, that is, a change in her pedagogical beliefs and actions. These changes facilitated the interaction between the teacher and the students and thus made it possible for the teacher to better understand the students and their life worlds. The credibility of the study is based on the thick description of the methodical conduct of the research, as well as method triangulation and peer review. The results can be transferred to similar contexts, and other teachers can compare their experiences with the ones described in this study, which denotes a naturalistic gene-ralization and transferability of the findings. The results also have practical implications: they may aid in increasing the understanding of teacher-student relationships as well as in developing a more adequate and sensitive pedagogy in upper secondary schools.