Ammatillisen opettajan identiteetti ja auktoriteetti : ammatilliset opettajat ja opiskelijat ideaalia ammatillista opettajuutta etsimässä

Abstract

Ammatillisen opettajan arjen opetustyö ja sen laadun kehittyminen muodostavat ammatillista koulutusta koossa pitävän kivijalan. Ammatillisen opettajan työtaakka on kova, mutta moni pyrkii kuitenkin selviämään yhä lisääntyvistä haasteista mahdollisimman hyvin. Ammatillisen opettajan pyrkimys hyvään opettajuuteen voidaan ajatella tähtäävän ideaaliin ammatilliseen opettajuuteen. Ideaali opettajuus on tavoite, jota kohti halutaan koulutuksen ja kokemuksen myötä kulkea. Tätä tietä kulkiessaan opettaja löytää tasapainon opettajan ammattiodotusten sekä oman itsensä välille samalla kehittäen ammatillista identiteettiään. Opetustyö on myös vuorovaikutusta, joten hyvä opettaja tulee toimeen sekä opiskelijoiden että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, ja hänen auktoriteettiaan ja asemaansa arvostetaan. Näin ollen ideaaliin opettajuuteen voidaan olettaa sisältyvän kaksi perustekijää - hyvä ammatti-identiteetti ja arvostettu auktoriteetti.

Tämä väitöskirja taustoittaa ideaalia ammatillista opettajuutta selvittäen kahta ammatillisen opettajuuden perustekijää, ammattiidentiteettiä ja auktoriteettiasemaa, kahden ammatillisen oppilaitosmaailmassa vaikuttavan henkilöryhmän näkemysten mukaan: tutkimushenkilöinä ovat ammatilliset opettajat ja opiskelijat.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat rakentavat ammatti-identiteettiään ja ideaalia ammatillista opettajuutta: miten he ovat päätyneet ammatillisen opettajan uralle, miten ammatti-identiteetti on kehittynyt työuran aikana sekä millaisena ammatilliset opettajat näkevät ideaalin ammatillisen opettajuuden tänään ja tulevaisuudessa? Tutkimusaineisto muodostuu kahdentoista ammatillisen opettajan kertomuksesta, joiden keräämisessä ja analysoinnissa on käytetty narratiivista tutkimusotetta. Tämä aineiston osa perustuu pro gradu - tutkielmaani (Koski-Heikkinen 2007), jonka analyysia olen syventänyt ja laajentanut tarkastelemalla opettajien tarinoita ammatti-identiteetistä uudesta, ideaalia ammatillista opettajuutta tutkivasta näkökulmasta.

Tutkimuksen toinen vaihe tarkastelee, miten ammattia opiskeleva ymmärtää hänen ja ammatillisen opettajansa välisen auktoriteettisuhteen. Tutkimuksen aineistossa 65 ammattikoululaista pohtii auktoriteettisuhdetta kuvaamalla hyvän tai epäonnistuneen opettajan toimintaa ammatinopetustilanteissa. Aineisto on kerätty eläytymismenetelmällä ja analysoitu laadullisen tutkimuksen keinoin.

Ideaali ammatillinen opettajuus piirtyy näiden kahden tutkimusvaiheen keskeisten tulosten kautta luoden kuvan ammatillisesta opettajasta, jonka ammatillinen minä ja persoonallinen ammattiminä ovat tasapainossa ja jonka henkilökohtainen käytös sekä sosiaaliset taidot ovat muodostaneet perustan arvostetulle auktoriteetille. Laajemmin tarkasteltuna kyse on monen tekijän vyyhdistä, jolloin opettajan opetustyötä ohjaavat vallitsevat oppimiskäsitykset, opiskelijoiden erilaiset oppimisen edellytykset ja elämäntilanteet, kouluyhteisön kulttuuri sekä oppimisilmapiiri unohtamatta monialaista ja -ammatillista yhteistyötä. Kaikkia näitä tekijöitä pohjimmiltaan muokkaavat yhteiskunnan arvopäämäärät, sen painottamat tehtävät ja resurssit sekä työelämän odotukset.

Tämä tutkimus haastaa ammatillisen opettajan matkaan kohti ideaalia ammatillista opettajuutta ja samalla osallistumaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Matka vaatii laaja-alaista osaamista monella tasolla: menestyksekästä tai tyydyttävää suhdetta omaan henkilökohtaiseen osaamiseen, opiskelijoihin, kouluyhteisöön sekä laajemmin yhteiskunnan ja työelämän odotuksiin. Pettymyksiltä tai epäonnistumisilta tällä matkalla ei voitane välttyä. Ideaalin ammatillisen opettajuuden tavoittelun vaikeudesta huolimatta käsitteen määrittely ja hahmottaminen muodostavat tien oman opettajuuden kehittämiseen ja makrotasolla tarkasteltuna koko ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden rakentamiseen.

Ideaalin ammatillisen opettajuuden tavoite voi muodostua käytännön työssä ylivoimaiseksi. Täydellisyyden vaatimuksesta on hyvässä ammatillisessa opettajuudessa kyettävä luopumaan – hyvä opettaja ei vaadi täydellisyyttä itseltään eikä opiskelijoiltaan. Silti jatkuva oman toiminnan reflektointi ja pyrkimys kehittää omia toimintoja näyttäytyvät tienä onnistumisen kokemuksiin. Uudet haasteet voidaan nähdä innostavina ja rikastuttavina mutta myös kehittymistä edistävinä ilonaiheina.