Maahanmuuttajan puolisona Suomessa : narratiivinen tutkimus kestävistä monikulttuurisista avioliitoista

Abstract

Maailman globalisoituessa monikulttuuristen avioliittojen määrä kasvaa. Avioliittojen solmimiseen ja vaalimiseen liittyy paljon kulttuurisesti määräytyneitä piirteitä, ja niitä hahmotellaan ja koetellaan sellaisissa parisuhteissa, joissa puolisoilla on erilainen kulttuuritausta. Monikulttuuriset avioerot ovat esillä julkisuudessa, mutta vähemmälle huomiolle jäänevät sellaiset monikulttuuriset avioliitot, jotka ovat kestäneet vuosikausia, jopa vuosikymmeniä.

Tässä tutkimuksissa tarkastelun keskiössä ovat kestävät monikulttuuriset parisuhteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pitkän monikulttuurisen parisuhteen kestävyyttä kuvaavia tekijöitä suomalaisen puolison näkökulmasta. Millaisin vaihein monikulttuurinen avioliitto syntyy ja kehittyy sekä mitkä ovat sen pysyvyyttä kuvaavat erityispiirteet? Arjessa selviytyminen ja ristiriitojen selvittäminen ovat jokaisen parisuhteen koetinkiviä, mutta monikulttuurinen perusta luonee erityisen haasteen avioliiton kestävyydelle.

Tutkimukseni teoriataustan avulla hahmottelen kokonaiskuvaa monikulttuurisen, kestävän avioliiton selviytymistekijöistä ja rooleista eri kriisien jälkeen. Kansainvälisesti aihealuetta on tutkittu runsaasti, mutta suomalainen aihepiirin tutkimus on vähäistä. Metodologisena lähestymistapana käytän narratiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineiston olen hankkinut narratiivisella haastattelulla. Tutkimushenkilöinä on 11 suomalaista henkilöä, joista naisia on kahdeksan ja miehiä kolme. Heistä jokainen on ollut naimisissa ulkomaalaisen puolison kanssa yli seitsemän vuotta, keskimäärin 15 vuotta. Puolisoiden kotimaat edustavat kaikkia maanosia.

Tutkimustuloksissa tarkastelen parisuhteiden kehittymistä ja niiden vaiheita sekä selviytymistä arjen haasteista suomalaisten puolisoiden kertomana. He kertovat tavanneensa puolisonsa työn kautta, ystävän avustamana tai sattumanvaraisesti joko Suomessa tai ulkomailla. Puolisoiden alkustatus, muuttoajatukset Suomeen ja Suomen joustamattomaksi koettu byrokratia heijastuvat suhteen rakentumiseen.

Elämä Suomessa ulkomaalaisen kanssa avioituneena tuo myös erityisiä haasteita suhteeseen. Näitä ovat muiden muassa puolison suomen kielen taidon puute, uskonto, kulttuuriset traditiot ja roolit, työllistymisen vaikeudet ja taloudelliset huolet. Erilaiset elämäntilanteet ja ympäristöstä nousevat uhkatekijät on osattu näissä pitkissä suhteissa käsitellä siten, että parisuhde on kestänyt. Keskinäinen hyväksyntä ja ymmärrys, sinnikkyys ja oma henkinen kasvu ovat pohja vakaalle avioliitolle. Monikulttuurinen avioliitto on altis eroille – siinä kuin aikamme avioliitot yleensä. Puolisoiden erilainen tausta voi muodostua myös vahvuudeksi.

Yhteenveto-osassa muodostan keskeiset monikulttuurisen avioliiton selviytymismallit, jotka ovat vakaa parisuhdemalli, voimaantunut parisuhdemalli ja epävarmuuden sävyttämä parisuhdemalli. Lopuksi pohdin käytännön perheterapeuttisesta näkökulmasta maahanmuuttajan ja suomalaisen solmiman liiton selviytymistä edistäviä keinoja.

Tutkimuksen perusteella tärkeää on, että maahanmuuttaja löytää uudesta kotimaastaan mielekästä tekemistä. Sosiaaliset suhteet ja kielitaito auttavat myös sopeutumisessa. Parisuhdetyytyväisyyden kannalta keskeiseksi seikaksi nousivat ongelmanratkaisutaidot ja positiivinen, sopeutumista tukeva ympäristö.

Along with globalization, the number of multicultural marriages is also increasing. Getting married and ways of maintaining a marriage have plenty of culturally-defined features, and these features are reconsidered and tested in romantic relationships in which spouses have different cultural backgrounds. Multicultural divorces are publicized but less attention is paid to multicultural marriages that have lasted for years, even decades. This study focused on long-lasting multicultural relationships. The purpose was to find out the reasons behind a lasting multicultural relationship from Finnish spouses’ perspectives. What are the phases through which a multicultural marriage is born and develops, and what are those special features that describe its stability? Handling everyday life and solving conflicts are standard in every relationship but the multicultural foundation can create special challenges for the stability of a marriage. The theoretical background of the research draws an overall picture of the elements of a long-lasting multicultural marriage and roles after various crises. Internationally, the theme is widely studied but less in Finland. The narrative method was used as the methodological approach. The research data was obtained through the use of narrative interviews with 11 Finnish people (8 women, 3 men). Every participant had been married to a foreign spouse for over 7 years (15 years on average). Their spouses’ cultural backgrounds cover all continents. The results found describe the development and phases of relationships, and coping with everyday challenges as expressed by the Finnish spouses. They met their spouses either through work, a friend, or randomly in Finland or abroad. The spouse’s initial status, intentions of moving to Finland, and the perceived inflexible Finnish bureaucracy was reflected in the development of the relationships. Life in Finland, married to an immigrant, brought special challenges to the relationship, such as lack of knowledge of the Finnish language, religion, cultural traditions and roles, employment difficulties, and economic worries. Various life situations and threats from the environment were, however, handled so that the relationships lasted. Mutual acceptance and understanding, perseverance, and personal mental growth formed the basis of a stable marriage. Multicultural marriages are prone to divorce—like many of today’s marriages in general. However, a spouses’ different background can also strengthen a marriage. In conclusion, models for the survival of multicultural marriages were introduced in this research. These include the stable relationship model, empowering relationship model, and relationship tinged with insecurity model. In addition, the means of enhancing the survival of marriages between an immigrant and a Finn are discussed from the point of view of practical family therapy. According to the research, it is crucial that the immigrant spouse takes part in meaningful activities in his or her new country of residence in order to make a marriage stronger. Social relationships and language skills advance adjustment also. In regard to satisfaction with the romantic relationship, the core factors are problem-solving skills and a positive and supportive environment, which enhances adjustment.