Demokratian dilemma : oikeusteologinen tulkinta Suomen perustuslain eettisten periaatteiden merkityksestä demokraattisen valtiojärjestyksen perustana ja rajoituksena

Abstract

Tämä väitöskirja on tieteidenvälinen oikeusteologinen tutkimus. Perinteisesti oikeusteologia on ymmärretty kirkko-oikeuden perusteiden ja problematiikan teologisena selvittelynä. Termiä voidaan kuitenkin käyttää myös kuvaamaan teologisista lähtökohdista tapahtuvaa tieteidenvälistä tutkimusta, jonka kohteena on yhteiskunnan oikeusjärjestys.

Tutkimuksessa esitetään ensiksi teologiseksi oikeuspositivismiksi nimetty oikeuden teologinen teoria. Jumalalliseen luomiseen perustuvana oikeudellinen todellisuus on paradoksaalisesti samalla sekä jumalallista että inhimillistä. Tämä dialektinen suhde merkitsee, että meille on oikeutena positum vain säädännäinen oikeusjärjestys, mutta se sisältää käsitykset oikeuden perusteista. Tämä ylipositiivinen oikeus on yhtä kuin positiivisen oikeusjärjestyksen legitimiteetin kriteerit.

Tutkimuksen toisessa osassa tarkastellaan teologisen oikeuspositivismin näkökulmasta Suomen perustuslain (731/1999) keskeisiä periaatteellisia perusteita. Erityisteemana on demokraattisen valtiojärjestyksen dilemman eli kansansuvereenisuuden ja oikeusjärjestyksen legitiimisyyden välisen jännitteen oikeusteologinen tulkinta.

Teologisilla perusteilla perustuslain eettiseksi perusperiaatteeksi on asetettava ihmisyksilön ehdoton arvo. Muita perustuslain ja koko oikeusjärjestyksen arvioinnin eettisiä periaatteita eli legitimiteetin kriteereitä ovat lähimmäisyys sekä elämän suojeleminen ja luomakunnasta huolehtiminen. Perustuslain oikeudellisen pätevyyden perustana ovat samalla sekä sisällöllinen legitiimisyys että muodollinen voimassaolo.

Oikeusteologiselta kannalta demokratia rakentuu ihmisarvon ja siihen perustuvan yhdenvertaisuuden ideoille. Kuitenkin ihmisarvo yhdessä oikeuden legitimiteetin muiden kriteerien kanssa samalla rajoittaa demokraattista päätöksentekoa. Demokratia takaa perusoikeudet, jotka sekä tekevät aidon demokraattisen päätöksenteon mahdolliseksi että rajoittavat sitä oikeudellisesti.

Koska oikeusjärjestyksen legitiimisyys toteutuu sekä lainsäädännössä että sen tulkinnassa ja soveltamisessa, tuomioistuinten merkitys lienee kasvamassa. Nähtäväksi jää, onko syntymässä common law -ajattelun suomalainen versio.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa merkitsee kansallisen suvereenisuuden uudenmuotoista toteuttamista. EU:n periaatteita ja toimintaa voidaan oikeusteologisesti arvioida samoilla perusteilla kuin Suomen omaa perustuslakiakin. Oikeusteologiselta kannalta keskeistä EU:n hyväksyttävyydelle on EU:n sitoutuminen itse määrittelemiinsä arvoihin.

This thesis is an interdisciplinary study informed by legal theology. Traditionally, legal theology has been considered theological inquiry into the foundations and issues of Canon Law. Yet, the term can also be used to describe interdisciplinary research that proceeds from theological bases in investigating the legal order in society.

The research first presents the theological theory of justice known as theological positivism. A legal reality based on divine creation is paradoxically at once divine and human. This dialectical relation means that to us law is a positum, a statutory legal order, but that it also entails conceptions of the bases of justice. This suprapositive justice comprises the criteria for the legitimacy of the positive legal order.

The second part of the study draws on theological positivism to examine the central principles underlying the Finnish Constitution (731/1999). Here the research focuses in particular on a legal-theological interpretation of the dilemma of the state order, that is, the tension between sovereignty of the people and the legitimacy of the legal order.

In light of theological premises, one must posit the dignity of the human being as the fundamental ethical principle of the Constitution. Other ethical principles, or criteria for legitimacy, which apply in assessing the Constitution and the legal order as a whole are good neighbourliness and the protection of life and Creation. The foundation of the authority of the Constitution consists of a simultaneous substantive legitimacy and formal validity.

In terms of legal theology, democracy rests on the ideas of human dignity and the notion of equality derived therefrom. Yet, in conjunction with the other criteria for the legitimacy of law the principle of human dignity constrains democratic decision making. Democracy guarantees fundamental rights which both make genuine democratic decision making possible and constrain that process legally.

As the legitimacy of the legal order is realised in both legislation and in its interpretation and application, courts are most likely taking on heightened importance. It remains to be seen whether a Finnish version of common law thinking is in the making.

Finland’s accession to the European Union has involved a reshaping of national sovereignty. In terms of legal theology, the principles and activities of the EU may be assessed on the same premises as the Finnish Constitution. From the perspective of legal theology the crucial criterion for the acceptability of the EU is its commitment to the values it has defined.