Mediakasvatuksen eetos : fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta
Kupiainen, Reijo (2005)
Kupiainen, Reijo
Lapin yliopisto
2005
ISBN:978-952-484-146-7
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111121005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-20111121005
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tavoitellaan mediakasvatukselle eettis-filosofista pohjaa Martin Heideggerin fenomenologian viitekehyksessä. Tarkastelun kohteena on nykyisessä mediakulttuurissa avautuvat media- ja teknologiasuhteet.
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle normatiivisessa ja usein moralistisessa julkisessa mediakasvatuskeskustelussa ilmenevästä huolesta, jonka mukaisesti lapsia ja nuoria pitäisi suojella median vaikutuksilta. Fenomenologisesta näkökulmasta voidaan kuitenkin kysyä niitä moninaisia mediasuhteita, joita mediakulttuurissa vallitsee. Näin voimme ymmärtää miten media ja teknologia konstituoivat elämismaailmaamme ja muokkaavat kokemustamme. Erityisesti visuaalisen kulttuurin korostuminen nykymaailmassa tuo esille aikaisempaan kirjalliseen kulttuuriin verraten poikkeavia orientoitumisen tapoja, joita mediakasvatuksessa on huomioitava. Visuaalinen kulttuuri antaa mahdollisuuden merkityksellistää todellisuutta entistä vapaammin. Mutta samalla mediakulttuuri tarjoaa valmiita tulkintoja maailmasta ja muokkaa identiteettiä ja maailmankuvaa. Eettiseksi haasteeksi mediakasvatukselle muodostuu näin kehittää itseyttä tukevia ja elämän merkityksellisyyttä avaavia sosiaalisia, kehollisia ja toiminnallisia valmiuksia, jotka mahdollistavat oman kokemuksen tunnistamisen ja omaehtoisen ilmaisun mediakulttuurisia varantoja hyödyntäen. Samalla aukeaa myös eettinen vastuu katseesta, jolla maailmaa katsomme mediateknologian puristuksessa. Avainsanat: Mediakasvatus, etiikka, filosofia, tekniikan filosofia, fenomenologia, visuaalinen kulttuuri, Heidegger
Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle normatiivisessa ja usein moralistisessa julkisessa mediakasvatuskeskustelussa ilmenevästä huolesta, jonka mukaisesti lapsia ja nuoria pitäisi suojella median vaikutuksilta. Fenomenologisesta näkökulmasta voidaan kuitenkin kysyä niitä moninaisia mediasuhteita, joita mediakulttuurissa vallitsee. Näin voimme ymmärtää miten media ja teknologia konstituoivat elämismaailmaamme ja muokkaavat kokemustamme. Erityisesti visuaalisen kulttuurin korostuminen nykymaailmassa tuo esille aikaisempaan kirjalliseen kulttuuriin verraten poikkeavia orientoitumisen tapoja, joita mediakasvatuksessa on huomioitava. Visuaalinen kulttuuri antaa mahdollisuuden merkityksellistää todellisuutta entistä vapaammin. Mutta samalla mediakulttuuri tarjoaa valmiita tulkintoja maailmasta ja muokkaa identiteettiä ja maailmankuvaa. Eettiseksi haasteeksi mediakasvatukselle muodostuu näin kehittää itseyttä tukevia ja elämän merkityksellisyyttä avaavia sosiaalisia, kehollisia ja toiminnallisia valmiuksia, jotka mahdollistavat oman kokemuksen tunnistamisen ja omaehtoisen ilmaisun mediakulttuurisia varantoja hyödyntäen. Samalla aukeaa myös eettinen vastuu katseesta, jolla maailmaa katsomme mediateknologian puristuksessa. Avainsanat: Mediakasvatus, etiikka, filosofia, tekniikan filosofia, fenomenologia, visuaalinen kulttuuri, Heidegger
Kokoelmat
- Väitöskirjat [352]