Tietoperustainen johtaminen

Abstract

Terveydenhuollon johtamisella on tulevaisuudessa merkittävä rooli palvelutoiminnan suunnittelun onnistumisessa. Julkisen terveydenhuollon ja tässä tutkimuksessa tutkimuksen kohteena olevat erikoissairaanhoidon merkittävät haasteet tulevat olemaan kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kokonaistaloudellisuuden hallinta sekä resurssien ja osaamisen strateginen ennakointi. Palveluita tulee kyetä kohdentamaan väestön terveystarpeiden mukaisesti mahdollistaen korkean terveyshyödyn palveluiden käyttäjille. Tietoperustaisessa johtamisessa liiketoimintaosaaminen ja ammattimainen henkilöstöjohtaminen yhdistyvät intentionaaliseen, kokemusperäiseen johtamisotteeseen, jossa jatkuva, systemaattinen tiedon louhinta tuo analysoitavaksi johtamistyöhön tarvittavaa tietoa. Tätä tietoa konvertoidaan johtamisen polkutiedoksi.

Tutkimuksessani on käytetty menetelmä- ja aineistotriangulaatioita, jolloin tiedon keruu on toteutettu monipuolisesti toisiaan tukevilla tutkimusotteilla. Metodologisesti olen käyttänyt teorialähtöistä systemaattista sisällön analyysiä, asiantuntijoiden teemahaastatteluja, focus group-haastattelua ja dokumenttiaineistoa. Aineiston keruun kohdeorganisaatioksi valitsin Suomen suurimman erikoissairaanhoitoa edustavan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS). Tutkimushaastattelun asiantuntijat valittiin eri erikoisaloilta, palvelutoiminnan eri tasoilla työskentelevistä lääkäri- ja hoitotyön johtajista.

Tutkimustulosten mukaan tarpeet ja haasteet tiedolle tulevat sekä sisäisestä että ulkoisesta toimintaympäristöstä. Yhä enemmän tarvitaan laaja-alaista ja monipuolista tiedon hallintaa sekä ymmärrystä, että tietoa ei sinällään voi johtaa. Tietointensiivisessä asiantuntijaorganisaatiossa johdetaan asiantuntijoita mahdollistaen sosiaalisesti avoimia yhteistyöverkostoja. Näissä verkostoissa voidaan tietoa muodostaa, jakaa ja konvertoida kollektiivisesti, sekä lopulta muodostaa siitä yhteisöllisesti hyväksyttyä tietoa, joka implementoidaan edelleen toiminnan tasolle. Johtamistyön tulee olla mitattavaa, intentionaalista toimintaa, jota voidaan arvioida sekä kehittää. Tiedon louhintaa ja analysointia tulee kehittää, mikä nähdään välttämättömänä tulevaisuudessa johtamistyön onnistumisen näkökulmasta. Palvelutoiminnan suunnittelu kehittyy organisaatiossa määritettyjen johtamisvastuiden avulla. Sitä voidaan kehittää johtamistyön kehittämisen avulla co-operatiivisesti perusterveydenhuollon ja kuntien välillä. Kehittämistä tapahtuu tulevaisuudessa yhteisen koulutusympäristön sekä koordinoidun, nimetyn asiantuntijaverkoston avulla. Julkisen terveydenhuollon tietoperustainen johtamistyö tulee avaamaan uudenlaista johtamis- ja kehittämistyötä, jossa johtajan sosiaalinen ja vuorovaikutteinen kyvykkyys sekä henkilökohtaiset sovellettavat johtamistaidot korostuvat yhä enemmän.

Health care management will have a significant role in the success of the service planning in the future. Major challenges in the public health care will be the control and understanding of the cost-effectiveness and the overall economy as well as the strategic foresight of the resources and know-how. These challenges concerning public specialized health care are viewed in this research. On the other hand the services have to be targeted to the health needs of the population enabling high health benefits. This will be made possible by developing management activities within the structure chosen in co-operation with primary health care and municipalities. The knowledge-based management consists of business management skills and professional human resources management. These are combined with intentional empirical leadership in which a continuous, systematic data mining will produce the information necessary for leadership to be analysed. This information is then converted to the management track knowledge.

In this study I used the method and data triangulation, where data collection was carried out in a versatile and mutually supportive research approach. Methodologically, I used a theory-driven systematic content analysis, experts in structured interviews, focus-group interviews, as well as documentary material. Material was collected from Finland’s largest hospital district of Helsinki and Uusimaa representing specialized care. The experts of the research interview were selected from different specialty areas, working at different levels of service as medical and nursing directors.

According to the results of this research the needs and the challenges to the knowledge arise both from the internal and external environment. Wide-ranging and varied knowledge management is increasingly needed, as well as understanding the fact that the information in itself can not be lead. In a knowledge-intensive specialist organization experts are lead facilitating socially open collaborative networks. In these networks information can be collectively built, distributed, converted, and finally made communally accepted and then implemented to the operative level. The leadership must be measurable, intentional activity, which can be assessed and developed. The leaders want to learn mining and analysing data, which is seen essential to the success in the future from the perspective of managerial work. The service planning develops by defined leadership responsibilities in an organization. The leadership has to be measurable and easy to assess. Service planning can be developed through the development of the leadership co-operative with primary healthcare and municipalities. The development will also happen by joint training environment, and coordinated, designated expert network. Knowledge-based management in the public health care will open a new kind of leadership and development, where the leader’s social and interactive capabilities as well as personal leadership skills are more and more pronounced.