Vuorovaikutuskulttuuri ja sen jäsentyminen maahanmuuttajien työllistämisvalmennuksessa

Abstract

Tutkimuksessa kuvataan vuorovaikutuskulttuurin jäsentymistä tilanteessa, jossa vuorovaikutukseen osallistujien kulttuuriset taustat ovat erilaisia. Tarkastelun kohteena on pitkään Suomessa asuneille maahanmuuttajille suunnattu työllistämisvalmennus. Valmennuksen tavoitteena oli maahanmuuttajien työllistymisen lisääminen ja arjen tukeminen uudessa kotimaassa. Tutkimuksen pääkysymys on se, miten vuorovaikutuskulttuuri jäsentyy erilaisista kulttuurisista taustoista tulevien henkilöiden työllistämisvalmennuksen aikana.

Tutkimuksen tieteenfi losofi nen perusta asettuu osin institutionaalisen vuorovaikutustutkimuksen alueelle. Vuorovaikutuksen ajatellaan tällöin muovautuvan ja syntyvän, kiinnostuksen kohteena olevan instituution, ehtojen alaisena. Tutkimuksessa hyödynnettiin Erving Goff manin (1922−1982) vuorovaikutusteoriaa. Toisaalta tutkimuksessa hyväksytään ajatus siitä, että vuorovaikutusta jäsentää vuorovaikutukseen osallistuvien oma toimijuus, jonka avulla tuotetaan uudenlaisia vuorovaikutuksen tapoja. Tutkimus perustuu siten osittain etnometodologiaan ja sosiaaliseen konstruktionismiin. Etnometodologisen tarkastelun keskiössä on se, miten ihmiset tekevät ymmärrettäväksi sosiaalista todellisuutta erilaisten vuorovaikutustapojen kautta. Sosiaalinen konstruktionismi kiinnittää huomiota kieleen ja sen vaikutukseen sosiaalisen todellisuuden ymmärtämisessä.

Vuorovaikutuskulttuuria jäsennetään tässä tutkimuksessa vuorovaikutuksessa esiin tulevien roolien, positioiden ja identiteettimääritysten avulla. Huomio kiinnittyy tutkimuksessa siihen, miten valmennukseen osallistujien identiteettimääritykset tuotetaan erilaisten rooli- ja positiovalintojen kautta. Tutkimuksen teoreettisen osion alussa vuorovaikutuskulttuuri kuvataan kehysanalyysin ja vuorovaikutusnäyttämön näkökulmasta. Tämän jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan identiteetin käsitettä.

Tutkimus on tapaustutkimus, jossa empiirinen aineisto kerättiin havainnoinnin sekä valmennukseen osallistujien että työntekijöiden haastattelujen avulla kolmessa eri työllistämisvalmennusryhmässä vuosina 2004−2006. Tutkimuksessa hyödynnettiin etnografi selle tutkimukselle tyypillistä, erilaisten aineistojen käyttämistä. Aineiston analysoinnissa käytettiin erilaisia analysointimenetelmiä, joita olivat kehysanalyysi, positiointimenetelmä ja diskurssianalyysi. Rooli- ja positiomääritysten avulla eroteltiin vuorovaikutuskulttuuria jäsentävät vuorovaikutuskehykset, jotka viittaavat myös maahanmuuttajien erilaisiin sosiaalisesti jaettuihin identiteettimäärityksiin. Tutkimuksen perusteella työllistämisvalmennuksen vuorovaikutuskulttuuria jäsensi neljä erilaista vuorovaikutuskehystä: liittymisen kehys, erillisyyden kehys, haavoittuvuuden kehys sekä kamppailujen kehys. Tutkimustulosten perusteella erilaiset vuorovaikutuskehykset viittasivat erilaisiin maahanmuuttaja-identiteetteihin, joiden tunnistaminen on tärkeää maahanmuuttajatyön kehittämisessä.

The purpose of this study is to describe the interaction culture in such a situation where the participants of the interaction have diff erent cultural background. The study took place in an employment increasing training which was aimed to immigrants who have already lived a long time in Finland. In addition to increasing employment, the training was aimed to give support to participants everyday life in their new home country. The main question of this study is how the interaction culture is outlined during the training.

On the one hand the study is based on the tradition of institutional interaction research. This point of view stresses the institutional conditions that eff ect to the interaction between participants in a situation where the interest is taking place. From this point of view the study utilized Erving Goff man´s (1922−1982) interaction theory. On the other hand the study accepts the idea of interaction being outlined also by subjective actions of the participants that construct and produce new interaction culture. Thus this study was chosen to be also based on ethnomethodology and social constructionism. In ethnomethodology the focus is in describing how people make sense of everyday social life by using diff erent interaction methods. Social constructionism draws attention to the language and how language impacts the understanding of social reality.

In this study the interaction and interaction culture are analyzed through the concepts of role, position and identity. At the concept of identity the attention is drawn to how the identity definitions are produced by choosing diff erent kind of roles and positions. In the beginning of the study the interaction culture is described by using frame-analysis and the scene of interaction. After this the theoretical concept of identity is presented.

This study is a case study based on observations and interviews. The researcher participated three different employment increasing training groups during years 2004−2006. The study utilizes usage of diff erent types of data. Diff erent kinds of role and position defi nitions were searched from the data by using frame analysis, positioning method and discource analysis. By using these definitions the diff erent kind of interaction frames were found, that refer to the diff erent definitions of identity of immigrants.

Four diff erent frames of interaction were found on the basis of the data and its analysis. Through conceptualization those frames were the frame of connection, the frame of isolation, the frame of vulnerability and the frame of struggle. According to the results diff erent frames of interaction referred also to diff erent identities of immigrants. It is important to identify these interaction frames when developing work with immigrants.