Metsä matkailukäytössä : etnografinen tutkimus luonnossa opastamisesta

Abstract

Kansainvälisten matkailijamäärien lisäännyttyä Lapissa on metsän keskeinen puutuotannollinen rooli saanut rinnalleen toisen roolin: lappilainen metsä toimii yhä useammin myös ainutlaatuisten luontokokemusten lähteenä. Miten talouskäytössä oleva metsä taipuu kaupallisten luontomatkailupalveluiden toteuttamisympäristöksi? Maankäyttömuotojen yhteensovittamista käsiteltäessä ovat kaupallista luontomatkailutoimintaa sisältäpäin tarkasteleva ja erityisesti oppaiden näkökulmaa esille tuova tutkimustieto olleet sivuroolissa. Kuitenkin on pitkälti matkailun globaaleista toimintatavoista ja oppaiden paikallisesti tekemästä työstä kiinni, minkälaisia luontokokemuksia lappilaisessa metsässä tuotetaan.

Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelukohteena ovat lappilaisen metsän matkailukäyttöön liittyvät kaupallisen luontomatkailun erityispiirteet ja ulkomaalaisten matkailijoiden kanssa luonnossa toimivien oppaiden käytännöt. Analysoimalla oppaiden metsään liittyviä toimintatapoja tarkastelen sitä, kuinka lappilaisesta metsästä tuotetaan matkailukäyttöön soveltuva ympäristö yhteisen toiminnan kautta. Analyysi pohjautuu käytäntöteoreettiseen tutkimustapaan. Käytäntöjen sosiaalisia, rutiininomaisia ja materiaalisia ulottuvuuksia tutkimalla osallistun luontomatkailututkimuksen käsitteelliseen kehittämiseen.

Tutkimusaineisto on tuotettu osallistuvalla havainnoinnilla Lapin luontomatkailualueilla vuosien 2006–2009 aikana, jolloin olen työskennellyt oppaana ja osallistunut luonto- ja elämysohjaaja koulutukseen. Tausta-aineistona toimivat muun muassa vuosien 2005–2009 aikana toteutetut haastattelut. Metodologisesti tutkimukseni edustaa etnografista tutkimusperinnettä, jossa keskeistä on tutkijan osallistuminen tutkittavaan ilmiöön. Painottamalla kolmitasoisen refleksiivisen tutkimusprosessin tarkkaa kuvausta, tarkoitukseni on ollut edistää metodologian sovellettavuutta luontomatkailututkimuksessa. Toteuttamalla kirjoitustyötä sekä tutkimuskentällä, aineiston käsittelyvaiheessa että tutkimusraportteja laatiessani olen työstänyt kenttäpäiväkirjoista, raporteista, valokuvista ja videosta koostuvasta aineistosta tiheää kerrontaa sisältäviä kertomuksia tutkimuksen lukijakuntaa varten.

Metsä tuottaminen kaupalliseen luontomatkailutoimintaan soveltuvaksi perustuu oppaan toiminnan, matkailijoiden motiivien ja metsän tarjoamien rajoitusten ja mahdollisuuksien väliseen dynamiikkaan. Metsän käyttö kaupallisessa luontomatkailutoiminnassa edellyttää ensinnä valmisteluita ja ennakointia, joihin liittyy erilaisten materiaalisten järjestysten kuten luonnon olosuhteiden ja teknisten apuvälineiden tuntemista. Toiseksi toiminta metsässä vaatii infrastruktuurin ja apuvälineiden käyttöön liittyvien taitojen hallintaa muuttuvissa olosuhteissa. Kolmanneksi esimerkiksi sään metsän olosuhteisiin tuomia vaihteluita tulee osata hyödyntää sovitettaessa tunnelmia matkailijoiden motiiveihin ja luotaessa tunteisiin perustuvaa intensiivisyyttä metsässä tapahtuvaan toimintaan. Oppaiden käytäntöjen analyysi osoittaa, että sää ja turvallisuus voidaan nostaa metsän estetiikan ohella luonnonvarasuunnittelussa huomioitaviksi tekijöiksi, sillä ne tuovat esille metsän käyttöön liittyviä kollektiivisia toimintamalleja. Lisäksi ne osoittavat esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden ja sesonkioppaiden kokemattomuuden tunnistamisen tärkeyden. Kaupallisessa luontomatkailutoiminnassa metsässä toimimiseen liittyvään hiljaiseen tietoon tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja siihen, miten kokemusperäinen tieto voi olla muutettavissa opetettaviksi tiedoiksi ja taidoiksi.

As international tourism in Lapland continues to grow, the role of Lappish forests is reaching beyond traditional forestry to a source for extraordinary nature experiences. This study asks how commercial forests can be adapted to be an environment in which commercial nature tourism services can be provided. In dealing with the reconciliation of forms of land use, research findings looking at nature tourism from within the field and, in particular, research findings foregrounding the perspectives of guides have been slighted. Clearly, the production of nature experiences in Lappish forests is very much dependent on global tourism practices and on the work conducted at tourism locations by guides.

My dissertation focuses on the special features of commercial nature tourism and on the practices of guides leading foreign tourism groups in nature. By using an ethnographic methodology in which research has been conducted from inside the tourism field and which analyzes the actions of guides while in the forest, I study how the Lappish forest is produced through common action as an environment suitable for tourism use. The analysis of the social, routinized and material dimensions of practices is based on practice theory and thus contributes to the conceptual development of nature-based tourism research.

The research data was produced by myself from 2006-2009 while working as a guide and while participating in a nature experience instructors’ course in Lapland’s nature tourism areas. Background information was gathered from interviews and a writing competition conducted from 2005-2009. The study uses ethnographic methodology in which the researcher’s participation in the field is an integral component of the research. By describing in detail the three-phased reflexive research process I have aimed to promote the application of ethnographic methodology within the field of nature-based tourism research. By engaging in the writing process while in the field, during data analysis and in devising research reports, I have constructed narratives based on thick description from field notes, photographs, and different kinds of reports.

The production of a forest as a suitable environment for commercial nature tourism is based on the dynamics between guides’ actions, tourists’ motivations and the restrictions and possibilities afforded by the forest. The use of a forest in commercial nature tourism requires, firstly, preparation and anticipation including knowledge related to material entities such as natural circumstances and technical gear. Secondly, action while in the forest presumes mastery of the use of infrastructure and gear in changing circumstances. Thirdly, one needs to be able to take advantage of the variation of natural circumstances brought about by weather when, for example, fitting together a forest’s atmosphere, tourists’ motivations and the intense feelings produced in the process. The analysis of guides’ practices points out that weather and safety should be considered along with forest aesthetics when planning the use of natural resources since these factors bring out collective ways of action related to the forest. Additionally, the significance of weather and safety point to the importance of recognizing the inexperience of foreign tourists and seasonal guides. In commercial nature tourism more attention should be paid to the tacit knowledge attached to acting in local forest environments and on how experience-based knowledge can be transformed into learned knowledge and skills.