Päämääränä sosiaalialan ammattilaisuus : sosiaaliohjaajien näkemyksiä ammattialasta ja alan tulevaisuuskuvasta
Helminen, Jari (2013)
Helminen, Jari
Lapin yliopistokustannus
2013
ISBN:978-952-484-647-9
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-647-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-647-9
Tiivistelmä
Tutkimuksessa jäsennetään sosiaalialan työtä ja ammattilaisuutta sosiaaliohjaajiksi opiskelleiden ja heistä alan työhön asettuneiden näkemysten pohjalta. Tarkastelu kohdentuu sosiaalialan työn lähtökohtiin, ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen, ammattitaitoon, asiantuntijuuteen sekä tulevaisuuskuvaan. Sosiaalialan ammattilaisuuden jäsentämiseen on tarve, kun ammattiala ja sen tehtävärakenteet ovat olleet ja ovat kehittämisen kohteina.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Se pohjaa fenomenografiseen lähestymistapaan. Tutkimusaineisto muodostuu 60 teemahaastattelusta. Nämä koottiin kolmena eri ajankohtana henkilöiltä, jotka opiskelivat ja valmistuivat samasta sosiaaliohjaajakoulutuksesta. Ensimmäiset 22 haastattelua tehtiin sosiaaliohjaajakoulutuksen ollessa käynnissä tammi- ja helmikuussa 1996. Toinen aineisto, joka muodostuu 23 haastattelusta, koottiin ennen sosiaaliohjaajakoulutuksen päättymistä loka- ja joulukuun 1996 välillä. Kolmas, 15 haastattelua käsittävä aineistokokonaisuus kerättiin loka- ja joulukuun 2009 aikana, jolloin tiedonantajat olivat työskennelleet sosiaaliohjaajaksi valmistumisen jälkeen ammattialalla noin 13 vuotta. Haastateltujen koulutusammatti on sosiaaliohjaaja ja työkokemus on sosiaalialalta, joten tutkimuksessa analysoidaan alan työtä ja ammattilaisuutta sosiaaliohjauksen tulokulmasta.
Sosiaaliohjaajien näkemysten mukaan alan ammattilaisuus edellyttää ihmisyyteen, työn keinoihin ja eettisiin lähtökohtiin, kuten eriarvoistumisen vastaiseen toimintaan perehtymistä. Asiakastyön käytäntöjen ydin on kohtaamis- sekä vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksissa. Alalla ammatillinen kasvu ja kehitys etenevät koulutus- ja työvuodet läpileikkaavana prosessina. Ammattilaisuus rakentuu koulutuksen, työuran ja elämänkokemusten aikana opitusta. Koulutus yhdistyy ensisijassa tiedon, työssä oppiminen taidon ja elämänkokemus työssä tarvittavan avarakatseisuuden omaksumiseen. Sosiaalialan ammattilaisuutta tarkasteltiin ammatillisen kasvun ja kehityksen myötä muodostuvana ammattitaitona ja asiantuntijuutena. Ammattilaisuus merkitsee tiedon ja taidon liitosta, joiden hyödyntämistä alalla työskentelevän ominaisuudet (esimerkiksi empatia, kärsivällisyys, luovuus, optimistisuus, rohkeus) ja itselle ominainen työskentelytapa edistävät. Alan ammattitaidossa keskeistä on ihmistä, ammattialaa Päämääränä sosiaalialan ammattilaisuus ja yhteiskuntaa koskeva tieto sekä asiakastyötä ja työhyvinvointia koskevat taidot. Asiantuntijuuden perusta on ammattitaidossa. Asiantuntijuus muodostuu ammattialan laaja-alaisesta tuntemisesta, työntekijän oman työkentän hallinnasta sekä syvällisemmästä perehtymisestä esimerkiksi työmenetelmiin. Alan asiantuntijuuteen kuuluvat myös kehittämis- ja vaikuttamistyön valmiudet. Sosiaalialan ja alan ammattilaisuuden tulevaisuuskuvaan vaikuttavat ihmisten kohtaamat sosiaaliset ongelmat ja hyvinvoinnin uhat, taloudellinen tilanne, palveluja tuottavien tahojen määrällinen kasvu ja yhteistyön sujuvuus, vaateet asiakaslähtöisestä ja asiakkaan rinnalla työskentelystä mutta myös huoli henkilöstön riittävyydestä.
Sosiaalialan työn ja ammattilaisuuden sisällöllisen jäsennyksen lisäksi tutkimuksen tiedonantajina toimineista sosiaaliohjaajista nimettiin kolme näkemystyyppiä: tukijat, ohjaajat ja kehittäjät. Nämä kuvaavat alan eri työkentillä ammattilaisen työotetta. Tutkimuslöydökset ovat käytettävissä sosiaalialan koulutuksen ja ammatillisen työn kehittämisessä. Tulokset ovat hyödynnettävissä sosiaaliohjaustyön rakentamisessa ammattialan eri työympäristöissä.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Se pohjaa fenomenografiseen lähestymistapaan. Tutkimusaineisto muodostuu 60 teemahaastattelusta. Nämä koottiin kolmena eri ajankohtana henkilöiltä, jotka opiskelivat ja valmistuivat samasta sosiaaliohjaajakoulutuksesta. Ensimmäiset 22 haastattelua tehtiin sosiaaliohjaajakoulutuksen ollessa käynnissä tammi- ja helmikuussa 1996. Toinen aineisto, joka muodostuu 23 haastattelusta, koottiin ennen sosiaaliohjaajakoulutuksen päättymistä loka- ja joulukuun 1996 välillä. Kolmas, 15 haastattelua käsittävä aineistokokonaisuus kerättiin loka- ja joulukuun 2009 aikana, jolloin tiedonantajat olivat työskennelleet sosiaaliohjaajaksi valmistumisen jälkeen ammattialalla noin 13 vuotta. Haastateltujen koulutusammatti on sosiaaliohjaaja ja työkokemus on sosiaalialalta, joten tutkimuksessa analysoidaan alan työtä ja ammattilaisuutta sosiaaliohjauksen tulokulmasta.
Sosiaaliohjaajien näkemysten mukaan alan ammattilaisuus edellyttää ihmisyyteen, työn keinoihin ja eettisiin lähtökohtiin, kuten eriarvoistumisen vastaiseen toimintaan perehtymistä. Asiakastyön käytäntöjen ydin on kohtaamis- sekä vuorovaikutus- ja yhteistyövalmiuksissa. Alalla ammatillinen kasvu ja kehitys etenevät koulutus- ja työvuodet läpileikkaavana prosessina. Ammattilaisuus rakentuu koulutuksen, työuran ja elämänkokemusten aikana opitusta. Koulutus yhdistyy ensisijassa tiedon, työssä oppiminen taidon ja elämänkokemus työssä tarvittavan avarakatseisuuden omaksumiseen. Sosiaalialan ammattilaisuutta tarkasteltiin ammatillisen kasvun ja kehityksen myötä muodostuvana ammattitaitona ja asiantuntijuutena. Ammattilaisuus merkitsee tiedon ja taidon liitosta, joiden hyödyntämistä alalla työskentelevän ominaisuudet (esimerkiksi empatia, kärsivällisyys, luovuus, optimistisuus, rohkeus) ja itselle ominainen työskentelytapa edistävät. Alan ammattitaidossa keskeistä on ihmistä, ammattialaa Päämääränä sosiaalialan ammattilaisuus ja yhteiskuntaa koskeva tieto sekä asiakastyötä ja työhyvinvointia koskevat taidot. Asiantuntijuuden perusta on ammattitaidossa. Asiantuntijuus muodostuu ammattialan laaja-alaisesta tuntemisesta, työntekijän oman työkentän hallinnasta sekä syvällisemmästä perehtymisestä esimerkiksi työmenetelmiin. Alan asiantuntijuuteen kuuluvat myös kehittämis- ja vaikuttamistyön valmiudet. Sosiaalialan ja alan ammattilaisuuden tulevaisuuskuvaan vaikuttavat ihmisten kohtaamat sosiaaliset ongelmat ja hyvinvoinnin uhat, taloudellinen tilanne, palveluja tuottavien tahojen määrällinen kasvu ja yhteistyön sujuvuus, vaateet asiakaslähtöisestä ja asiakkaan rinnalla työskentelystä mutta myös huoli henkilöstön riittävyydestä.
Sosiaalialan työn ja ammattilaisuuden sisällöllisen jäsennyksen lisäksi tutkimuksen tiedonantajina toimineista sosiaaliohjaajista nimettiin kolme näkemystyyppiä: tukijat, ohjaajat ja kehittäjät. Nämä kuvaavat alan eri työkentillä ammattilaisen työotetta. Tutkimuslöydökset ovat käytettävissä sosiaalialan koulutuksen ja ammatillisen työn kehittämisessä. Tulokset ovat hyödynnettävissä sosiaaliohjaustyön rakentamisessa ammattialan eri työympäristöissä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [389]