Autetuksi tuleminen : valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämät toimijuudet

Abstract

Tutkimus paneutuu autetuksi tulemisen mahdollisuuteen yhteiskunnallisena ilmiönä. Siinä tutkitaan valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämiä toimijuuden muotoja. Autetuksi tulemista mahdollistavia auttamisteoreettisia orientaatioita ovat advocacy ja empowerment sekä konkreettisia ilmenemismuotoja vapaaehtoinen, vertainen ja ammatillinen auttaminen. Autetuksi tulemisen asettaminen tutkimuksen kohteena olevaksi ilmiöksi auttamisen sijaan tarkentaa tutkimuksen näkökulmaa. Autetuksi tuleminen valtaistavana sosiaalisena asianajona on yksilöllisesti, yhteisöllisesti ja yhteiskunnallisesti muutoshakuista, joten toimijuutta tarkastellaan laaja-alaisesti.

Tutkimus koostuu viidestä aiemmin julkaistusta osatutkimuksesta sekä yhteenvetoosiosta. Osatutkimukset paneutuvat johonkin tutkimuksen osailmiöön tai teoreettiseen tai käsitteelliseen lähtökohtaan. Tämän ohella kukin osatutkimus tukee muiden tutkimuksen teemojen kehittelyä. Empowerment-osatutkimus erittelee empowerment-teorian valtaistumiseksi ja voimaantumiseksi sekä samalla tarkastelee kollektiivi- ja yksilötoimijuutta. Agency-osatutkimus keskittyy toimijuuden kahdenkeskisesti jaettuun ammatilliseen autetuksi tulemiseen korostaen myös tutkimustulosten metoditietoisen tulkinnan merkitystä. Voluntary-osatutkimus paneutuu vapaaehtoiseen ja vertaiseen auttamiseen sekä näiden auttamismuotojen yksilölliseen ja yhteisölliseen toimijuuteen. Collective-osatutkimus täydentää vapaaehtoisen ja vertaisen auttamisen tarkastelua yhteisölliseltä pohjalta rakentuvaan palvelutuotantoon. Advocacy-osatutkimus asemoi vapaaehtoisen, vertaisen ja ammatillisen toiminnan kollektiivisen ja yksilöllisen toimijuuden ulottuvuudelle sekä sosiaalisen asianajon muodoiksi.

Osatutkimusten metodologiset lähtökohdat, niissä käytetyt aineistot ja analyysimenetelmät ovat monipuoliset. Osatutkimukset Empowerment ja Advocacy ovat kirjallisuuteen perustuvia teoreettisia tutkielmia, osatutkimukset Voluntary ja Collective ovat useita tausta-aineistoja ja tutkimusmenetelmiä triangulatiivisesti hyödyntäviä käsiteanalyyseja, ja Agency on perinteisempi yksi-aineistollinen kvantitatiivinen tutkimus. Vaikka osatutkimuksien Voluntary ja Collective taustatutkimuksissa on ollut mukana tutkimusryhmiä, niistä tuotetut artikkelit ovat yksintehtyjä.

Yhteenveto-osiota ohjaa metasynteesin rakentaminen aiemmista osatutkimuksista kaksivaiheista teoreettiskäsitteellistä sisällönanalyysiä käyttäen. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan osatutkimukset sellaisenaan, toisessa vaiheessa paneudutaan täydentävän kirjallisuuden ja osatutkimusten vuoropuhelun avulla tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja lopuksi rakennetaan uusi teoreettiskäsitteellinen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Osatutkimukset tarjoavat kohdeilmiöistä keskenään limittyneitä kuvia, joista metasynteesissä rakentuu täydentävän kirjallisuuden ja oivaltamiseen pyrkivän teorian rakentamisen keinoin kokonaishahmo tutkimuksen kohteesta.

Metasynteesi osoittaa autetuksi tulemisen mahdollistumiselle hyödylliseksi täydentää empowerment-teorian painottamaa autettavan vastuuta advocacyn sisältämällä auttajan omaehtoisen toimijuuden edellytyksellä. Nimeän empowerment ja advocacy orientaatiot yhdistävän auttamisen teorian ja toimintatavan valtaistavaksi sosiaaliseksi asianajoksi. Se velvoittaa auttamisen prosessiin korostaen samalla autetuksi tulemisen määräävää asemaa prosessissa sekä aikaansaatavan muutoksen ja ympäristöön vaikuttamisen keskeisyyttä toi minnassa. Autetuksi tulemisen edellytys on toimijuuden ymmärtäminen laajasti yksilö- ja kollektiivitoimijuutena sekä näiden toimijuusmuotojen yhteenkietoutumina. Kollektiivi- ja yksilötoimijuuden muotojen kattavaa hyödyntämistä tarvitaan niin vapaaehtoisessa, vertaisessa kuin ammatillisessakin auttamisessa. Kollektiivitoimijuus osoittautuu yksilötoimijuuden tavoin autonomiseksi entiteetiksi, joka ei palaudu yksilötoimijoihin, mutta toisaalta on yksilötoimijuuden tavoin hyvin kontekstoitunutta ja situationaalista.

Käsitteellisteoreettisista lähtökohdistaan ja päämääristään huolimatta tutkimus on tietoisesti käytäntökiinnittynyt, mikä näkyy paitsi osatutkimuksissa myös metasynteesin runsaana vuoropuheluna empiirisen tutkimuskirjallisuuden kanssa. Yhtä aikaa rakennetaan teoria- ja käytäntöymmärrystä autetuksi tulemiseen. Kaikissa toimijuuden yksilöllis-kollektiivisissa konkretisoitumissa autetuksi tulemista tavoittelevalle muutostyölle keskeiseksi osoittautuvat lähtökohtatilanteen ja tavoitetilan määrittyminen. Erityisesti rakenteen tai ympäristön sekä toimijuuden tai toiminnan rajan tulkinta suuntaa ymmärrystä ja toimintaa konkreettisessakin auttamisessa.

This research draws on the theories of advocacy and empowerment to examine the type of agency that is needed in helping processes. In more practical terms, the study centres on voluntary, peer-based, and professional help. The perspective of the research is societal, and agency is understood comprehensively as personal, shared, and collective agency. The standpoint of the study involves those individuals, groups, or communities who are in need of help regardless of their social class.

The research contains fi ve individual studies and a general summary which is a metasynthesis of the fi ve constituent studies. The fi ve articles published here are based on the studies and they have been published before, one in English the others in Finnish. The methodologies, data, and methods used in the studies diff er from one another. Two of the studies are literature-based analyses of theory and concepts. Two of them are based on four empirical background studies involving questionnaires, interviews, participatory observation, action research, and project reports. The data of one study was collected through a client satisfaction survey.

The individual studies of the research concentrate on two or more phenomena within the overall focus area of the study. These phenomena are empowerment, advocacy, peer support, voluntary work, professional helping, and agency (both individual and collective). The study on empowerment examines individual and personal as well as collective and social empowerment; the agency in them; and the process between them. The study on advocacy concerns the forms of advocacy that are needed in social work. The study on agency focuses on shared agency in receiving professional help while emphasizing the signifi cance of a methodologically informed interpretation of the results of quantitative data collected through satisfaction surveys. The studies on peer support and voluntary work involve a wide range of voluntary and peer-based helping activities and forms of agency in them, including self-help and shared agency as well as consumer-provided and consumer-operated services.

The individual studies serve as data for a meta-synthesis in which they are refl ected on, criticized, and supplemented on the basis of literature not used in the studies. The method of analysis used in the meta-synthesis is termed as a theory- and concept-oriented content analysis. There are two phases in the process of analysis. In the fi rst phase the articles are analyzed and categorized. In the second phase they are compared with one another and with the literature. At the end, a new theory is created based on the individual studies, literature, and meta-synthesis.

Both the empowerment approach and the advocacy approach are necessary in the process of providing a societal possibility of becoming helped in a comprehensive manner. This is needed because empowerment alone leaves too much responsibility to those who need help and because it is more focused on the process of change than on the results of change. Advocacy emphasizes that changes actually do occur and that it is important to consider the situational aspects and circumstances of helping activities. In addition, individual agency and collective agency and the many combinations thereof are also found necessary in peer-based, voluntary, and professional helping processes.

Although this research has a theoretical and conceptual orientation, it serves the very practical purpose of constructing practices that make the process of being helped available for as many as possible. In light of this, the importance of assessment in helping is highly emphasized. Assessment is linked to understanding why help is needed, what type of help is needed, what the purpose of the help is, and who should be active in the helping process. Consequently, the line between structures and agency is fl exible and vague, and it is important to recognize both individual agency and collective agency in the helping process.