Ennakoinnin näkökulma työhyvinvoinnin kehittämiseen Lapin terveys- ja hyvinvointimatkailun avulla
Suopajärvi, Leena (2006)
Suopajärvi, Leena
2006
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201112071234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201112071234
Tiivistelmä
Työpaperin aiheena on pohtia Lapin terveys ja hyvinvointimatkailun palvelujen kehittämistä suhteessa työelämän muutosilmiöihin ennakoinnin näkökulmasta. Jotta matkailupalveluilla pystytään vastaamaan työyhteisöjen tarpeisiin asiakaslähtöisesti, palvelujen tuottajan on tunnettava työelämän trendit ja heikot signaalit. Työpaperin perustana on käytetty Open Health hankkeeseen tehtyjä asiantuntijahaastatteluja ja tutkimuskirjallisuutta, joiden pohjalta on jäsennetty suomalaisen työelämän seitsemän trendiä ja seitsemän heikkoa signaalia. Työpaperissa lyhyesti esitellyt muutosilmiöt paikantuvat ensisijaisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimihenkilöiden ja johtajien työhön.
Suomalaista työelämää leimaaviksi trendeiksi eli yleisiksi kehityssuunniksi jäsennettiin työn henkisen kuormittavuuden kasvu, informaatiotulvan lisääntyminen, työtapojen verkostoituminen, vastuun ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen työyhteisön kaikilla tasoilla, elinikäisen oppimisen edellytys, työajan ja oman ajan välisen rajan liudentuminen ja työntekijöiden keski-iän nousu. Heikoiksi signaaleiksi eli työelämän orastaviksi muutosilmiöiksi jäsentyivät johtamiskulttuurien muutos, luovuuden korostus, työrauhan tarve, työn ja perheelämän yhteensovittaminen, työyhteisön eri jäsenten yksilöllisyyden kunnioitus, ”irti oravanpyörästä” –ilmiö ja työn merkitysten muutos nuorempien sukupolvien keskuudessa.
Selvityksen työmenetelmänä käytettiin supistettua Delfoimenetelmää. Asiantuntijahaastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvat työelämän trendit ja heikot signaalit arvioitiin Open Health –työryhmän asiantuntijapaneelissa. Ensimmäinen kierros toteutettiin nettikyselynä, jossa asiantuntijat äänestivät trendit ja heikot signaalit tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen he arvioivat, miten muutosilmiöihin voidaan vastata Lapin terveysja hyvinvointimatkailun palveluilla. Kyselylomakkeessa olivat arvioitavina myös Lapin matkailun trendit, jotka perustuvat Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen raporttiin. Nettikyselyyn vastasi kahdeksan OHtyöryhmän 20:stä jäsenestä. Nettikyselyn tulokset olivat hankkeessa kommentoitavina sähköpostitse ja niitä käsiteltiin hankkeen tutkijatapaamisessa. Työskentely antaa esimerkin siitä, miten ennakoinnin menetelmiä voi käyttää kehittämistyössä.
Asiantuntijapaneelin mielestä työn henkisen kuormittavuuden kasvu on tärkein työelämän trendi eli yleisin kehityssuunta. Muiden trendien osalta mielipiteet jakaantuivat tasaisesti, joten ne tunnistettiin melko merkityksellisiksi muutosilmiöiksi. Heikoista signaaleista äänestettiin tärkeimmiksi työn ja perheelämän yhteensovittaminen sekä johtamiskulttuurien kehittäminen. Paneelin mielestä Lapin luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen, mutta ympäristö ei yksinään riitä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Paneelin mielestä Lapin matkailupalvelut eivät tarjoa riittävästi terveysja hyvinvointimatkailun tuotteita, joita voitaisiin tarjota työyhteisöille. Työyhteisöjen kehittämisen asiakaslähtöinen sisällönosaaminen ja palvelutarjonta vaativat erityisosaamista, jota Lapissa ei ole riittävästi. Fyysisen ja henkisen ”elämyskuntoutuksen” rinnalla palveluihin tulee kuulua ammattitaitoista konsultointia etenkin ajankäytön hallintaan, henkisten voimavarojen vahvistamiseen ja johtajuuteen. Hyvinvointi on yksi Suomen luovan talouden kärkialoista ja työelämää palvelevat tuotteet ovat potentiaali Lapin matkailulle. Matkailutuotteiden kehittäminen Lapissa edellyttää tutkimus, koulutusja kehittämistoimintaa, joka keskittyy asiakaslähtöisten tuotteiden, liiketoimintamallien ja markkinoinnin vahvistamiseen.
Suomalaista työelämää leimaaviksi trendeiksi eli yleisiksi kehityssuunniksi jäsennettiin työn henkisen kuormittavuuden kasvu, informaatiotulvan lisääntyminen, työtapojen verkostoituminen, vastuun ja itsenäisen työskentelyn vahvistuminen työyhteisön kaikilla tasoilla, elinikäisen oppimisen edellytys, työajan ja oman ajan välisen rajan liudentuminen ja työntekijöiden keski-iän nousu. Heikoiksi signaaleiksi eli työelämän orastaviksi muutosilmiöiksi jäsentyivät johtamiskulttuurien muutos, luovuuden korostus, työrauhan tarve, työn ja perheelämän yhteensovittaminen, työyhteisön eri jäsenten yksilöllisyyden kunnioitus, ”irti oravanpyörästä” –ilmiö ja työn merkitysten muutos nuorempien sukupolvien keskuudessa.
Selvityksen työmenetelmänä käytettiin supistettua Delfoimenetelmää. Asiantuntijahaastatteluihin ja tutkimuskirjallisuuteen perustuvat työelämän trendit ja heikot signaalit arvioitiin Open Health –työryhmän asiantuntijapaneelissa. Ensimmäinen kierros toteutettiin nettikyselynä, jossa asiantuntijat äänestivät trendit ja heikot signaalit tärkeysjärjestykseen. Sen jälkeen he arvioivat, miten muutosilmiöihin voidaan vastata Lapin terveysja hyvinvointimatkailun palveluilla. Kyselylomakkeessa olivat arvioitavina myös Lapin matkailun trendit, jotka perustuvat Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksen raporttiin. Nettikyselyyn vastasi kahdeksan OHtyöryhmän 20:stä jäsenestä. Nettikyselyn tulokset olivat hankkeessa kommentoitavina sähköpostitse ja niitä käsiteltiin hankkeen tutkijatapaamisessa. Työskentely antaa esimerkin siitä, miten ennakoinnin menetelmiä voi käyttää kehittämistyössä.
Asiantuntijapaneelin mielestä työn henkisen kuormittavuuden kasvu on tärkein työelämän trendi eli yleisin kehityssuunta. Muiden trendien osalta mielipiteet jakaantuivat tasaisesti, joten ne tunnistettiin melko merkityksellisiksi muutosilmiöiksi. Heikoista signaaleista äänestettiin tärkeimmiksi työn ja perheelämän yhteensovittaminen sekä johtamiskulttuurien kehittäminen. Paneelin mielestä Lapin luonto tarjoaa hyvät mahdollisuudet esimerkiksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen, mutta ympäristö ei yksinään riitä työyhteisöjen hyvinvoinnin ja työntekijöiden terveyden edistämiseen. Paneelin mielestä Lapin matkailupalvelut eivät tarjoa riittävästi terveysja hyvinvointimatkailun tuotteita, joita voitaisiin tarjota työyhteisöille. Työyhteisöjen kehittämisen asiakaslähtöinen sisällönosaaminen ja palvelutarjonta vaativat erityisosaamista, jota Lapissa ei ole riittävästi. Fyysisen ja henkisen ”elämyskuntoutuksen” rinnalla palveluihin tulee kuulua ammattitaitoista konsultointia etenkin ajankäytön hallintaan, henkisten voimavarojen vahvistamiseen ja johtajuuteen. Hyvinvointi on yksi Suomen luovan talouden kärkialoista ja työelämää palvelevat tuotteet ovat potentiaali Lapin matkailulle. Matkailutuotteiden kehittäminen Lapissa edellyttää tutkimus, koulutusja kehittämistoimintaa, joka keskittyy asiakaslähtöisten tuotteiden, liiketoimintamallien ja markkinoinnin vahvistamiseen.