Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut = Sámiid buorre eallin ja buresveadjinbálvalusat = Sämmilij šiev eellim já pyereestvaijeempalvâlusah = Saa ́mi šiõǥǥ jie ́llem da pue ́rrjie ́llemkääzzkõõzz

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia palveluista hyvinvoinnin tärkeinä osatekijöinä sekä palvelutarpeista. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueen kuntien peruspalveluihin ja erityistarkastelun kohteena ovat saamenkieliset palvelut. Universaalien tekijöiden ohella saamelaisten palvelujen saatavuutta ja palvelutyytyväisyyttä koskevia kokemuksia määrittävät kielelliset ja kulttuuriset erityistekijät sekä vähemmistöasema. Tutkimuksen tavoitteena on saada saamenkansalaisten ääni kuuluviin. Aineistoina ovat saamelaisille suunnattu lomakekysely sekä avaintoimijahaastattelut. Tulokset tulkitaan kulttuurista kontekstia vasten. Pyrkimyksenä on ymmärtää palvelujen paikka ja merkitykset saamelaisten elämässä sekä sitä kautta määrittyvät odotukset, tarpeet, käyttö ja tyytyväisyys. Tarkastelun keskiössä ovat ihmisten arjessa selviytyminen ja yhteiskunnallisten palvelujen rooli sekä toimivuus sen mahdollistajana. Tulosten mukaan saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Etäisyys palveluista on yksi tärkeimmistä palvelujen saatavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen. Internetin käyttö parantaa vain pankkipalvelujen saatavuutta, eivätkä ikäihmiset useinkaan voi hyötyä siitä. Asioinnin muuttuminen puhelinperustaiseksi vaikeuttaa palvelujen saavutettavuutta, koska saamenkielisten on vaikea asioida sen välityksellä. Äidinkieli ja arkikieli vaikuttavat palvelutyytyväisyyteen siten, että vastaajat, joilla oli suomen kieli arkikielenä, kokivat palvelujen saatavuuden selvästi helpommaksi kuin muut kieliryhmät. Saamenkielisten palvelujen saatavuus on edelleen vähäistä. Parhaiten on tarjolla saamenkielistä päivähoitoa ja kielipesätoimintaa sekä vanhusten kotiapua. Lisäksi Utsjoen saamenkielinen yleislääkäripalvelu on tärkeässä asemassa. Kunnilla on vain vähän suunnitelmallista toimintaa saamenkielisten palvelutason parantamiseksi. Saamenkielen taitoa ei nähdä erityisosaamisena, eikä sitä huomioida palkkauksessa. STM:n erityismäärärahalla on suuri merkitys saamenkielisen palvelujen tuotannossa. Saamelaisjärjestöjen rooli on merkittävin saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa. Tulkkipalvelua on tarpeen kehittää edelleen, jotta asiakkaat voisivat hyödyntää sitä. Koska saamenkieliset palvelut ovat uusia ja usein määräaikaisia, kaivataan lisäksi parempaa tiedottamista niistä.