Tutkimus- ja innovaatiojohtaminen suomalaisissa yliopistoissa

Abstract

Tämän hallintotieteellisen väitöstutkimuksen aiheena on tutkimus- ja innovaatiojohtaminen yliopistossa. Tutkimus sijoittuu korkeakoulututkimuksen ja innovaatiotutkimuksen tutkimusaloille. Tutkimuksen tehtävänä on vastata kysymykseen, mitä ovat tutkimus- ja innovaatiojohtamisen ydintoiminnot suomalaisissa yliopistossa, ja miten niitä johdetaan? Tutkimuksen laajempana tavoitteena on kuvata tutkimus- ja innovaatiojohtamista yliopistossa, mallintaa ilmiötä viitekehyksellä ja lisätä yleistä ymmärrystä ilmiöstä.

Tutkimuksen teoria muodostuu yliopiston modernisaatiota, yliopisto-organisaatiota sekä johtamista, erityisesti tutkimus- ja innovaatiojohtamista, käsittelevästä kirjallisuudesta. Tämän kvalitatiivisen monitapaustutkimuksen kohteena on neljä monitieteellistä tutkimusyksikköä, jotka pohjautuvat tietojenkäsittelytieteisiin ja tietotekniikkaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu tutkimusjohtajilta kerätystä teemahaastatteluaineistosta (n 19) ja täydentävästä strategia-asiakirja-aineistosta. Aineistonanalyysimetodina on käytetty induktiivis- deduktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimus- ja innovaatiojohtaminen sisältää neljä ydintoimintoa: strategian luominentutkimus- ja innovaatiotoiminnalle, tutkimus- ja innovaatioprosesseja tukevien implementaatiomekanismien rakentaminen, ulkoisten suhteiden johtaminen ja innovatiivisen tutkimusorganisaation rakentaminen. Tutkimus- ja innovaatiojohtaminen tapahtuu kompleksisessa, dynaamisessa ja moniulotteisessa ympäristössä. Tutkimus- ja innovaatiojohtaminen on kontekstisidonnaista ja kontingenssiteoriaan nojautuvaa. Johtaminen vaihtelee tilanteen, prosessin, kontekstin mukaan ja mukautuu organisaation sisältä ja ulkopuolelta nouseviin, erilaisiin, jopa ristiriitaisiin, tavoitteisiin ja odotuksiin.

Tutkimusyksiköiden tavoitteena on synnyttää uutta korkeatasoista tieteellistä tietoa ja generoida sitä yhteiskuntaan. Tutkimusyksiköt etsivät uusia tieteen kehitykseen tähtääviä innovatiivisia tutkimusavauksia, mutta myös yhä enemmän innovointimahdollisuuksia. Tulosten mukaan perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä tulisi vahvistaa, sillä parhaimmillaan ne tukevat toisiaan.

Ulkoiset suhteet ovat kriittisiä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Myös sisäisen yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Sisäisen yhteistyön lisäksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevina organisaation rakenteellisina piirteinä ilmentyi lateraali rakenne, osallistavat päätöksentekotavat, kollegiaalinen johtamisjärjestelmä ja kompleksisuus. Johtaminen on sekä asioiden että ihmisten johtamista, tasapainoilua tiukan kontrollin ja luovan vapauden välimaastossa.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yrittäjämäistä ajattelu- ja toimintatapaa sekä innovaatio-osaamista ja -johtamista tulisi vahvistaa tutkimusyksiköiden toiminnassa. Tutkimus- ja innovaatiotoimintaa voidaan ohjata poliittisen päätöksenteon kautta, mutta vain epäsuorasti ja kontekstuaalisesti. Nykyisellään yliopiston ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät eivät tue markkinaohjautuvan, yritysmäisen ajattelu- ja toimintatavan omaksumista parhaalla mahdollisella tavalla. Ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät edellyttävät pitkän aikavälin strategista suunnittelua, mikä erityisesti käytäntöön suuntautuvalle soveltavalle tutkimukselle ja innovoinnille on mahdotonta. Projektiluontoinen, pätkittäin toteutuva rahoitus ei tue jatkuvaa tiedeperusteista innovointia ja innovaatioiden synnylle kriittisten yhteistyösuhteiden kehittymistä. Tutkimusyksiköille ja tutkijoille tulisi mahdollistaa osallistuminen innovaatioiden synnyttämiseen luopumatta korkeatasoisen perustutkimuksen tekemisestä. Taloudellisen tuen lisäksi tulisi luoda positiivista ilmapiiriä erilaisten tehtävien yhdistämiseksi. Merkittävää tässä kehityksessä ja muutoksen onnistumiseksi on arvostaa akateemisia perinteitä ja ymmärtää akateemisen vapauden merkittävyys tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Asiasanat: tutkimus- ja innovaatiojohtaminen, tieteellisen tiedon luominen, tutkimustyö, innovointi, yliopiston modernisaatio, markkinaohjautuva yliopisto, akateeminen yrittäjyys.