Education experts' perceptions of the Ghanaian language policy and its implementation
Twumasi Ankrah, Osei (2015)
Twumasi Ankrah, Osei
Lapin yliopisto
2015
ISBN:978-952-484-847-3
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-847-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-847-3
Tiivistelmä
Afrikassa omien alkuperäiskielien käyttö on jäänyt englannin kielen jalkoihin, ja vielä itsenäistymisen jälkeisenäkin aikakautena monet Afrikan maat käyttävät valtaajiensa kieliä virallisessa asioinnissa ja keskusteluissa sekä kouluopetuksessa. Aiempi tutkimustieto osoittaa, että oppimistulokset olisivat kuitenkin parempia, jos oppilaat opiskelisivat paikallisilla kielillä tai äidinkielillään. Ghanan kielipolitiikka edellyttää paikalliskielten käyttöä perusopetuksessa aina kolmannelle luokalle asti. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista moninaisten asenteellisten, rakenteellisten ja logististen haasteiden takia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mistä historiallisista ja filosofisista perusteista ghanalainen kielipolitiikka koulutuksen perusasteella on muotoutunut kasvatusalan asiantuntijoiden näkemysten mukaan. Näistä lähtökohdista tavoitteena oli tuottaa suosituksia siitä, kuinka edistää oppilaiden kouluoppimista. Ghanan kielipolitiikan suunnittelua ja käyttöönottoa opetuksessa tarkasteltiin sekä opetushallinnon, opettajankoulutuksen että perusopetuksen asiantuntijoiden käsitysten valossa. Tutkimus oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu. Haastattelun aiheet nojautuivat kielipolitiikkaa käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimushenkilöt valikoituivat monivaiheisen ja alueellisesti kattavan valintaprosessin jälkeen siten, että mukana oli henkilöitä niin opetushallinnosta, opettajankoulutuksesta kuin tavallisista kouluista (N= 66). Haastatteluaineistoa täydennettiin lisäaineistolla, joka sisälsi kielipoliittisia asiakirjoja ja lehtiartikkeleita. Tutkimustulosten mukaan äidinkieli koettiin olennaisena osana koulutusta ja sen painoarvo nähtiin erityisen suurena ensimmäisillä luokilla. Äidinkielen oppiminen heijastuu oppilaiden kykyyn ymmärtää todellisuutta ja sen käsitteitä sekä sisäistämään opetus. Silti englannin kielen opiskelua pidettiin myös tärkeänä monestakin syystä. Vieraan kielen pitkään jatkunutta käyttöä perusteltiin mahdollisuudella olla yhteydessä ulkomaailmaan. Vieraan kielen vahvan harjoittamisen toivottiin tukevan Afrikan maiden globalisoitumista. Niinpä sekä kasvatusalan asiantuntijoiden että poliittisten päätöksentekijöiden ja kansalaisten mielipiteet suosivat englannin kieltä, joka on aiempien hallitsijoiden kieli Ghanassa. He nojautuivat väitteisiin vaihdon ja kehittymisen tarpeista, joiden mukaan on tarpeellista puhua kieltä, joka ylittää maan rajat. Tutkimus myös osoitti, että taloudelliset rajoitteet, logistiikan puutteet sekä puutteellinen ohjaus ja valvonta haastoivat kielipolitiikan toimeenpanon. Tutkimuksen johtopäätöksinä suositellaan, että Ghanan koulutuspalvelut ja Ghanan hallitus sitoutuisivat noudattamaan ghanalaista kielipolitiikkaa. Lisäksi suositellaan, että paikallisia kieliä käytettäisiin opetuskielinä alaluokilla, kun taas englantia opittaisiin kouluaineena, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen muun maailman kanssa. Lisäksi suositellaan, että Opetusministeriössä olisi kielipolitiikan osasto, jossa työskentelisi kielisuunnittelun ja -politiikan asiantuntijoita. Tarvitaan myös pätevien opettajien tehostettua koulutusta sekä lisä- ja täydennyskoulutusta sekä riittävästi oppi- ja opetusmateriaaleja. Lopuksi suositellaan, että kielipolitiikan tilaa pitäisi arvioida ja päivittää säännöllisesti oppijoiden oppimisen edistämiseksi. Näin voitaisiin tuottaa laadukkaampaa koulutusta, mikä on minkä tahansa koulutuspolitiikan perimmäinen tavoite ja siten myös tärkeää kansalliselle kehittymiselle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [389]