Alueen ja työn sukupuoli

Abstract

Tutkimus tarkastelee alueen, työn ja sukupuolen välistä yhteyttä alueen kehittämiseen pyrkivissä teksteissä eli maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa, jotka ovat kirjallisesti laadittuja asiakirjoja ja joiden tarkoituksena on kehityssuuntien hahmottamisen ohella, saada alueelle EU:n myöntämiä varoja. Tutkimuskysymykset noudattavat Yvonne Hirdmanin käsitteellistämää sukupuolen tekemistä eroina ja järjestyksinä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia eroja ja järjestyksiä alueen kehittämistä koskevat tekstit oikeuttavat ja mitä niistä seuraa tavoille, miten Lappia kehitetään sekä mikä on se tulevaisuus, jonka asiakirjat oikeuttavat sukupuolten työlle ja paikoille. Empiirisen ydinaineiston tutkimuksessa muodostavat Lapin maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat vuosilta 2003-2009. Täydentävän aineiston muodostavat toimialoista laaditut strategiat, Suomen viralliset tilastot sekä lait ja ohjeistukset koskien alueiden kehittämistä. Tilastoilla on tutkimuksessa erityinen rooli. Yhtäältä ne ovat alueen kehittämisen argumentaatiossa keskeisessä roolissa ja niitä hyödynnetään retorisesti. Toisaalta tekstit ja tilastot tuottavat ristiriitaista tietoa, sillä ne tuottavat toisistaan poikkeavia todellisuuksia Lapin alueesta, työstä ja ihmisistä. Tutkimuksessa teksti- ja tilastoaineistoja luetaan retorisin keinoin hyödyntäen retoriikka-analyysin (Perelman), Sarah Millsin feministisen tekstin luennan sekä Michael Foucault’n tiedon arkeologian periaatteita. Tutkimuskysymyksiä lähestytään kolmenlaisten teoreettisten viitekehysten näkökulmasta. Ensiksikin sukupuoli, paikka ja talous ovat suhteessa toisiinsa. Alueen kehittämistä tekevät tekstit ovat käytäntöjä, jotka järjestävät sukupuolten työtä ja paikkoja. Tekstit tekevät paikoista dynaamisia ja muutoshakuisia. Paikat ovat hallinnan tekniikoiden luomia, vallitsevia käytäntöjä, jotka kutsuvat sukupuolia toimimaan eri tavoin. Toiseksi alueen kehittämiseen pyrkivät tekstit ovat aluehallinnon käyttämiä suunnittelun keinoja, jotka ohjaavat käytäntöjä. Ne eivät ainoastaan suunnittele tai kuvaa, vaan myös konkreettisesti tekevät alueen kehittämistä ja samalla määrittelevät ja tekevät hyväksytyksi sen, mitä ymmärretään kehittämisenä. Tekstit tekevät hallitsevan toimintatavan, joka samalla on arvottava, eroja ja järjestyksiä tekevä kutsu. Kolmanneksi tutkimuskysymyksiin vastataan sukupuolisen oikeudenmukaisuuden käsitteistön avulla. Koska alueen kehittämistä tekevät tekstit normittavat ja arvottavat työn ja talouden sisältöjä, asettavat ne samalla eritasoisia esteitä, jotka liittyvät taloudellisten resurssien jakamiseen, institutionaalisten ja kulttuuristen ilmiöiden näkyvyyteen, hierarkiaan ja päätöksenteon ulossulkeviin prosesseihin. Sukupuolten työnjaon vallitessa osallisuuden esteiden ylittäminen ei ole sukupuolille samanlaista. Tutkimuksessa osoitetaan, että raha on keskeinen tekijä, joka erottaa ja järjestää sukupuolia alueella ja työssä. Alueen kehittämistä tekevät tekstit hakevat, ja tekstien sisältöjen perusteella myös jaetaan, Suomen valtion ja EU:n kautta myönnettäviä aluekehitysvaroja. Raha ja sen puute tekevät alueen sukupuolta. Sukupuolten työ on keskeinen rahaa arvottava ja järjestävä tekijä. Rahan arvottaminen ilmenee tutkimuksessa sukupuolittuneena taloutena. Yhtäältä globaalissa kontekstissa sukupuolittunut talous on merkinnyt talouden läpileikkaavuutta myös sellaisilla toiminta-areenoilla, joita raha ja talous eivät aikaisemmin ole jäsentäneet. Se on merkinnyt myös uuden työn mahdollisuuksia. Toisaalta paikallisella tasolla sukupuolittunut talous pitää sukupuolten työt ja paikat erillään pikemminkin vahvistaen kuin purkaen sukupuolten perinteisiä paikkoja. Sukupuolittuneen talouden paikalliset ja fragmentoituneet muodot tekevät miesvaltaisista aloista, kuten teollisuudesta ja rakentamisesta suojeltua ja säilytettävää. Samalla sukupuolittunut talous tekee nurinkurisia järjestyksiä, joissa valtion rahasta tulee miesvaltaisten alojen yhteydessä investointeja, jotka kantavat mukanaan lupausta yksityisestä ja oikeasta rahasta. Naisvaltaisten alojen yhteydessä samasta valtion rahasta tulee kuluja ja avustuksia, jotka ovat syyllisiä kuntien velkaantumiseen, minkä vuoksi kuntien peruspalvelutyö asettuu muutosten ja kurjistumispyrkimysten alaisuuteen. Paikallinen sukupuolittunut talous kutsuu naisia ja miehiä pikemminkin nostalgisiin, perinteisiin, vastavuoroisiin ja kiinteisiin kodin maailman rooleihin kuin mahdollistaviin, moninaisiin ja dynaamisiin paikkoihin. Paikallisessa sukupuolittuneessa taloudessa naisten tulisi synnyttää enemmän, kouluttautua vähemmän sekä irrottautua palkkatyön tarjoamista säännöllisistä ansioista ja työurista sekä siirtyä enenevässä määrin niin työssä kuin taloudessa kohti harmaata ja epävirallista. Samanaikaisesti miesten tulisi olla terveitä, elää pidempään ja pyrkiä säännöllisten ansiotulojen piiriin sekä siirtyä enenevässä määrin kohti virallista taloutta, jossa vastataan elatuksesta ja taloudellisesta huoltosuhteesta. Asiakirjatekstit kutsuvat sukupuolia kiinteiden identiteettien, vaihtoehdottomiin paikkoihin, jotka pitävät kehittämisen vaihtoehdottomana. Tutkimus väittää, että sukupuolittuneessa taloudessa sukupuolten paikat ovat eriarvoiset ja perustuvat kiinteille identiteeteille. Alueen moninaisten vaihtoehtojen näkeminen ei ole mahdollista ilman sukupuolittuneen talouden näkyväksi tekemistä ja purkamista. Eräs keino purkaa sitä on kytkeä käytännön aluekehitystyö ja tutkimus kiinteään vuoropuheluun.

The study examines connections between region, work and gender on regional development documents like province plans and programs. These written documents are meant to develop the region, and to get EU funding for this purpose. The study focuses with Yvonne Hirdman’s conceptualization of splits and orders between genders. In the study I ask what kind of splits and orders the development strategies of the regional at the same time justify. I also highlight their consequences to the development process of Lapland. The study also answers to the question what is the future, which the developing documents and strategies are justified to the work and places of genders. An empirical core material is composed by regional plannings and programs of the province of Lapland in years 2003-2009. A suplementary material is composed by strategies of branches, Finnish Official statistics and legislations concerning regional development. The statistics play a specific role in the study. Firstly they play an essential, argumentative and rhetoric role in the regional development. Secondly texts and statistics do competing knowledge, because they cause different kind of realms about area, work and people of the Finnish Lapland. In the study both of these different kind of materials is read through rhetoric (Perelman) and feminist (Mills) analyse lenses. And furthermore, analysing documents and statistics, the study follows draws from Foucault’s archaeology of knowledge. The study formulates three kinds of theoretical approaches. Firstly gender, place and economy are in a relationship with each other. The regional development texts are practices, which orders the work and places of genders. The texts make places dynamic. The places are done by the techniques of governmentality, which invite genders to act in a different ways. Secondly developing texts of the region are the methods of the planning, which are steering the practices. They don’t just plan or describe, but concretely do development of the region and at the same time they define and do development hegemonic. Texts do hegemonic practices, which at the same time are evaluative, splits and orders making invitations. Thirdly theoretical approach in the study is conceptualization of gender justice. Because of the normative and evaluative role of work and economy of the texts, they place different levels of obstacles, which are dealing with visibility of an economic resources, institutional and cultural phenomena, hierarchy and policymaking and it’s processes of staying out. When the gender division of labour is dominant, the obstacles are not the same for both genders. The study proves that the main thing, which makes male dominant branches more valuable than female, is the discourse of money. An evaluative effect of money makes separarated economical places. When gender division of labour is dominant, it deploys and fixes the local places of genders. Money and the lack of money make the gender of the region, its splits and orders. Evaluative effect of money makes such kind of governing, local economy, where female dominant branches are under pressure of changing demands, while the same money is keeping male dominant branches unchangeable. The evaluative effect of money makes gendered economy. Firstly in the global context gendered economy has meant cross-section effective of economy also to such sectors, which are not earlier defined by money and economy. Local, governing economy gives both sexes a place in the economy. Men’s role is meant to be the breadwinner, while women’s role is meant to be giving birth, not educated and working only part time jobs. It has also meant possibilities of new work. Secondly at the local level gendered economy keeps the work and places of genders separately more strengthening than demolishing the traditional places of genders. The local and fragmentated forms of gendered economy makes male dominant branches like industry and construction more or less protected and perpetuated. At the same time gendered economy does irrational orders in the reality of documents, which are defining the economy and work and mapping the future of the area, public money gets different meanings, when talking about male or female dominant branches. In the context of male dominant branches the discourse of money means investments and incomes. In the context of female dominant branches same public money means liability, shortfalls and expanses, which cause the running into dept of municipalities and because of that basic services work in municipalities set under pressure of change and pauperize. Local gendered economy invites women and men more or less nostalgic, traditional, two-way and fixed roles of the home than enabling, diverse and dynamic places. In the local gendered economy women ought to give more births, educated less and loose regular earnings and careers offered by the paid work and move toward ”gray” and unofficial work and economy alike. At the same time men should be healthy, live longer and aim regular earnings and move toward official economy, in which men are taking responsibility of subsistence and economical care relationship. Texts invite genders places with fixed identities and without alternatives, which also keep development unchangeable without any choices. The study argues that in the gendered economy places of genders are unequal and lean on fixed identities. The understanding of diversity alternatives of the area cannot be possible without making the gendered economy visible and demolished. One way to demolish gendered economy is to connect practical regional development to research and and make them discus together.