Kun pohjoisen matkasta tuli elämän mittainen : suomalaisvaimot saamelaisyhteisössä

Abstract

Tarkastelen tutkimuksessani suomalaisnaisten tuloa ja asettumista saamelaisyhteisöihin vaimoina ja miniöinä. Tutkimuksen tavoitteena on purkaa yleisiä käsityksiä suomalaisnaisten toiminnasta ja paikasta tuomalla keskusteluun heidän omia elämäkerrallisia kertomuksiaan saamelaisyhteisöihin liittymisestä. Tutkimukseni tarjoaa kuulluksi tulemisen tilan ryhmälle, joka aiemmin on jäänyt tutkimuksissa sivuun. Saamelaisalueella on ollut pitkään kaksikulttuurisia parisuhteita ja perheitä. Omaan tutkimukseeni haastattelemistani naisista vanhimmat ovat tulleet saamelaisalueelle jo noin 60 vuotta sitten, joten he ovat nähneet monia suuria muutoksia. Osallistun tutkimuksellani kaksikulttuurisia parisuhteita ja perheitä koskevaan tieteelliseen keskusteluun. Kysyn tutkimuksessani, minkälaisiksi arjen käytännöt kerrotaan saamelais-suomalaisissa parisuhteissa ja perheissä: mitä uusia tietoja ja taitoja tulokkaan on tarpeen opetella ja minkälaisia voimavaroja hän tarvitsee asettuessaan elämään ja asumaan saamelaisalueelle ja -yhteisöön. Arjen kokemuksia lähestyn toimijuus-käsitteen avulla ja voimavarakysymystä pohdin kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman kehyksessä. Tutkimukseni perusteella on ilmeistä, että olennaisinta uuteen yhteen asettumisessa on tarvittavan kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman hankkiminen ja yhteisön pelisääntöjen opetteleminen. Haasteelliseksi sen tekee yhteisön tarve suojella omia rajojaan, mikä johtaa aika ajoin suomalaisnaisten kokemaan ulkopuolisuuden tunteeseen. Analyysin perusteella tuon tutkimuskeskusteluun uuden käsitteen saamelaistapaisuus, joka tarkoittaa elämistä samantapaisesti kuin saamelaisyhteisössä eletään. Tutkimukseni tuloksena näen saamelaisyhteisön suomalaisvaimoilla olevan merkittävän roolin kulttuuritulkkina saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välillä. Heistä kehittyy monikulttuuriosaajia, jotka tuntevat sekä oman suomalaisen lähtökulttuurin että toimivat aktiivisesti oppiakseen olennaisia taitoja ja tietoja saamelaiskulttuurista.

The thesis examines the lives of Finnish women who have entered and settled in Sámi communities as wives and daughters-in-law. Of particular interest in the research are public perceptions of the agency and place of the women. Through its analysis of the women’s biographical reports on joining the Sámi community, the study offers space for their voices, the voices of a group that to date has been overlooked in the literature research. The Sámi region has long been a site of intercultural relationships and families. The women studied in the present work are older women in the community who came to the Sámi area some 60 years ago and have thus have seen many extensive changes. The research contributes to the scientific debate on intercultural relationships and families. My study analyses the degree to which everyday practices explain the course taken by relationships between Sámi and Finnish families. Specifically, it addresses the question: What new knowledge and skills is an entrant required to learn and what kind of resources does she need in settling down in the Sámi region and a Sámi community? I approach the study of everyday experiences through the concept of agency and consider the question of resources in terms of cultural and social capital. The research shows that the essence of settling in a new community is acquiring the necessary cultural and social capital and learning the rules of the game. One challenge that the Finnish women encountered was the community’s need to protect its own boundaries, which led from time to time to the women feeling that they were outsiders. Based on the analysis, I introduce a new concept, saamelaistapaisuus, or Sámi habitus, which the women adopted gradually, but never completely. In light of my findings, I see Finnish wives in Sámi communities as having a significant role as cultural interpreters between the Sámi and Finnish cultures. They develop into multicultural professionals who are both familiar with Finnish culture and actively engaged in acquiring the essential skills and knowledge of Sámi culture.