Elimination of doubt : methods for a predictive design to direct and optimize the flow of visitors
Schröppel, Markus (2015)
Schröppel, Markus
Lapin yliopisto
2015
ISBN:978-952-484-858-9
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-858-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-858-9
Tiivistelmä
Ympäristömme globaalistuu ja monimutkaistuu kaiken aikaa. Prosessi näkyy muun muassa kansainvälisen liikenteen solmukohdissa. Esimerkiksi lentokentät ovat kyseisiä eri kulttuurien keskinäisen vuorovaikutuksen kohtia.
Eri kulttuureista tulevien ihmisten pitää osata orientoitua vieraassa ja usein sekavassa ympäristössä. Jotta toiminta olisi sujuvaa näissä solmukohdissa, on suunnistamiseen tarvittavan tiedon oltava nopeasti omaksuttavaa ja ymmärrettävää.
Monet muotoilijat ja suunnittelijat ajattelevat, että opastejärjestelmät ovat reduktionistisia ja mekanistisia syy-seuraus systeemejä. On kuitenkin ilmeistä, että kansainvälisesti harmonisoimattomien piktogrammien kyky välittää informaatiota on epäonnistunutta. Nykyiset kognitiotieteen havainnot osoittavat, että visuaalisen havaitsemisen ja tilallisen orientaation aikaisemmat mallit ovat vain osittain toimivia. Siispä oli syytä kysyä ”onko mahdollista tuottaa ennakoiva malli jonka avulla voi kehittää, toteuttaa ja varmistaa suunnitteluratkaisuja, jotka ohjaavat ja optimoivat vierailijoiden virtaa laajoissa julkisissa tiloissa.“
Tutkimuksen keskiössä on tästä syystä tilallisessa orientoitumisessa tapahtuva kulttuurinen merkityksellistäminen ja paikkatietoisuuden lisääminen (situation awareness). Juuri tuo yksilöllinen merkityksen tuottaminen voi tarkoittaa laajaa kirjoa erilaisia tulkintoja. Paikkatietoisuuden syntymisen erilaiset mahdollisuudet yhdessä erilaisten menetelmien kanssa voivat tuottaa ratkaisuja suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessissa voidaan ottaa huomioon myös havaintopsykologisia näkökulmia. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa systeemis-holistiseen ja käyttäjäkeskeiseen ajatteluun julkisten tilojen opastejärjestelmien suunnittelun kehityksessä.
Esitän myös käytännöllisen ratkaisun opastejärjestelmien suunnitteluun ja arviointiin tarkastelemalla olemassa olevien järjestelmien rakennetta ja parametreja sekä niiden kehitystyötä. Työ sisältää yhteensä yhdeksän tapaustarkastelua. Tutkimusmenetelminä käytin laadullista havainnointia ja kvantitatiivista analyysiä. Havainnoin ja tulkitsin etnisiä tottumuksia ja henkilökohtaisia näkemyksiä. Tekemäni kyselyjen perusteella näyttää siltä, että konstruoimaani mallia voitaisiin käyttää kehittämisen ja todentamisen välineenä.
Eri kulttuureista tulevien ihmisten pitää osata orientoitua vieraassa ja usein sekavassa ympäristössä. Jotta toiminta olisi sujuvaa näissä solmukohdissa, on suunnistamiseen tarvittavan tiedon oltava nopeasti omaksuttavaa ja ymmärrettävää.
Monet muotoilijat ja suunnittelijat ajattelevat, että opastejärjestelmät ovat reduktionistisia ja mekanistisia syy-seuraus systeemejä. On kuitenkin ilmeistä, että kansainvälisesti harmonisoimattomien piktogrammien kyky välittää informaatiota on epäonnistunutta. Nykyiset kognitiotieteen havainnot osoittavat, että visuaalisen havaitsemisen ja tilallisen orientaation aikaisemmat mallit ovat vain osittain toimivia. Siispä oli syytä kysyä ”onko mahdollista tuottaa ennakoiva malli jonka avulla voi kehittää, toteuttaa ja varmistaa suunnitteluratkaisuja, jotka ohjaavat ja optimoivat vierailijoiden virtaa laajoissa julkisissa tiloissa.“
Tutkimuksen keskiössä on tästä syystä tilallisessa orientoitumisessa tapahtuva kulttuurinen merkityksellistäminen ja paikkatietoisuuden lisääminen (situation awareness). Juuri tuo yksilöllinen merkityksen tuottaminen voi tarkoittaa laajaa kirjoa erilaisia tulkintoja. Paikkatietoisuuden syntymisen erilaiset mahdollisuudet yhdessä erilaisten menetelmien kanssa voivat tuottaa ratkaisuja suunnitteluprosessiin. Suunnitteluprosessissa voidaan ottaa huomioon myös havaintopsykologisia näkökulmia. Kaiken kaikkiaan tämä johtaa systeemis-holistiseen ja käyttäjäkeskeiseen ajatteluun julkisten tilojen opastejärjestelmien suunnittelun kehityksessä.
Esitän myös käytännöllisen ratkaisun opastejärjestelmien suunnitteluun ja arviointiin tarkastelemalla olemassa olevien järjestelmien rakennetta ja parametreja sekä niiden kehitystyötä. Työ sisältää yhteensä yhdeksän tapaustarkastelua. Tutkimusmenetelminä käytin laadullista havainnointia ja kvantitatiivista analyysiä. Havainnoin ja tulkitsin etnisiä tottumuksia ja henkilökohtaisia näkemyksiä. Tekemäni kyselyjen perusteella näyttää siltä, että konstruoimaani mallia voitaisiin käyttää kehittämisen ja todentamisen välineenä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [359]