”Näin on tehty ennenkin” : tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli määritellä niitä turvallisuutta ja työhyvinvointia estäviä tai vaikeuttavia käsityksiä, ajattelutapoja tai ajatusrakennelmia (uskomuksia), joilla on keskeinen merkitys turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaan. Tutkimuksessa oli tarkasteltavana kaksi tasoa: kansalliset turvallisuuden ja työhyvinvoinnin koulutus-, tiedotus- ja tutkimusorganisaatiot sekä työorganisaatiot. Tutkimustehtävänä oli selvittää myös sitä, onko kansallisilla turvallisuus- ja työhyvinvointialan toimijoilla ollut aikavälillä 2007 – 2014 sellaisia viestejä, jotka olisivat olleet omiaan ylläpitämään työorganisaatiotasolla ongelmauskomuksia. Tutkimuksen esiymmärrys muodostui pääosin tutkijan kokoamasta konsultointihankkeiden aineistosta. Varsinainen aineisto koostui työorganisaatiotasolta saaduista laadullisen aineiston lomakevastauksista (N=372) sekä kansallisten toimijoiden ylläpitämistä www-sivustoista (N=49), alan julkaisuista (N=118) ja lehdistä (N=116) ja niistä valikoiduista artikkeleista (N=1535). Aineistoille tehtiin sisällönanalyysi, joka muunnettiin myös tilastolliseen muotoon. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa edellyttävät ajattelu- ja toimintatavat ovat harvinaisia. Turvallisuus- ja työhyvinvointitoiminnan hajanaisuutta kuvaa sana divergenssi. Sille vastakkainen ilmiö on konvergenssi, eli yhdensuuntainen ja johdettu toiminta, joka on harvinaista aineistossa. Työolosuhteiden muodostumisen ja hallinnan keinot ovat ajallisesti ja paikallisesti epäsuhdassa toisiinsa nähden. Ylimmän johdon rooli ja keinot sekä koko johtamisjärjestelmän osuus ovat epäselviä. Uskomuksissa korostuu ajankohtaistuvien yksittäisongelmien reagoiva ja korjaava toimintatapa, joka kulttuurisena periaatteena on riittämätön kokonaishallinnalle. Esimies- ja organisaatioyksikkökeskeisyys aiheuttaa työorganisaation sisäistä hajontaa ja tuloksettomuutta, jolloin varsinainen työorganisaatio hajoaa organisaatioyksiköiden lukumäärän mukaisiksi ”pikkutyöorganisaatioiksi”. Siten työorganisaatioiden turvallisuutta ja työhyvinvointia ei valtaosaltaan johdeta asianmukaisesti läpi työorganisaation. Kansallisten toimijoiden viesteissä on piirteitä, jotka ovat omiaan ylläpitämään hajautunutta eli divergenttiä turvallisuus- ja työhyvinvointitoimintaa sekä hidastamaan kehitystä kohti turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa.

The purpose of the research was to determine those preventive and rendering ideas, as well as ways and structures of thinking (beliefs), which have an essential role in the total management of the safety and well-being at work. The objectives of the research had two levels: the national organizations of education, communication and research of safety and well-being at work, and the work organizations. In addition, the task of the research was to examine if the national actors of the safety and well-being at work have had between the years 2007 and 2014 messages, which may have sustained problematic beliefs on a level of work organizations. The pre-understanding of the research-worker mainly arose and consisted of the subject matter of the earlier consultative development projects collected by the research worker. The actual subject matter of the safety and wellbeing at work context consisted of written narratives (N=372), websites maintained by the national actors (N=49), professional publications (N=118), professional magazines (N=116) and their selected articles (N=1535). The subject matter was processed in content analysis and transformed into static form. The results indicated that the prerequisites for total management, such as ways of thinking and acting, are rare. The word divergence best describes the incoherence of the action of safety and well-being at work. The opposite phenomenon, the convergence within a work organization, which is a parallel and managed action, is rare in the subject matter of this research. Means for producing and managing working conditions are temporally and locally asymmetrical to each other. The role and means of the top management, as well as the role of the whole management system, are unclear. The beliefs are emphasized by current single problems and their reactive and remedial procedure, which as a cultural principle, is inadequate for total management. The centrality of the single foremen and organization units causes divergence and contra-productive outcomes within the work organizations, breaking the actual work organization into the “little work organizations” according to the amount of the work organization units. Therefore, the safety and well-being at work within the work organizations are not managed duly and throughout the whole work organization. There are also features in the messages of the national actors, which sustain divergent action of safety and wellbeing at work and retard the development towards total management. The work organizations had three development levels of the management system of safety and well-being at work: conservative, limited and innovative.