”Dat ii leat dušše dat giella” – ”Se ei ole vain se kieli” : tapaustutkimus saamenkielisestä kielipesästä saamelaisessa varhaiskasvatuksessa
Äärelä, Rauni (2016)
Äärelä, Rauni
Lapin yliopisto
2016
ISBN:978-952-484-929-6
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-929-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-929-6
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjatutkimuksen ydintä on uhanalaisen saamen kielen elvyttäminen. Tutkimus pyrkii tuomaan uuden näkökulman ja lisän saamen kielen elvyttämiseen tarkastelemalla lasten saamen kielen elvyttämistä yhdessä pohjoissaamenkielisessä kielipesässä. Kielipesä on alle kouluikäisille lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa saamen kieltä omaksutaan kielikylpymenetelmällä. Tutkimus keskittyy kuvailemaan saamenkielisen kielipesän arkea. Tutkimus kuvaa, millaisista toiminnoista saamenkielinen kielikylpy kielipesässä rakentuu ja miten lasten saamen kielen käyttöä tuetaan ja elvytetään kielipesän käytännöissä sekä sen opetus- ja vuorovaikutustilanteissa varhaiskasvatuksessa. Saamen kieli puolestaan nivoutuu aina myös saamelaiseen kulttuuriin, sen tukemiseen ja vahvistamiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan saamenkielisen kielipesän kehittämistä kielipesäohjaajien käsityksiin nojautuen.
Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus, jossa aineistona toimi kaksi kenttätutkimusjaksoa pohjoissaamenkielisessä kielipesässä toimintavuonna 2014–2015. Kenttätutkimusjaksojen aineistot kerättiin haastattelemalla kielipesäohjaajia ja havainnoimalla kielipesän arkea. Haastattelut toteutettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluin (N=8) ja havainnoinnit seuraamalla kielipesän arkipäiviä (N=11). Tutkimuskohteena oleva pohjoissaamenkielinen kielipesä oli yksi kymmenestä vuonna 2014–2015 toiminnassa olleesta kielipesistä. Tutkimuksen informantit ovat kielipesässä toimintavuonna työskennelleitä kielipesäohjaajia.
Tutkimustuloksina esitellään kielipesän käytännöt, jotka jaettiin ensisijaisiin ja toissijaisiin toimintoihin. Ensisijaiset toiminnot olivat toimintoja, jotka ovat välttämättömiä, jokapäiväiseen lasten päivähoitoon kuuluvia toimia. Näitä olivat kielen tukeminen päivittäisissä tilanteissa (mm. hoitoon tuonti ja haku, pukeutumiset, siistiminen), ruokailu, päiväunet ja ulkoilu. Toissijaiset toiminnot ilmensivät kielipesän arjen erityispiirteitä, jotka jaettiin seuraaviin luokkiin: teematyöskentely kielipesässä, ohjattu aamupiiri, kerronta ja satujen maailma, kielitaitoa kehittävät leikit ja tehtävät, vierailijat kulttuurisisällön tuojina sekä vuotuiskiertoon liittyvät toimet. Tutkimustulosten mukaan sekä ensi- että toissijaisia toimintoja kuvasti saamenkielinen saamelaiskulttuuriin nojautuva toiminta. Kielipesän arjessa näkyivät saamelaisen kasvatuksen kulttuuriset arvot. Kokonaisuudessaan kielipesän arki näyttäytyi sosiokulttuurisena kasvualustana, jossa lapset kasvatettiin osaksi saamelaista kulttuuria ja kieliyhteisöä.
Kielipesän toiminta elää ja muokkautuu liminaalitilassa, josta siirtyminen vakiintuneeseen toimintamuotoon edellyttää toiminnan kehittämistä. Tutkimuksessa kielipesäohjaajat kehittivät toimintaa aktiivisesti yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa. He pyrkivät edistämään ja uudistamaan toimintaa siitäkin huolimatta, että kielipesätoimintaa sävytti epävarmuus jatkuvuudesta ja resursseista. Kielipesätoiminnalle ei ole käytettävissä yhteisiä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suunnitelmia eikä kielipesiin ole tuotettu vielä lainkaan kielikylpymenetelmään perustavaa oppimateriaalia. Saamenkielisille kielipesäohjaajille ei ole strukturoitua kielikylpymenetelmään perustuvaa koulutusohjelmaa. Kielipesäohjaajat toteuttivat kielipesän käytäntöjä omaan asiantuntemukseensa ja vahvaan kokemuspohjaansa nojautuen. He kaipasivat lisäkoulutusta sekä mahdollisuutta jakaa hyviä käytäntöjä kollegojen kanssa.
Kielipesäohjaajien mukaan saamenkielinen kielipesä tarvitsee toiminnalleen yhteisen viitekehyksen suunnitelmineen ja ohjeistuksineen. Lisäksi se tarvitsee saamelaiskulttuurin mukaiset tilat ja ympäristön sekä oppimateriaalia. Kielipesäohjaajat kaipasivat vahvempaa verkostoitumista muiden kielipesätoimijoiden kanssa. Myös yhteistyötä lähiyhteisön ja kaikkien muiden yhteistyötahojen kanssa haluttiin vahvistaa.
Tutkimukseni perusteella voidaan luoda käsite ”kielipesäpedagogiikka”. Rakensin tulosteni perusteella kielipesäpedagogiikan mallin saamelaiseen kulttuuriin kuuluvan komsiopallon (pohj.saam. šiella) muotoon, jossa komsiopallo kuvaa kielipesäpedagogiikkaa ja komsiopallon laukkaset kielipesäpe dagogiikan perusperiaatteita eli toimintoja, joiden avulla kieltä omaksutaan kielipesässä. Komsiopallon taustalla olevat saamen päävärit korostavat kielipesäpedagogiikan saamelaista ja kielen omaksumisen viitekehystä: saamen kielen elvytystä, saamelaiskulttuuria, saamelaiskasvatusta ja kielen omaksumista.
Tämä kasvatustieteen alan tutkimus on ensimmäinen saamenkielistä kielipesätoimintaa kuvaava väitöstutkimus. Pioneerityönä se antaa ensisijaista tietoa saamenkielisen kielipesän toiminnasta ja kielikylpymenetelmän käytöstä saamen kielen elvyttämisessä varhaiskasvatuksessa. Vaikka kielipesätoimintaa on toteutettu eri muodoissa jo lähes kolme vuosikymmentä, se taistelee edelleen olemassaolostaan. Tämä tutkimus osoittaa, kuinka kielipesä tarjoaa merkityksellisen ja virikkeisen oppimisympäristön saamen kielen ja kulttuurin elpymiseksi ja kuinka monipuolisia ratkaisuja kielipesäohjaajat ovat luoneet saamen kielen elvyttämiseksi. Kielipesäohjaajat ovat myös vakaasti sitoutuneet kielipesätoiminnan kehittämiseen ja sen onnistumiseksi. Heidän toimintansa on malli kielipesätoiminnasta.
Tutkimus rakentaa perusteita kielipesätoiminnan vakiinnuttamiseksi ja on osoitus kielipesän ensiarvoisesta ja kauaskantoisesta merkityksestä saamen kielen elpymiseksi.
Tutkimus on etnografinen tapaustutkimus, jossa aineistona toimi kaksi kenttätutkimusjaksoa pohjoissaamenkielisessä kielipesässä toimintavuonna 2014–2015. Kenttätutkimusjaksojen aineistot kerättiin haastattelemalla kielipesäohjaajia ja havainnoimalla kielipesän arkea. Haastattelut toteutettiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluin (N=8) ja havainnoinnit seuraamalla kielipesän arkipäiviä (N=11). Tutkimuskohteena oleva pohjoissaamenkielinen kielipesä oli yksi kymmenestä vuonna 2014–2015 toiminnassa olleesta kielipesistä. Tutkimuksen informantit ovat kielipesässä toimintavuonna työskennelleitä kielipesäohjaajia.
Tutkimustuloksina esitellään kielipesän käytännöt, jotka jaettiin ensisijaisiin ja toissijaisiin toimintoihin. Ensisijaiset toiminnot olivat toimintoja, jotka ovat välttämättömiä, jokapäiväiseen lasten päivähoitoon kuuluvia toimia. Näitä olivat kielen tukeminen päivittäisissä tilanteissa (mm. hoitoon tuonti ja haku, pukeutumiset, siistiminen), ruokailu, päiväunet ja ulkoilu. Toissijaiset toiminnot ilmensivät kielipesän arjen erityispiirteitä, jotka jaettiin seuraaviin luokkiin: teematyöskentely kielipesässä, ohjattu aamupiiri, kerronta ja satujen maailma, kielitaitoa kehittävät leikit ja tehtävät, vierailijat kulttuurisisällön tuojina sekä vuotuiskiertoon liittyvät toimet. Tutkimustulosten mukaan sekä ensi- että toissijaisia toimintoja kuvasti saamenkielinen saamelaiskulttuuriin nojautuva toiminta. Kielipesän arjessa näkyivät saamelaisen kasvatuksen kulttuuriset arvot. Kokonaisuudessaan kielipesän arki näyttäytyi sosiokulttuurisena kasvualustana, jossa lapset kasvatettiin osaksi saamelaista kulttuuria ja kieliyhteisöä.
Kielipesän toiminta elää ja muokkautuu liminaalitilassa, josta siirtyminen vakiintuneeseen toimintamuotoon edellyttää toiminnan kehittämistä. Tutkimuksessa kielipesäohjaajat kehittivät toimintaa aktiivisesti yhteistyössä ympäröivän yhteisön kanssa. He pyrkivät edistämään ja uudistamaan toimintaa siitäkin huolimatta, että kielipesätoimintaa sävytti epävarmuus jatkuvuudesta ja resursseista. Kielipesätoiminnalle ei ole käytettävissä yhteisiä valtakunnallisia ohjeistuksia ja suunnitelmia eikä kielipesiin ole tuotettu vielä lainkaan kielikylpymenetelmään perustavaa oppimateriaalia. Saamenkielisille kielipesäohjaajille ei ole strukturoitua kielikylpymenetelmään perustuvaa koulutusohjelmaa. Kielipesäohjaajat toteuttivat kielipesän käytäntöjä omaan asiantuntemukseensa ja vahvaan kokemuspohjaansa nojautuen. He kaipasivat lisäkoulutusta sekä mahdollisuutta jakaa hyviä käytäntöjä kollegojen kanssa.
Kielipesäohjaajien mukaan saamenkielinen kielipesä tarvitsee toiminnalleen yhteisen viitekehyksen suunnitelmineen ja ohjeistuksineen. Lisäksi se tarvitsee saamelaiskulttuurin mukaiset tilat ja ympäristön sekä oppimateriaalia. Kielipesäohjaajat kaipasivat vahvempaa verkostoitumista muiden kielipesätoimijoiden kanssa. Myös yhteistyötä lähiyhteisön ja kaikkien muiden yhteistyötahojen kanssa haluttiin vahvistaa.
Tutkimukseni perusteella voidaan luoda käsite ”kielipesäpedagogiikka”. Rakensin tulosteni perusteella kielipesäpedagogiikan mallin saamelaiseen kulttuuriin kuuluvan komsiopallon (pohj.saam. šiella) muotoon, jossa komsiopallo kuvaa kielipesäpedagogiikkaa ja komsiopallon laukkaset kielipesäpe dagogiikan perusperiaatteita eli toimintoja, joiden avulla kieltä omaksutaan kielipesässä. Komsiopallon taustalla olevat saamen päävärit korostavat kielipesäpedagogiikan saamelaista ja kielen omaksumisen viitekehystä: saamen kielen elvytystä, saamelaiskulttuuria, saamelaiskasvatusta ja kielen omaksumista.
Tämä kasvatustieteen alan tutkimus on ensimmäinen saamenkielistä kielipesätoimintaa kuvaava väitöstutkimus. Pioneerityönä se antaa ensisijaista tietoa saamenkielisen kielipesän toiminnasta ja kielikylpymenetelmän käytöstä saamen kielen elvyttämisessä varhaiskasvatuksessa. Vaikka kielipesätoimintaa on toteutettu eri muodoissa jo lähes kolme vuosikymmentä, se taistelee edelleen olemassaolostaan. Tämä tutkimus osoittaa, kuinka kielipesä tarjoaa merkityksellisen ja virikkeisen oppimisympäristön saamen kielen ja kulttuurin elpymiseksi ja kuinka monipuolisia ratkaisuja kielipesäohjaajat ovat luoneet saamen kielen elvyttämiseksi. Kielipesäohjaajat ovat myös vakaasti sitoutuneet kielipesätoiminnan kehittämiseen ja sen onnistumiseksi. Heidän toimintansa on malli kielipesätoiminnasta.
Tutkimus rakentaa perusteita kielipesätoiminnan vakiinnuttamiseksi ja on osoitus kielipesän ensiarvoisesta ja kauaskantoisesta merkityksestä saamen kielen elpymiseksi.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [351]