Climate change and security in the Arctic : a feminist analysis of values and norms shaping climate policy in Iceland
Ingólfsdóttir, Auður H (2016)
Ingólfsdóttir, Auður H
Lapin yliopisto
2016
ISBN:978-952-484-935-7
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-935-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-484-935-7
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee ilmastonmuutoksen, sukupuolen ja turvallisuuden vuorovaikutussuhdetta feminististen tieteiden näkökulmasta. Tutkin ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan vuorovaikutusta ja pohdin miksi valtiot ovat reagoineet niin hitaasti ilmeisistä riskeistä huolimatta. Mitkä poliittiset sekä taloudelliset intressit että arvot estävät kansainvälistä yhteisöä toimimasta tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tutkimuksessani lähestyn näitä kysymyksiä kolmen tutkimuskysymyksen avulla yhteen arktiseen valtioon, Islantiin, keskittyvän tapaustutkimuksen kautta. Tutkimuksen tieteellinen tausta on feministisen konstruktivismin teoriassa, joka perustuu feminististen ja sukupuolitutkimuksellisten käsitteiden soveltamiseen analyysivälineenä. Empiirinen materiaali koostuu poliittisista asiakirjoista, haastatteluista mielipidevaikuttajien kanssa sekä poliitikkojen virallisista puheista.
Tapaustutkimus todistaa että vaikka ilmastonmuutos ymmärretään uhaksi Islannissa, asia koetaan abstraktina ja kaukaisena, ja sen sosioekonomisista vaikutuksista on hyvin vähän tutkimustietoa. Analysoityani Islannin ilmastopolitiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua asian tiimoilta johtopäätökseni on, että arvomaailmaa, joka ohjaa julkista päätöksentekoa, ei voi mieltää ylivoimaisesti maskuliiniseksi taikka feminiiniseksi. Sen sijaan tutkimus paljastaa miten kokonaisvaltaisen käsityksen luodakseen on tärkeää tarkastella ilmastopoliittista keskustelua yhtenä kokonaisuutena turvallisuus- ja talouspoliittisen keskustelun kanssa. Arvioitaessa julkista keskustelua öljy-ja kaasualan kehittämisestä Islannissa on selvää, että maskuliiniset arvot hallitsevat edelleen talouspolitiikkaa ja ajatus ihmisen rajoittamattomasta oikeudesta hyödyntää luontoa on edelleen olennainen osa kulttuuria. Tästä huolimatta on mahdollista luoda tilaa vaihtoehtoisille lähestymistavoille, jotka korostavat feminiinisiä arvoja ihmisen ja luonnon suhteessa. Tähän tarvitaan vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, lisääntynyttä ilmastotietoisuutta ja aktiivista vaihtoehtoisten näkökulmien vahvistamista.
Tapaustutkimus osoittaa myös mitkä tekijät estävät valtioita ryhtymästä tehokkaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Ongelma ei niinkään näyttäisi olevan suoranainen ilmastotoimenpiteiden vastustus tai ilmastonmuutoksen kieltäminen. Pikemminkin, ilmastokysymykset sivuutetaan ja toimenpiteitä lykätään muiden kiireellisemmiksi koettujen asioiden viedessä huomiota, aikaa ja resursseja. Näin lyhyen aikavälin taloudelliset edut priorisoidaan edelleen sen sijaan, että panostettaisiin pitkän tähtäimen inhimilliseen ja ekologiseen turvallisuuteen.
Tapaustutkimus todistaa että vaikka ilmastonmuutos ymmärretään uhaksi Islannissa, asia koetaan abstraktina ja kaukaisena, ja sen sosioekonomisista vaikutuksista on hyvin vähän tutkimustietoa. Analysoityani Islannin ilmastopolitiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua asian tiimoilta johtopäätökseni on, että arvomaailmaa, joka ohjaa julkista päätöksentekoa, ei voi mieltää ylivoimaisesti maskuliiniseksi taikka feminiiniseksi. Sen sijaan tutkimus paljastaa miten kokonaisvaltaisen käsityksen luodakseen on tärkeää tarkastella ilmastopoliittista keskustelua yhtenä kokonaisuutena turvallisuus- ja talouspoliittisen keskustelun kanssa. Arvioitaessa julkista keskustelua öljy-ja kaasualan kehittämisestä Islannissa on selvää, että maskuliiniset arvot hallitsevat edelleen talouspolitiikkaa ja ajatus ihmisen rajoittamattomasta oikeudesta hyödyntää luontoa on edelleen olennainen osa kulttuuria. Tästä huolimatta on mahdollista luoda tilaa vaihtoehtoisille lähestymistavoille, jotka korostavat feminiinisiä arvoja ihmisen ja luonnon suhteessa. Tähän tarvitaan vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, lisääntynyttä ilmastotietoisuutta ja aktiivista vaihtoehtoisten näkökulmien vahvistamista.
Tapaustutkimus osoittaa myös mitkä tekijät estävät valtioita ryhtymästä tehokkaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Ongelma ei niinkään näyttäisi olevan suoranainen ilmastotoimenpiteiden vastustus tai ilmastonmuutoksen kieltäminen. Pikemminkin, ilmastokysymykset sivuutetaan ja toimenpiteitä lykätään muiden kiireellisemmiksi koettujen asioiden viedessä huomiota, aikaa ja resursseja. Näin lyhyen aikavälin taloudelliset edut priorisoidaan edelleen sen sijaan, että panostettaisiin pitkän tähtäimen inhimilliseen ja ekologiseen turvallisuuteen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [352]