Climate change and security in the Arctic : a feminist analysis of values and norms shaping climate policy in Iceland

Abstract

This research is a contribution to feminist scholarship on the interrelationships among climate change, gender, and security. I explore the relationship between climate change and security and discuss why, in spite of the obvious threats that climate change poses to both the natural environment and human security, states of the world have been slow to react. What political and economic interests and cultural values are preventing the international community from addressing this important issue in an effective way? This overarching question is explored through three research questions, in which a case study approach in one Arctic state – Iceland – is used to explore climate change impact, policy discourses, and the values underpinning those discourses. A feminist social constructivist perspective is employed, through which concepts from feminism and gender studies are used as analytical tools. The empirical data comprises policy documents, interviews with policy shapers, and speeches by key politicians.

The case study analysis reveals that although climate change is perceived as a threat in Iceland, it is seen as an abstract and distant threat, and scant research exists on the socioeconomic impact. After evaluating climate policies and public discourses on climate change in Iceland, my overall conclusion is that the underlying values guiding public policy can be labeled neither overwhelmingly masculine nor overwhelmingly feminine. A key observation, however, is that in order to obtain a holistic picture, climate discourses need to be viewed in the larger context of more mainstream discourses on security and economic development. An examination of public discourses related to the emerging oil and gas sector in Iceland demonstrates that masculine values still dominate mainstream economic policy and that man’s right to exploit nature is deeply engrained into the culture. Yet, with a strong civil society, increased awareness of the climate crisis, and active resistance to dominant views, it is possible to carve out space for alternative values, emphasizing a more feminine approach toward the relationship between humans and nature.

The main obstacles preventing states from taking action to address the climate crisis appear are not to be an opposition to specific climate policies or explicit denial of climate change as an issue worthy of attention. Rather, climate issues are ignored, pushed to the side or actions delayed when other issues, considered more pressing, consume time and resources. Short-term economic gains still receive priority over long-term ecological and human security.

Tämä tutkimus tarkastelee ilmastonmuutoksen, sukupuolen ja turvallisuuden vuorovaikutussuhdetta feminististen tieteiden näkökulmasta. Tutkin ilmastonmuutoksen ja turvallisuuspolitiikan vuorovaikutusta ja pohdin miksi valtiot ovat reagoineet niin hitaasti ilmeisistä riskeistä huolimatta. Mitkä poliittiset sekä taloudelliset intressit että arvot estävät kansainvälistä yhteisöä toimimasta tehokkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tutkimuksessani lähestyn näitä kysymyksiä kolmen tutkimuskysymyksen avulla yhteen arktiseen valtioon, Islantiin, keskittyvän tapaustutkimuksen kautta. Tutkimuksen tieteellinen tausta on feministisen konstruktivismin teoriassa, joka perustuu feminististen ja sukupuolitutkimuksellisten käsitteiden soveltamiseen analyysivälineenä. Empiirinen materiaali koostuu poliittisista asiakirjoista, haastatteluista mielipidevaikuttajien kanssa sekä poliitikkojen virallisista puheista.

Tapaustutkimus todistaa että vaikka ilmastonmuutos ymmärretään uhaksi Islannissa, asia koetaan abstraktina ja kaukaisena, ja sen sosioekonomisista vaikutuksista on hyvin vähän tutkimustietoa. Analysoityani Islannin ilmastopolitiikkaa ja yhteiskunnallista keskustelua asian tiimoilta johtopäätökseni on, että arvomaailmaa, joka ohjaa julkista päätöksentekoa, ei voi mieltää ylivoimaisesti maskuliiniseksi taikka feminiiniseksi. Sen sijaan tutkimus paljastaa miten kokonaisvaltaisen käsityksen luodakseen on tärkeää tarkastella ilmastopoliittista keskustelua yhtenä kokonaisuutena turvallisuus- ja talouspoliittisen keskustelun kanssa. Arvioitaessa julkista keskustelua öljy-ja kaasualan kehittämisestä Islannissa on selvää, että maskuliiniset arvot hallitsevat edelleen talouspolitiikkaa ja ajatus ihmisen rajoittamattomasta oikeudesta hyödyntää luontoa on edelleen olennainen osa kulttuuria. Tästä huolimatta on mahdollista luoda tilaa vaihtoehtoisille lähestymistavoille, jotka korostavat feminiinisiä arvoja ihmisen ja luonnon suhteessa. Tähän tarvitaan vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, lisääntynyttä ilmastotietoisuutta ja aktiivista vaihtoehtoisten näkökulmien vahvistamista.

Tapaustutkimus osoittaa myös mitkä tekijät estävät valtioita ryhtymästä tehokkaisiin ilmastonmuutosta hillitseviin toimenpiteisiin. Ongelma ei niinkään näyttäisi olevan suoranainen ilmastotoimenpiteiden vastustus tai ilmastonmuutoksen kieltäminen. Pikemminkin, ilmastokysymykset sivuutetaan ja toimenpiteitä lykätään muiden kiireellisemmiksi koettujen asioiden viedessä huomiota, aikaa ja resursseja. Näin lyhyen aikavälin taloudelliset edut priorisoidaan edelleen sen sijaan, että panostettaisiin pitkän tähtäimen inhimilliseen ja ekologiseen turvallisuuteen.