The elusive social : remapping the soci(et)al in the Arctic energyscape
Lempinen, Hanna (2017)
Lempinen, Hanna
Lapin yliopisto
2017
ISBN:978-952-337-007-4
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-007-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-007-4
Tiivistelmä
Arktisen alueen energiavarannoilla on nykypäivän poliittisissa, populaareissa ja tieteellisissä energiakeskusteluissa erityisen keskeinen rooli. Globaalin energiankulutuksen kasvu, tunnettujen tuotantoresurssien ehtyminen, energiantuottajamaiden poliittiset epävakaudet, lämpenevän ilmaston vauhdittama pohjoisen merijään sulaminen ja nopeasti kehittyvät tuotanto- ja kuljetusteknologia ovat yhdessä saaneet arktisen alueen näyttäytymään maailman uutena energia-aarreaittana. Näiden keskustelujen ja arktisen alueen kontekstissa ”energia” on käytännössä synonyymi alueen öljy- ja kaasuvarantojen tuottamiselle kansainvälisiä markkinoita varten. Keskustelua energiantuotannon yhteiskunnallisista ulottuvuuksista tai energian alueellisista merkityksistä puolestaan ei käydä.
Tämän tutkimuksen keskiössä ovat kysymykset, jotka arktisesta energiasta puhuttaessa lähes poikkeuksetta sivuutetaan: mielenkiinnon kohteena ovat tavat, joilla arktisen energian yhteiskunnalliset ulottuvuudet tulevat määritellyiksi ja ymmärretyksi alueellisissa energiakeskusteluissa. Laajaa, energiaa ja (sen) yhteiskunnallista ulottuvuutta käsittelevää kirjallisuuskatsausta vasten kysyn, 1) miten energia pohjoisen kontekstissa ymmärretään ja 2) millaisena sen suhde arktisen alueen ”sosiaaliseen” ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen näyttäytyy? Tutkimusasetelma rakentuu maltillisen konstruktivistiselle näkemykselle, jossa kielellä ja sen käytöllä on keskeinen, joskaan ei määrittävä rooli paitsi arktisen energiamaiseman esittäjänä myös energiamaiseman koonnosten ja niissä merkityksellisten tekijöiden ja kysymysten rakentajina. Väitöskirjan kolme tilanneanalyysin sovellutuksiin nojaavaa, eri lähteistä kerättyjen media- ja asiakirja-aineistojen kieltä ja kuvakieltä tarkastelevaa tapaustutkimusta havainnollistavat jokainen tahollaan tapoja, joilla energia ja yhteiskunnallinen kietoutuvat yhteen tai ajautuvat erilleen pohjoisen energiamaiseman erityislaatuisessa kontekstissa.
Tutkimuksen energiaa tarkasteleva analyysi tuo näkyviin öljyn- ja kaasuntuotannon hallitsemassa keskustelussa marginaaliin jäävät uusiutuviin ja muihin energianlähteisiin liittyvät näkökohdat, energian kulutusta käsittelevät alueelliset kysymykset sekä myös energiakeskustelun irrallisuuden arktisesta eletystä arjesta. Aineiston tarkastelu havainnollistaa myös tapoja, joilla arktisen alueen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen ulottuvuus pelkistyvät ensi sijassa alkuperäiskansakeskusteluksi ja erityisesti energian kontekstissa kehityskysymykseksi: energiantuotannon valjastamiseksi pohjoisen sosioekonomisen
kehityksen veturiksi alueelliset haittavaikutukset minimoiden, mutta maailmanlaajuisista vaikutuksista välittämättä. Ennen kaikkea tutkimus kuitenkin kiinnittää huomiota energiasta ja yhteiskunnallisesta puhuttaessa käytettävien sanastojen ja kuvastojen keskinäisiin eroavaisuuksiin ja epäsuhtaan. Teknologian ja tieteen sävyttämä ymmärrys energiakehityksestä itsenäisenä, objektiivisena ja valintojen muokkaamattomissa olevana luonnonvoimana kulkee käsi kädessä yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta vain mitattavat, seurattavissa ja hallittavissa olevat ilmiöt tavoittamaan kykenevän määritelmän kanssa.
Tämän tutkimuksen keskiössä ovat kysymykset, jotka arktisesta energiasta puhuttaessa lähes poikkeuksetta sivuutetaan: mielenkiinnon kohteena ovat tavat, joilla arktisen energian yhteiskunnalliset ulottuvuudet tulevat määritellyiksi ja ymmärretyksi alueellisissa energiakeskusteluissa. Laajaa, energiaa ja (sen) yhteiskunnallista ulottuvuutta käsittelevää kirjallisuuskatsausta vasten kysyn, 1) miten energia pohjoisen kontekstissa ymmärretään ja 2) millaisena sen suhde arktisen alueen ”sosiaaliseen” ja yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen näyttäytyy? Tutkimusasetelma rakentuu maltillisen konstruktivistiselle näkemykselle, jossa kielellä ja sen käytöllä on keskeinen, joskaan ei määrittävä rooli paitsi arktisen energiamaiseman esittäjänä myös energiamaiseman koonnosten ja niissä merkityksellisten tekijöiden ja kysymysten rakentajina. Väitöskirjan kolme tilanneanalyysin sovellutuksiin nojaavaa, eri lähteistä kerättyjen media- ja asiakirja-aineistojen kieltä ja kuvakieltä tarkastelevaa tapaustutkimusta havainnollistavat jokainen tahollaan tapoja, joilla energia ja yhteiskunnallinen kietoutuvat yhteen tai ajautuvat erilleen pohjoisen energiamaiseman erityislaatuisessa kontekstissa.
Tutkimuksen energiaa tarkasteleva analyysi tuo näkyviin öljyn- ja kaasuntuotannon hallitsemassa keskustelussa marginaaliin jäävät uusiutuviin ja muihin energianlähteisiin liittyvät näkökohdat, energian kulutusta käsittelevät alueelliset kysymykset sekä myös energiakeskustelun irrallisuuden arktisesta eletystä arjesta. Aineiston tarkastelu havainnollistaa myös tapoja, joilla arktisen alueen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen ulottuvuus pelkistyvät ensi sijassa alkuperäiskansakeskusteluksi ja erityisesti energian kontekstissa kehityskysymykseksi: energiantuotannon valjastamiseksi pohjoisen sosioekonomisen
kehityksen veturiksi alueelliset haittavaikutukset minimoiden, mutta maailmanlaajuisista vaikutuksista välittämättä. Ennen kaikkea tutkimus kuitenkin kiinnittää huomiota energiasta ja yhteiskunnallisesta puhuttaessa käytettävien sanastojen ja kuvastojen keskinäisiin eroavaisuuksiin ja epäsuhtaan. Teknologian ja tieteen sävyttämä ymmärrys energiakehityksestä itsenäisenä, objektiivisena ja valintojen muokkaamattomissa olevana luonnonvoimana kulkee käsi kädessä yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta vain mitattavat, seurattavissa ja hallittavissa olevat ilmiöt tavoittamaan kykenevän määritelmän kanssa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [397]