Viisi näkökulmaa valtaan : sosiaalityön taustalla olevien valtakäsitysten teoreettista pohdintaa

Abstract

Tutkimusongelmana on pohtia sitä, millaisia valtakäsityksiä sosiaalityön taustalta löytyy ja miten valtaa käytetään sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisissä kohtaamisissa. Olen valinnut neljä erilaista työkalua vallan tarkastelemiseen: valta rajoittamisena, valta riippuvuutena, valta vuorovaikutuksellisena kykynä ja valta suostumuksen organisointina. Valtatutkimuksessa asemansa vakiinnuttanut valta hallintana toimii johdantona ja vertailtavana työkaluna muille valtakäsityksille. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta ja kohtaamista hahmotellaan seitsemän aiheen: vallan perustan, vallan luonteen, intressien, tiedon, toimijan, prosessin ja sosiaalityön tehtävän avulla. Työ jakaantuu kolmeen osaan: valtaotteita erikseen käsitteleviin lukuihin, valtaotteita vertailevaan lukuun ja valtaotteiden soveltamisen mahdollisuuksia ja rajoituksia pohtivaan lukuun. Työn tarkoituksena on lisätä teoreettista tietämystä siitä, miltä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kohtaamiset näyttävät eri valtaotteiden näkökulmista.

Työni on monografia. Luvut on mahdollista lukea erillisinä esseinä, mutta ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tutkimuskohteeni on teoreettinen. Teoreettisen aineiston haasteena on sen liittäminen sosiaalityön empiiriseen todellisuuteen. Olen yrittänyt havainnollistaa ja pohtia vallan eri puolia esimerkkien avulla, joiden valitsemisessa ja muotoilemisessa olen hyödyntänyt paitsi valtaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta myös omaa, työkokemuksiini perustuvaa esiymmärrystäni sosiaalityöstä, jotta teoria ei jäisi irralliseksi sosiaalityön todellisuudesta. En ole kerännyt esimerkkejä sosiaalityöstä järjestelmällisesti enkä oleta niiden kuvaavan sellaisenaan sosiaalityön laajaa kenttää. Käytettyjen esimerkkien tarkoituksena on havainnollistaa ja pohdiskella valtateorioiden ja -käsitysten eri ulottuvuuksia, ei testata, luoda tai kehittää teoriaa.

Työni osoittaa valtaotteiden vaikuttavan merkittävästi siihen, miten sosiaalityöntekijä lähestyy ja arvioi asiakasta ja toimii hänen kanssaan. Sosiaalityöntekijän ajattelun ja toiminnan suunta asiakastyössä on sidoksissa siihen, millaisena hän pitää valtaa perustaltaan ja luonteeltaan, miten hän ymmärtää vallan ja tiedon, toimijoiden, intressien ja sosiaalityön tehtävien välisen suhteen ja miten hän käsittää vallan prosessina. Valtaotteista saa eniten irti, jos ne ymmärretään käsitteellisinä työkaluina, joilla tarkastellaan ja arvioidaan asiakastapauksia, asiakastyön erityispiirteitä ja ongelmakohtia ja pohditaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Arvioin lopuksi sitä, millaisten tapausten ja asioiden käsittelemiseen valtaotteiden tarjoamat työkalut voisivat soveltua hahmottelemalla valtakäsitysten vahvuuksia ja heikkouksia. Valotan ja vertailen myös valtakäsitysten epistemologisia puolia.

Esitän työn loppupuolella huomioita siitä, mitä sosiaalityön teorioita – perustuivat ne sitten sosiaalityön teorioihin tai sosiaaliturvan malleihin – valtaotteet muistuttavat ja millaisiin työotteisiin ja -menetelmiin ne voisivat sopia. Valta rajoittamisena voisi soveltua aktivointitoimia korostavaan työotteeseen ja valta riippuvuutena yksilökohtaiseen palveluohjaukseen ja systeemiteorian mukaiseen työskentelyyn. Valta hallintana voisi soveltua konstruktionistista ja valta suostumuksen organisointina kriittistä sosiaalityötä edustaviin työotteisiin.

Työ herätti kolme ajatusta jatkotutkimuksesta. Jäin miettimään sitä, missä määrin valtaa rajoittamisena voisi yhdistää asiakasta aktivoivaan työotteeseen, valtaa riippuvuutena yksilökohtaiseen palveluohjaukseen ja valtaa suostumuksen organisointina kriittiseen sosiaalityöhön. Toiseksi jäin pohtimaan sitä, voisiko Paulo Freiren ajatuksia sorrettujen pedagogiikasta ja sen metodisista kehitelmistä soveltaa Gramscin ideoihin haastavista sosiaalisista käytännöistä. Kolmas mahdollinen tutkimussuunta voisi olla sosiaalityön käytännön tilanteiden tarkasteleminen ja arvioiminen eri valtaotteiden näkökulmista.

My research problem is to reflect on what the concepts of power can be found behind social work and how power is used in encounters between the social worker and the client. I have chosen four different tools considering power: power as constraining, power as dependence, power as interactional ability and power as organization of consent. In the research field of power, power as government which has been established as norm, acts as an introduction and a comparable tool to other theories and concepts of power. The relationship between the social worker and the client will be characterized with seven themes: base of power, nature of power, interests, knowledge, actor, process and function of social work. The work is divided in to three parts: chapters in which the concepts of power are discussed each individually, chapter that the concepts of power are compared to each other and chapter that discuss their applicability and restrictions. The aim of this work is to increase the theoretical knowledge of how encounters between the social worker and the client seem from different perspectives of the concepts of power.

My work is monograph. Chapters can be read as separate essays but they form a cohesive entirety. My research object is theoretical. The challenge with theoretical material, is how to connect it to the empirical reality of social work. I have tried illuminate and reflect the different aspects of power with examples. In selecting and formulating examples, I have used research literature and my own pre-understanding of social work experiences, to avoid theory being separated from the reality of social work. I have not collected examples systematically and I don't assume them represent as such a large field of social work. I have tried to highlight and reflect the different dimensions of concepts of power with examples, not to test, create or develop theory.

My work shows that the concepts of power affect significantly how the social worker approaches and evaluates the client and works with him or her. The direction of the social worker's thinking and actions depend on how he or she sees the base and the nature of power and how he or she understands relationship between power and knowledge, actors, interests and function of social power and how he or she comprehends power as a process. If the concepts of power are understood as conceptual tools, they prove to be more advantageous. As tools that are used for considering and evaluating client cases and special characteristics of social work, problems and optional approaches in working with clients. For the closing part, I have evaluated what sort of cases and topics could be handled with different concepts of power and tools they offer. This has been done by reflecting on the pros and cons of the concepts of power. I also have illuminated and compared epistemological aspects of the concepts of power.

At the end of the work, I make some observations on, which of the social work theories are like the concepts of power – based either on social work theories or models of social security – and to what kind work methods they could applied to. Power as restraining could be applied to activation-based work method, power as dependence to case management and system theory. Power as organization of consent could be applied to critical social work.

The work aroused three ideas of research in future. Firstly, I paused to think about to what degree power as restraining could be applied to an activation-based work method, power as dependence to case management and power as organization of consent to critical social work. Secondly, I what stopped to think about, was that could Paulo Freire's ideas of pedagogy of the oppressed and it's methodological developments be applied to Gramsci's ideas of challenging social practices. Third possible research orientation might be scrutinizing and appraising social work cases from different concepts of power.