Palveluasuminen ikääntyneen asumisen kontekstina : tapaustutkimus ikääntyneiden toimijuudesta sekä vallasta ja sosiaalisista suhteista

Abstract

Tässä sosiaaligerontologisessa ikääntyneen toimijuutta käsittelevässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan palvelutalossa asuvien ikääntyneiden toimijuutta ja vallankäyttöä sosiaalisissa toimintakäytännöissä. Aihe on virinnyt ajankohtaisesta keskustelusta iäkkäiden ihmisten asumisen palveluiden tuottamisen tavoista ja siitä, missä iäkkään ihmisen kodin pitäisi sijaita elämänvaiheessa, jossa palvelutarve on selkeästi lisääntynyt. Kodin sijoittaminen palvelutaloon on yksi ratkaisu, jonka tässä tutkimuksessa haastatellut iäkkäät ihmiset itse ovat tehneet sen mukaisesti, mikä heille on ollut merkityksellistä ja mahdollista.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa toimijuus on tutkimuksen kohteena oleva ilmiö, kohde, teoreettinen viitekehys ja ihmisen toimivana ja tavoitteellisena näkevä ihmiskäsitys. Tutkimuskontekstina on eteläsuomalaisen setlementin ylläpitämä ja hallinnoima palvelutalo. Tutkimusaineisto koostuu 17 ikävuosiltaan 65–91 olevan henkilön yksilöhaastattelusta ja kahdesta näihin haastatteluihin osallistuneiden henkilöiden ryhmähaastattelusta. Palvelutaloon oli hakeuduttu itsenäisesti oman, puolison tai molempien palvelutarpeiden vuoksi. Haastateltavat eivät olleet tuetun tai tehostetun palveluasumisen piirissä.

Aineiston analysoinnissa on käytetty abduktiiviseen päättelyyn pohjautuvaa sisällönanalyysia. Analyysi kytkeytyy ensisijaisesti haastattelun ajalliseen kontekstiin ja on sidoksissa iän tuomaan tilanteisuuteen. Analyysin taustalla on kuitenkin toimijuusteoreettisen ajattelun mukaisesti vaikutuksia haastateltavien elämänkulun aikaisista sidoksista.

Toisiinsa niveltyvät ikäsidonnaiset siirtymät ovat olleet ikääntyneiden elämänkuluissa yhteydessä sosiaalisten rakenteiden ja yhteiskunnan historiallisten kehityskulkujen kanssa. Niiden muovaamat diskursiiviset odotukset ovat kanavoituneet kollektiivisena toteutuneeseen toimijuuteen. Työstä luopumisen jälkeen korostuu yksilöllistä toimijuutta tukevat individualistiset elämänkululliset ratkaisut. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että palvelutalon arkea elettäessä yksilöllistä toimijuutta tukee sosiaalisissa toimintakäytännöissä syntyvä jaettu toimijuus. Sen tärkeänä voimavarana ovat iän ja asumisen muodon synnyttämä yhteydentunne ja rakenteiden tuottamat resurssit. Yhdessä toimimisen ensisijaisena tarkoituksena on lujittaa eri toimijapositioihin liittyvää yksilöllistä toimijuutta ja tarvittaessa poistaa osallistumisen esteitä palvelutalon sosiaalisissa toimintakäytänteissä.

Jaettu toimijuus näyttäytyy sosiaalisten toimintakäytänteiden tuottamisena ja muovaamisena, haluamisen, tahtomisen ja voimisen kohteisuudessa. Sen toteutumisen muodot ja tarkoitus vaihtelevat tilanteisesti ja eri syistä. Sisältöä määrittelevät toimijuuden kohteisuudesta nousevat eriasteiset tarpeet kuten seuraan, liikkumiseen tai palvelutarpeeseen liittyvät seikat. Samalla, kun jaettu toimijuus vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta, se tuottaa mahdollisuuksia omaa toimijuutta tukevaan vallankäyttöön sekä riippuvaisuutta sisältävään autonomiaan, johon voi sopeutua. Jaettua toimijuutta rajaavat ruumiin asettamat kykenemisen ehdot, joita palvelutalon rakenteet liudentavat luomalla jaetun toimijuuden mahdollistavia paikkoja. Näissä kohtaamiset liittyvät ensisijaisesti arjen rutiineihin, kuten ruokailuun ja liikkumiseen. Samoin arjen rutiineiksi muodostuvat organisoidut tilaisuudet lujittavat asukkaiden keskinäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Palvelutalon arjessa ikääntynyt toteuttaa jaettua toimijuutta, joka vahvistaa yksilöllistä toimijuutta, sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ja avaa mahdollisuuksia sosiaalisiin toimintakäytöntöihin liittyvälle vallankäytölle. Palvelutalo yhteiskunnan rakenteena voi vahvistaa toimijuutta, toimia diskursiivisia ikäodotuksia heikentävästi ja luoda uudistunutta ikäjakojen perusteella määriteltyyn paikkaan ja aikaan sidottua käsitystä ikääntyneen toimijuudesta.

This social gerontological case study on the agency of the elderly examines the agency and exercise of power in social practices of elderly people living in an assisted living residence. My choice of theme is informed by the topical debate on how housing services for the elderly should be provided and on where these senior citizens should be housed, given their significantly increased need for services. One solution is housing in an assisted living residence: this was the choice of my interviewees - a choice made by each according to their own preferences and possibilities.

My research is a qualitative case study with agency taking the centre stage both as the phenomenon under inquiry, as well as the theoretical framework and also as the underlying view of humans as active and goal-oriented beings. An assisted living residence, managed by a Southern Finnish local settlement, serves as the research context. The research data consists of 17 individual interviews of people aged 65-91 and of two group interviews with participants from the individual interviews. All interviewees had moved to their residence on their own initiative, prompted by a need of services for oneself, spouse or both. The interviewees were not clients of subsidized or 24-hour service housing.

I have used content analysis based on abductive reasoning in my analysis of the data. The analysis is anchored in the point of time the interview was conducted and in the particular stage of life of the interviewee. However, the various relationships and linkages in the interviewees’ biographies affect the analysis, in line with agency theoretical thinking.

Interlinked age-related transitions have in turn been linked to social structures and historical developments of society in elderly people's lives. These transitions have shaped discursive expectations channelling into collective agency. Individualistic life choices supporting individual agency become salient after leaving working life. A central research result is that, in the daily life of the assisted living residence, shared agency emerging from social practices is a supportive factor of individual agency. An important resource for this shared agency is the sense of connection and community brought about by the similar age and living arrangement of the residents, in addition to resources brought about by structures. The primary purpose of collective activity is to strengthen individual agency associated with different agentic positions and, when necessary, to remove obstacles to participation in the social practices of the assisted living residence.

Shared agency appears as creating and shaping practices, in the modalities of desire, will and ability. The forms and purpose in which shared agency manifests itself, vary according to different situations and reasons. Its content is determined by needs of varying degrees, emerging out of the modality of agency, such as circumstances linked to companionship, mobility or service needs. While strengthening social interaction, shared agency at the same time creates opportunities for exercise of authority supporting one's own agency and for autonomy involving dependency that can however be adapted to. Shared agency is limited by the terms of ability dictated by the physical body which are nevertheless tempered by the structures of the assisted living residence by creating spaces that make shared agency possible. In these spaces social encounters primarily have to do with everyday routines such as meals and mobility. Equally, organized events, gradually becoming part of these routines, consolidate a sense of community among the residents.

In his or her everyday life in the assisted living residence the senior person enacts shared agency which strengthens individual agency and social interactions, in addition to opening up opportunities for exercise of authority linked to social practices. The assisted living residence, as an element of society, can consolidate agency, attenuate discursive age expectations and create a fresh understanding of the agency of senior people – an understanding tied to a place and time defined by age divisions.