Psykologiset sopimukset akateemisessa johtamisessa : tapausesimerkkinä yliopistojen keskijohto

Abstract

Tämän hallintotieteellisen väitöstutkimuksen aiheena on akateemisen keskijohdon psykologiset sopimukset. Tutkimus sijoittuu psykologisesti painottuneeseen henkilöstöjohtamisen alaan, ja siinä tarkastellaan keskijohdon kokemusten näkökulmasta yliopistojen johtamista. Tavoitteina on lisätä ymmärrystä psykologisten sopimusten merkityksestä akateemisessa johtamisessa ja tarkastella psykologisten sopimusten toteutumista akateemisen keskijohdon johtamistyössä.

Tämän luonteeltaan kvalitatiivisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen ydin rakentuu psykologisten sopimusten, akateemisen profession ja keskijohdon profession käsitteille. Empiirinen aineisto koostuu Suomen monitieteisten yliopistojen keskijohtajilta kerätystä narratiivisesta haastatteluaineistosta (n 10). Aineisto on analysoitu grounded teoria -menetelmällä toteuttaen sen straussilaista induktiivis-deduktiivista otetta. Grounded teoria on perusteltu lähtökohta tämän tutkimuksen menetelmälliseksi valinnaksi varsinkin, kun aiempaa yliopistojen keskijohtoa koskevaa tieteellistä tutkimusta on vähän. Oletuksena on, ettei vallitseviin johtamisteorioihin tukeutuen kyetä riittävän syvällisesti ymmärtämään ja kuvaamaan psykologisiin sopimuksiin kytkeytyviä yliopistojohtamisen ilmiöitä.

Tutkimuksessa akateemisen keskijohdon psykologiset sopimukset ilmenevät neljänä erilaisena profiilina, jotka ovat 1) Mahdollistaja, 2) Yliopistokulttuurin ylläpitäjä, 3) Velvollisuudentuntoinen hallinnon pyörittäjä ja 4) Autonominen keskijohtaja. Tämän tutkimuksen ydin, tieteellisen työn suojelijan ja mahdollistajan rooli, syntyy keskijohtajien omasta, pitkäkestoisesta tieteentekijän roolista, josta he eivät halua täysin luopua edes korkean johtajaposition myötä. Keskijohtajien psykologiset sopimukset on solmittu ensisijaisesti tieteeseen ja Tutkimus toi esiin yliopistotyössä esiintyvät kompleksiset toimintaympäristön ilmiöt ja toimijat, jotka ovat vaikuttaneet yliopisto-organisaation toimijoiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja johtamisen toimintakenttään. Yliopistotyön johtaminen määrittyy tiedeyhteisön ja hallinnollisen työn johtamisen vuorovaikutuksen kautta.

Psykologisten sopimusten tutkimukseen tämä tutkimus tuo uuden lähestymistavan. Narratiiviset haastattelut ja grounded teoria -analyysimenetelmä mahdollistivat tutkittavien yksilöllisten ja aitojen kokemusten esiin tulon. Tässä tutkimuksessa aineistosta nousi esiin merkittävässä määrin positiivisia, yksilön arvoihin tukeutuvia ilmiöitä, joita ei aiemmissa psykologisten sopimusten tutkimuksissa ole erityisemmin raportoitu. Yliopistojen toimintakyky ja elinvoimaisuus perustuvat tiedeyhteisön hyvään työvointiin, missä psykologisten sopimusten tila on keskeinen kysymys.

Falling within the administrative sciences, this thesis explores the psychological contracts of academic middle managers. It draws on psychologically-oriented human resource management, with a focus on university management as experienced by middle managers. The aim of this research is to increase our understanding of psychological contracts in academic management and to study their actual implementation in middle management.

Data-driven and qualitative, this research centres around three key concepts: psychological contract, academic profession and middle management profession. Empirical data of the study consists of narrative interviews (n 10) were collected from middle managers at Finnish multidisciplinary universities. These interviews were then analysed using grounded theory methods and the Straussian inductive-deductive approach. Grounded theory provides a suitable methodological framework for this study, because previous research has paid scant attention to university middle management. It is therefore assumed that current management theories do not offer sufficient tools for a deeper understanding and description of psychological contracts in relation to university management.

In this research, the psychological contracts of academic middle managers take the form of four distinct profiles: 1) Enabler, 2) Preserver of University Culture, 3) Duty-Bound Administrator, and 4) Autonomous Middle Manager. These four profiles coalesce at the core of this study into the role of Protector of Scientific Enterprise and Enabler, which emerges from the middle managers’ personal long-term scientific work, which they are unwilling to give up, despite a high managerial position. Their psychological contracts are primarily based on commitment to science and only secondarily on commitment to their university employer. An interesting finding was the impact of the complex set of activities and actors that exist in the academic operating environment, influencing interactions and interrelations among the various actors and institutions, and thereby the entire managerial field of action. Management of professional academic work is moulded by interaction between the scientific community and management of administrative work.

This research opens up a new perspective on psychological contracts. Narrative interviews and analysis based on grounded theory allow the unfolding of genuine individual experiences. Something that previous research on psychological contracts has overlooked, but which this research brings to the fore, is the existence of a significant number of positive phenomena in individual values. The functionality and vitality of universities stem from work-related wellbeing within the academic community, in which the status of psychological contracts forms a central feature.