”Ymmärsin olevani jonkin täysin uuden opiskelutavan edessä” : narratiivinen tutkimus polusta ammatilliseksi erityisopettajaksi osaamisperusteisessa koulutuksessa
Kepanen, Pirkko (2018)
Lapin yliopisto
2018
ISBN:978-952-337-088-3
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-088-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-088-3
Tiivistelmä
Osaamisperusteisuus ja osaamisperusteinen koulutusmalli ovat ajankohtaisia aiheita tämän päivän koulutuskäytännöissä ja -tutkimuksessa. Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteista opetussuunnitelmaa pilotoitiin vuodesta 2011 lähtien, ja kesäkuussa 2014 ensimmäiset ammatilliset erityisopettajaopiskelijat aloittivat opintonsa uuden osaamisperusteisen opetussuunnitelman mukaisesti. Tässä tutkimuksessa pureudutaan näiden pioneeriopiskelijoiden tarinoihin osaamisperusteisesta koulutusmallista.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kuvataan osaamisperusteisuutta, osaamisen ja kompetenssin käsitteitä, osaamisperusteisuuden toteutumista koulutuksissa sekä reflektion ja rekonstruktion käsitteitä. Osaamisperusteisuus on koulutusmalli, jossa opiskelijan osaaminen otetaan huomioon opintojen alussa heidän itsensä arvioimana. Itsearvioinnin pohjalta opiskelijat suunnittelevat henkilökohtaiset opinpolkunsa. Osaaminen käsitetään laajasti: tietoina, taitoina ja asenteina. Opiskelijoita ohjataan reflektoimaan omaa osaamistaan, ja saavutettu osaaminen rakennetaan uudelleen rekonstruktiossa.
Tutkimuksen pääkysymys oli: Millainen on ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden osaamisperusteinen oppimisprosessi heidän itsensä kertomana? Sitä täsmennettiin kahdella alakysymyksellä: 1) Miten opiskelijat kuvaavat oppimisprosessiaan (osaamisen kehittymistä) ja sen vaiheita? ja 2) miten opiskelijoiden osaamisperusteisen oppimisprosessin kerronnassa ilmenee itsearviointi ja reflektointi? Kysymyksiin vastattiin tarkastelemalla osaamisperusteista koulutusmallia ja oppimisprosessia opiskelijoiden omasta näkökulmasta.
Tutkimushenkilöitä olivat vuonna 2014 ammatillisen erityisopettajankoulutuksen Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloittaneet opiskelijat (N=20). Tutkimusaineistona olivat yksilölliset itsearviointihaastattelut koulutuksen alkaessa, opiskelijoiden kirjalliset tarinat koulutuksen aikana ja narratiivisesti orientoituneet haastattelut koulutuksen päättövaiheessa.
Tutkimus edustaa narratiivista otetta, jossa opiskelijoiden kerronta muodosti tutkimusaineiston. Aineiston analysointi eteni narratiivien analyysista narratiiviseen analyysiin. Tutkimustulokset osoittavat, että osaamisperusteinen koulutusmalli edusti uudenlaista opiskelutapaa, josta tutkimuksen aikuisopiskelijoilla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Opintojen alku oli tämän takia haasteellinen ja oman osaamisen arviointi sekä hiljaisen tiedon sanoittaminen olivat vaikeita. Opintojen päättyessä opiskelijat pitivät tätä vaihetta kuitenkin hyödyllisenä. He tunnistivat oman osaamisensa ja ymmärsivät osaavansa paljon. Oppimisprosessia edistäneitä tekijöitä olivat ryhmä- ja vertaispalaute sekä oikea-aikainen ohjaus ja kannustava palaute. Opiskelijat kertoivat myös hyötyvänsä paljon siitä, että he pystyivät soveltamaan oppimaansa heti työssään. Osaamisperusteinen toimintamalli avautui omia kokemuksia reflektoimalla ymmärrettäväksi ja auttoi opiskelijoita soveltamaan sitä omassa työssään. Alun reflektoinnista saaduista oppimiskokemuksista kehkeytyi reflektiotaito, jota pidettiin tärkeänä oman työn kehittämisessä. Narratiivisessa analyysissa luotiin kolme reflektiotarinaa, jotka pohjautuivat Korthagenin (2004) luomiin reflektion tasoihin. Uudet tarinat luotiin ympäristön, toiminnan ja identiteetin näkökulmista. Ne kuvasivat opiskelijoiden reflektiota ja ammatillista kasvua. Tarinoissa näyttäytyi myös työn ja oman opiskelun haasteet, joihin erityisopettajanopiskelijan oli arjessa vastattava.
Tutkimus tuo oman lisänsä osaamisperusteisuudesta käytävään keskusteluun. Se voi edistää sekä opetuskäytäntöjä että aihepiirin tutkimusta, teorian ja käytännön vuoropuhelua. Silti avoimeksi jäävät kysymykset siitä, mitä osaamisperusteinen opetus vaatii opettajilta ja miten osaamisperusteisuus saadaan osaksi elinikäistä oppimista, varhaiskasvatuksesta aikuisten täydennyskoulutukseen. Osaamisperusteisuuden rakentamisessa olennainen kysymys on, mikä osaaminen on tärkeää tulevaisuutta ennakoitaessa ja kuka sen määrittelee? The competence-based approach and the subsequent competence-based educational models form a topical issue in today's educational practices and research. In the Oulu University of Applied Sciences, a competencebased curriculum was piloted in 2011, and in June 2014, the first vocational special education students started their studies in accordance with the new competence-based curriculum. This study deals with the stories and experiences of these pioneer students concerning the competence-based educational model.
The theoretical part of the study describes the competence-based approach, the concepts of skills and competence, the realization of the competence-based approach in education, and the concepts of reflection and reconstruction. Competence-based approach is defined here as an educational model in which the students’ self-assessed competence is recognized at the very beginning of the studies and this forms the basis on which the students plan their personal study paths. Competence is understood broadly, as knowledge, skills and attitudes. Students are guided to reflect their own expertise, and the acquired expertise is rebuilt in reconstruction.
The main question of the study was: What is the competencebased learning process of vocational special education students as conveyed by the students themselves? This was further refined by two sub-questions: 1) How do the students describe their own learning process (development of competence) and its phases? and 2) How do self-evaluation and reflection manifest themselves in the student's competence-based learning process? Questions were answered by examining the competence-based educational model and the learning process from the perspectives of vocational special education students.
The research participants comprised of students (N = 20) who started vocational special education teacher training at Oulu University of Applied Sciences in 2014. The research material consisted of individual self-assessment interviews at the beginning of the education, students’ written stories during the education, and narrative-oriented interviews at the end of the education. The study represented a narrative approach in which students’ narratives formed the research data. Analysis of the data proceeded from the analysis of narratives to narrative analysis.
According to the results, the competence-based educational model represents a new learning method of which the adult students involved in the study did not have previous experience. This was why the beginning of the studies was challenging and likewise selfassessment and expressing one’s tacit knowledge were difficult. At the end, however, almost all students stated that this phase had been useful. They recognized their own skills and discovered that they already knew a lot. Other factors contributing to the learning process were group and peer feedback, as well as timely guidance and encouraging feedback. The students also mentioned that they benefited greatly from being able to apply what they had learned in their work. The competence-based approach become comprehensible through the students’ own experiences and this comprehension helped the students to apply the approach in their own work. The learning experiences gained from the initial reflection evolved into a reflection skill that the students later could use in their work and the development of their work.
The narrative analysis generated three reflection sequences based on the reflection levels created by Korthagen. The new stories were created from the perspectives of the environment, behaviour and identity. They described the students’ reflection and professional growth. The stories also brought out the challenges of work and study, which the students with special needs must face in everyday life. The research is a contribution to the discussion on the competence-based approach. It can promote both teaching practices and topic research, as well as the dialogue between theory and practice. Still there remain open questions, such as to what the competence-based teaching requires from teachers and how the competence-based approach can be incorporated into life-long learning, from early childhood education to adult education. An essential question in using the competence-based approach is what kind of competence is vital for the future and who can define that?
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kuvataan osaamisperusteisuutta, osaamisen ja kompetenssin käsitteitä, osaamisperusteisuuden toteutumista koulutuksissa sekä reflektion ja rekonstruktion käsitteitä. Osaamisperusteisuus on koulutusmalli, jossa opiskelijan osaaminen otetaan huomioon opintojen alussa heidän itsensä arvioimana. Itsearvioinnin pohjalta opiskelijat suunnittelevat henkilökohtaiset opinpolkunsa. Osaaminen käsitetään laajasti: tietoina, taitoina ja asenteina. Opiskelijoita ohjataan reflektoimaan omaa osaamistaan, ja saavutettu osaaminen rakennetaan uudelleen rekonstruktiossa.
Tutkimuksen pääkysymys oli: Millainen on ammatillisten erityisopettajaopiskelijoiden osaamisperusteinen oppimisprosessi heidän itsensä kertomana? Sitä täsmennettiin kahdella alakysymyksellä: 1) Miten opiskelijat kuvaavat oppimisprosessiaan (osaamisen kehittymistä) ja sen vaiheita? ja 2) miten opiskelijoiden osaamisperusteisen oppimisprosessin kerronnassa ilmenee itsearviointi ja reflektointi? Kysymyksiin vastattiin tarkastelemalla osaamisperusteista koulutusmallia ja oppimisprosessia opiskelijoiden omasta näkökulmasta.
Tutkimushenkilöitä olivat vuonna 2014 ammatillisen erityisopettajankoulutuksen Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloittaneet opiskelijat (N=20). Tutkimusaineistona olivat yksilölliset itsearviointihaastattelut koulutuksen alkaessa, opiskelijoiden kirjalliset tarinat koulutuksen aikana ja narratiivisesti orientoituneet haastattelut koulutuksen päättövaiheessa.
Tutkimus edustaa narratiivista otetta, jossa opiskelijoiden kerronta muodosti tutkimusaineiston. Aineiston analysointi eteni narratiivien analyysista narratiiviseen analyysiin. Tutkimustulokset osoittavat, että osaamisperusteinen koulutusmalli edusti uudenlaista opiskelutapaa, josta tutkimuksen aikuisopiskelijoilla ei ollut aikaisempaa kokemusta. Opintojen alku oli tämän takia haasteellinen ja oman osaamisen arviointi sekä hiljaisen tiedon sanoittaminen olivat vaikeita. Opintojen päättyessä opiskelijat pitivät tätä vaihetta kuitenkin hyödyllisenä. He tunnistivat oman osaamisensa ja ymmärsivät osaavansa paljon. Oppimisprosessia edistäneitä tekijöitä olivat ryhmä- ja vertaispalaute sekä oikea-aikainen ohjaus ja kannustava palaute. Opiskelijat kertoivat myös hyötyvänsä paljon siitä, että he pystyivät soveltamaan oppimaansa heti työssään. Osaamisperusteinen toimintamalli avautui omia kokemuksia reflektoimalla ymmärrettäväksi ja auttoi opiskelijoita soveltamaan sitä omassa työssään. Alun reflektoinnista saaduista oppimiskokemuksista kehkeytyi reflektiotaito, jota pidettiin tärkeänä oman työn kehittämisessä. Narratiivisessa analyysissa luotiin kolme reflektiotarinaa, jotka pohjautuivat Korthagenin (2004) luomiin reflektion tasoihin. Uudet tarinat luotiin ympäristön, toiminnan ja identiteetin näkökulmista. Ne kuvasivat opiskelijoiden reflektiota ja ammatillista kasvua. Tarinoissa näyttäytyi myös työn ja oman opiskelun haasteet, joihin erityisopettajanopiskelijan oli arjessa vastattava.
Tutkimus tuo oman lisänsä osaamisperusteisuudesta käytävään keskusteluun. Se voi edistää sekä opetuskäytäntöjä että aihepiirin tutkimusta, teorian ja käytännön vuoropuhelua. Silti avoimeksi jäävät kysymykset siitä, mitä osaamisperusteinen opetus vaatii opettajilta ja miten osaamisperusteisuus saadaan osaksi elinikäistä oppimista, varhaiskasvatuksesta aikuisten täydennyskoulutukseen. Osaamisperusteisuuden rakentamisessa olennainen kysymys on, mikä osaaminen on tärkeää tulevaisuutta ennakoitaessa ja kuka sen määrittelee?
The theoretical part of the study describes the competence-based approach, the concepts of skills and competence, the realization of the competence-based approach in education, and the concepts of reflection and reconstruction. Competence-based approach is defined here as an educational model in which the students’ self-assessed competence is recognized at the very beginning of the studies and this forms the basis on which the students plan their personal study paths. Competence is understood broadly, as knowledge, skills and attitudes. Students are guided to reflect their own expertise, and the acquired expertise is rebuilt in reconstruction.
The main question of the study was: What is the competencebased learning process of vocational special education students as conveyed by the students themselves? This was further refined by two sub-questions: 1) How do the students describe their own learning process (development of competence) and its phases? and 2) How do self-evaluation and reflection manifest themselves in the student's competence-based learning process? Questions were answered by examining the competence-based educational model and the learning process from the perspectives of vocational special education students.
The research participants comprised of students (N = 20) who started vocational special education teacher training at Oulu University of Applied Sciences in 2014. The research material consisted of individual self-assessment interviews at the beginning of the education, students’ written stories during the education, and narrative-oriented interviews at the end of the education. The study represented a narrative approach in which students’ narratives formed the research data. Analysis of the data proceeded from the analysis of narratives to narrative analysis.
According to the results, the competence-based educational model represents a new learning method of which the adult students involved in the study did not have previous experience. This was why the beginning of the studies was challenging and likewise selfassessment and expressing one’s tacit knowledge were difficult. At the end, however, almost all students stated that this phase had been useful. They recognized their own skills and discovered that they already knew a lot. Other factors contributing to the learning process were group and peer feedback, as well as timely guidance and encouraging feedback. The students also mentioned that they benefited greatly from being able to apply what they had learned in their work. The competence-based approach become comprehensible through the students’ own experiences and this comprehension helped the students to apply the approach in their own work. The learning experiences gained from the initial reflection evolved into a reflection skill that the students later could use in their work and the development of their work.
The narrative analysis generated three reflection sequences based on the reflection levels created by Korthagen. The new stories were created from the perspectives of the environment, behaviour and identity. They described the students’ reflection and professional growth. The stories also brought out the challenges of work and study, which the students with special needs must face in everyday life. The research is a contribution to the discussion on the competence-based approach. It can promote both teaching practices and topic research, as well as the dialogue between theory and practice. Still there remain open questions, such as to what the competence-based teaching requires from teachers and how the competence-based approach can be incorporated into life-long learning, from early childhood education to adult education. An essential question in using the competence-based approach is what kind of competence is vital for the future and who can define that?
Kokoelmat
- Väitöskirjat [343]