Ageing and Gender in the Nordic Arctic

Abstract

In this thesis I undertake to determine how considerations of equality and social justice shed light on the challenges facing older people in the Arctic at large and the Nordic Arctic in particular. My specific aim is to investigate ageing and gender in the Nordic Arctic with a view to addressing gaps in the scope and depth of the present knowledge on these issues. To this end, the main research question is how ageing and gender in the region interact with equality and social justice.

The thesis brings various strands of research together: Arctic studies, human rights and ageing studies and gender studies. In addressing issues such as human rights, human securities and gender equality, the study shows how the ongoing transformation in the Arctic has influenced the wellbeing of the region’s older population. It also illustrates how the focal issues are interconnected.

The work consists of five articles and an introductory synthesis. It work draws on qualitative methods applied to two sets of data: 1) published scientific literature and relevant policy reports and 2) interviews carried out in Finnish and Swedish Lapland between 2011 and 2017, the latter designed in keeping with the ethical guidelines provided by the University of Lapland and experts on ageing-related ethics. A thorough initial study of the two sets of data provided an analytical framework for the research proper. Using this, I examined the phenomena descriptively and critically through the lens of equality and social justice, drawing on human rights and feminist standpoint approaches. Specifically, I analyse the concerns of the older population in the Nordic Arctic and address salient issues of equality and social justice that challenge older people as the region confronts climate change, environmental change and changes in sources of livelihood.

The research findings reveal and address gaps in our knowledge of the specific vulnerabilities facing older persons - vulnerabilities that play a part in the social context of the region. I present the marginality of the older population as connected with age, gender, functional capacity and indigeneity. In addition to highlighting the importance of older persons’ concerns, the research produces new knowledge offering 8 | Shahnaj Begum: Ageing and Gender in the Nordic Arctic insights to policy makers and stakeholders and potentially enabling older people to gain more control over their lives. The principal claim put forward in the study is that the transformation of the Arctic at large is increasing inequality and injustice for the older population in the Nordic Arctic.

Väitöskirjassani tarkastelen iäkkäiden ihmisten kohtaamia haasteita arktisella, erityisesti Pohjoismaiden arktisella alueella tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Tutkimus täydentää erityisesti ikääntymistä ja sukupuolta koskevaa tietämystä ja syventää näiltä osin Pohjoismaiden arktista aluetta koskevaa ymmärrystä. Tutkimus yhdistää monia tutkimusaloja: arktisen tutkimuksen, ihmisoikeuksien tutkimuksen, ikääntymisen tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen. Tutkimus tarkastelee ihmisoikeuksia, inhimillistä turvallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä näiden välisiä yhteyksiä ja osoittaa tapoja, joilla arktisen alueen muutos vaikuttaa iäkkään väestön hyvinvointiin.

Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista sekä yhteenvetoartikkelista. Laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen tarkastelen kahdenlaisia aineistoja: 1) tutkimuskirjallisuutta ja poliittisia selontekoja sekä 2) Suomen ja Ruotsin Lapissa vuosina 2011–2017 tehtyjä haastatteluja. Haastattelut toteutettiin Lapin yliopiston ja ikääntymisen etiikan asiantuntijoiden eettisten ohjeiden mukaisesti.

Tutkimuksen analyyttinen viitekehys perustuu molempien aineistojen perinpohjaiseen tarkasteluun. Analysoin erityisesti iäkkäiden ihmisten elämään liittyviä haasteita, jotka liittyvät tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajankohtaisiin kysymyksiin. Tarkastelun kehyksenä on arktisen alueen muutos, joka koskee ilmastoa, sosiaalista ja luontoympäristöä sekä elinkeinoja. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmat ohjaavat aineiston deskriptiivistä ja kriittistä tulkintaa. Analyysissa sovellan kahta lähestymistapaa: ihmisoikeusperustaisuutta (Human Rights Approach, HR) ja feminististä lähtökohtateoriaa (Feminist Standpoint Approach, FS).

Tutkimus täydentää pohjoista arktista aluetta koskevaa tutkimustietoa osoittamalla arktisen alueen yhteiskunnalliseen kontekstiin liittyvät, ikääntyneiden haavoittuvuutta tuottavat tekijät. Tutkimustulosten perusteella iäkkäiden ihmisten marginalisoituminen on yhteydessä ikään, sukupuoleen, toimintakykyyn ja alkuperäisväestöön kuulumiseen. Tutkimus korostaa iäkkäitä ihmisiä koskevien kysymysten tarkastelun tärkeyttä 10 | Shahnaj Begum: Ageing and Gender in the Nordic Arctic ja tuottaa tietoa, jonka avulla on mahdollista kehittää toimintamalleja ikääntyneiden ihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia päättäjille ja sidosryhmille. Sen pääviesti on, että arktisen alueen muutos vaikuttaa iäkkään väestön asemaan Pohjoismaiden arktisella alueella epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta lisäävästi.