Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers

Abstract

In the digital era, institutions of vocational education and training (VET) have emerged as transformational and flexible development environments; consequently, it is important to develop digital professional learning opportunities for vocational teachers who need to meet the requirements of their working lives. More research regarding such opportunities is needed in order to find new tools for planning and conducting studies on continuing professional development and to achieve and maintain the versatile competences required in vocational teachers’ demanding careers. This study aims to fill a research gap regarding advanced competence-based professional development by investigating the process of digital open badge-driven learning in the context of professional teacher education (vocational teacher education). The research question considers how digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers. Theoretically, this study draws attention to the motivational effects of digital badging, gamification and the competence-based approach.

The research aimed to explore vocational teachers’ different ideas, views and experiences of the competence-based approach to professional development of digital pedagogical competences; it also sought to investigate the structure and process of digital open badge-driven learning. The data were collected from Finnish pre- and in-service vocational teachers (n=29) in 2016 via group online interviews (n=6) and via online questionnaires in 2017 (n=329). The study draws on descriptive mixed research methodologies: qualitative content analysis, constrained correspondence analysis (CCA) and phenomenography. All of these approaches provide researchers with deep conceptual understandings and opportunities to draw new concepts and derive implications for novel educational practices. Further, the latter two studies provide a strong underpinning for further research related to the descriptive quantitative methodology and CCA.

The aim of the first sub-study was to reveal what motivates students in the badge-driven learning process. The study focused on mapping students’ experiences of stimulating and supportive digital open badge-driven learning, ultimately determining motivational factors affecting the digital open badge-driven learning process. The findings present a multifaceted model of recognising competence and embracing gamified learning to encourage students’ achievement orientation and intrinsic motivation. In the second sub-study, we viewed the process from the perspective of guidance and scaffolding, asking how students experience scaffolding in badge-driven learning. The results indicate that a stage model of scaffolding and instructional badging holds value in structuring the badge-driven learning process. The third study aimed to identify students who were particularly motivated by digital open badge-driven learning. The research question sought to explore what triggers learning in the badge-driven process, with results indicating similarities and differences in experiences based on the achieved skill-set level and competence-development continuum for vocational teachers. The findings also suggest the value of applying gamification and digital badging in the professional development of both pre- and in-service teachers. Based on our findings, we propose digital open badge-driven learning triggered by flexible study options that include customising studies and learning new and up-to-date competences. The final and fourth study further describes vocational pre- and in-service teachers’ experiences of the competence-based approach in digital open badge-driven learning. By explaining different aspects of the phenomenon, the study employed both constrained correspondence analysis and phenomenography to deepen our existing knowledge of digital open badge-driven learning. The results describe the impact of the competence-based approach on teachers’ professional development during the digital open badge-driven learning process.

Each of the four sub-studies contribute to answering the study’s overarching research question: how do digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers? The primary results from the various sub-studies and theoretical approaches culminate in defining digital open badge-driven learning process grounded on the badge constellation of competences. The entity of digital open badge-driven learning includes learning materials, badge criteria, instructional badging, scaffolding and peer support. This study offers insights into the process structure and layered design for applying the competence-based approach, digital open badges and gamification in professional development. Further, the process approach embodies the ideal of study path customisation and personalisation in order to meet teachers’ personal needs for their working lives.

Digitalisaation aikakaudella ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ovat kasvaneet muutoskykyisiksi ja joustaviksi kehittämisympäristöiksi. Siksi on tärkeää kehittää digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka vastaavat ammatillisten opettajien työelämästä nousevia osaamistarpeita. Tuoretta tutkimusta ja uusia työvälineitä tarvitaan sekä opintojen suunnitteluun ja toteutukseen että ammatillisilta opettajilta vaadittavan monipuolisen osaamisen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen työuran eri vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa nykyaikaisesta osaamisperusteisesta osaamisen kehittämisestä tarkastelemalla ja määrittämällä digitaalisin osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Päätutkimuskysymys on, miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatissa jo toimivien ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Teoreettinen viitekehys keskittyy digitaalisten osaamismerkkien motivaatioon vaikuttaviin piirteisiin, pelillistämiseen ja osaamisperusteisuuteen.

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on kuvata sen perusteella digitaalisin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen rakennetta ja prosessia. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta ammatillisilta opettajaopiskelijoilta ja ammatillisilta opettajilta (n=29) vuonna 2016 haastatteluin (n=6) ja vuonna 2017 sähköisellä kyselylomakkeella (n=329). Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuvat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin. Eri lähestymistavat mahdollistavat käsitteellisen ymmärryksen jatkuvan syventämisen ja auttavat kuvaamaan suhteellisen uutta ilmiötä implikoiden samalla tulevaisuuden koulutuskäytäntöjä. Lisäksi kaksi viimeistä osatutkimusta liittyvät erityisesti kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen ja rajoitettua korrespondenssianalyysia koskevaan lisätutkimukseen.

Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä digitaalisten osaamismerkkien käytössä motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Osatutkimuksessa keskitytään kartoittamaan opiskelijoiden kokemuksia kannustavasta ja tukevasta osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja sen tavoitteena on määritellä oppimisprosessiin liittyviä motivaationaalisia tekijöitä. Tulokset kuvaavat monitahoisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, joka tukee pelillistettyä oppimista sekä sitä kautta opiskelijan saavutusorientaatiota ja sisäistä motivaatiota. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan prosessia ohjauksen näkökulmasta kysyen, miten opiskelijat kokevat ohjauksen osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa. Tulokset osoittavat, että vaiheistettu ohjausmalli ja oppimista ohjaavat osaamismerkit jäsentävät osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia. Kolmannessa osatutkimuksessa tavoitteena puolestaan on tunnistaa ne opiskelijat, joita malli erityisesti motivoi. Tutkimuskysymys keskittyy selvittämään, mitkä tekijät virittävät (trigger) oppimaan osaamismerkein ohjautuvassa prosessissa. Tulokset kuvaavat eroja ja yhteneväisyyksiä opiskelijoiden kokemuksissa suhteessa saavutettuun osaamistasoon ja ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen jatkumoon. Tulokset ohjaavat soveltamaan pelillistämistä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa että työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen käynnistävinä triggereinä toimivat joustavat opintomahdollisuudet ja mahdollisuus opintojen yksilöllistämiseen sekä uuden ja ajantasaisen osaamisen saavuttamiseen. Neljäs ja samalla viimeinen osatutkimus syventää käsitystä osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastelemalla ammatillisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta sekä rajoitetun korrespondenssianalyysin että fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistä osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisessä.

Jokainen osatutkimus tarkentaa osaltaan vastausta päätutkimuskysymykseen: miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisessa osaamisen kehittämisessä? Eri osatutkimusten ja teoreettisten lähestymistapojen avulla voidaan määritellä digitaalisin osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi, jonka perusta on osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus käsittää myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja vertaistuen. Tutkimus tarjoaa tietoa kokonaisuuden prosessirakenteesta ja kerrostetun mallin sovellettavaksi osaamisperusteiseen lähestymistapaan, digitaalisiin osaamismerkkeihin ja pelillistämiseen osaamisen kehittämisessä. Lisäksi prosessikuvaus ilmentää yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen merkitystä työelämän osaamistarpeita vastaavan osaamisen kehittämisessä.