Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers
Brauer, Sanna (2019)
Brauer, Sanna
Lapin yliopisto
2019
ISBN:978-952-337-110-1
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1
Tiivistelmä
Digitalisaation aikakaudella ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ovat kasvaneet muutoskykyisiksi ja joustaviksi kehittämisympäristöiksi. Siksi on tärkeää kehittää digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka vastaavat ammatillisten opettajien työelämästä nousevia osaamistarpeita. Tuoretta tutkimusta ja uusia työvälineitä tarvitaan sekä opintojen suunnitteluun ja toteutukseen että ammatillisilta opettajilta vaadittavan monipuolisen osaamisen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen työuran eri vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa nykyaikaisesta osaamisperusteisesta osaamisen kehittämisestä tarkastelemalla ja määrittämällä digitaalisin osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Päätutkimuskysymys on, miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatissa jo toimivien ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Teoreettinen viitekehys keskittyy digitaalisten osaamismerkkien motivaatioon vaikuttaviin piirteisiin, pelillistämiseen ja osaamisperusteisuuteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on kuvata sen perusteella digitaalisin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen rakennetta ja prosessia. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta ammatillisilta opettajaopiskelijoilta ja ammatillisilta opettajilta (n=29) vuonna 2016 haastatteluin (n=6) ja vuonna 2017 sähköisellä kyselylomakkeella (n=329). Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuvat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin. Eri lähestymistavat mahdollistavat käsitteellisen ymmärryksen jatkuvan syventämisen ja auttavat kuvaamaan suhteellisen uutta ilmiötä implikoiden samalla tulevaisuuden koulutuskäytäntöjä. Lisäksi kaksi viimeistä osatutkimusta liittyvät erityisesti kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen ja rajoitettua korrespondenssianalyysia koskevaan lisätutkimukseen.
Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä digitaalisten osaamismerkkien käytössä motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Osatutkimuksessa keskitytään kartoittamaan opiskelijoiden kokemuksia kannustavasta ja tukevasta osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja sen tavoitteena on määritellä oppimisprosessiin liittyviä motivaationaalisia tekijöitä. Tulokset kuvaavat monitahoisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, joka tukee pelillistettyä oppimista sekä sitä kautta opiskelijan saavutusorientaatiota ja sisäistä motivaatiota. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan prosessia ohjauksen näkökulmasta kysyen, miten opiskelijat kokevat ohjauksen osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa. Tulokset osoittavat, että vaiheistettu ohjausmalli ja oppimista ohjaavat osaamismerkit jäsentävät osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia. Kolmannessa osatutkimuksessa tavoitteena puolestaan on tunnistaa ne opiskelijat, joita malli erityisesti motivoi. Tutkimuskysymys keskittyy selvittämään, mitkä tekijät virittävät (trigger) oppimaan osaamismerkein ohjautuvassa prosessissa. Tulokset kuvaavat eroja ja yhteneväisyyksiä opiskelijoiden kokemuksissa suhteessa saavutettuun osaamistasoon ja ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen jatkumoon. Tulokset ohjaavat soveltamaan pelillistämistä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa että työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen käynnistävinä triggereinä toimivat joustavat opintomahdollisuudet ja mahdollisuus opintojen yksilöllistämiseen sekä uuden ja ajantasaisen osaamisen saavuttamiseen. Neljäs ja samalla viimeinen osatutkimus syventää käsitystä osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastelemalla ammatillisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta sekä rajoitetun korrespondenssianalyysin että fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistä osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisessä.
Jokainen osatutkimus tarkentaa osaltaan vastausta päätutkimuskysymykseen: miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisessa osaamisen kehittämisessä? Eri osatutkimusten ja teoreettisten lähestymistapojen avulla voidaan määritellä digitaalisin osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi, jonka perusta on osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus käsittää myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja vertaistuen. Tutkimus tarjoaa tietoa kokonaisuuden prosessirakenteesta ja kerrostetun mallin sovellettavaksi osaamisperusteiseen lähestymistapaan, digitaalisiin osaamismerkkeihin ja pelillistämiseen osaamisen kehittämisessä. Lisäksi prosessikuvaus ilmentää yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen merkitystä työelämän osaamistarpeita vastaavan osaamisen kehittämisessä.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on kuvata sen perusteella digitaalisin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen rakennetta ja prosessia. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta ammatillisilta opettajaopiskelijoilta ja ammatillisilta opettajilta (n=29) vuonna 2016 haastatteluin (n=6) ja vuonna 2017 sähköisellä kyselylomakkeella (n=329). Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuvat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin. Eri lähestymistavat mahdollistavat käsitteellisen ymmärryksen jatkuvan syventämisen ja auttavat kuvaamaan suhteellisen uutta ilmiötä implikoiden samalla tulevaisuuden koulutuskäytäntöjä. Lisäksi kaksi viimeistä osatutkimusta liittyvät erityisesti kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen ja rajoitettua korrespondenssianalyysia koskevaan lisätutkimukseen.
Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä digitaalisten osaamismerkkien käytössä motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Osatutkimuksessa keskitytään kartoittamaan opiskelijoiden kokemuksia kannustavasta ja tukevasta osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja sen tavoitteena on määritellä oppimisprosessiin liittyviä motivaationaalisia tekijöitä. Tulokset kuvaavat monitahoisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, joka tukee pelillistettyä oppimista sekä sitä kautta opiskelijan saavutusorientaatiota ja sisäistä motivaatiota. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan prosessia ohjauksen näkökulmasta kysyen, miten opiskelijat kokevat ohjauksen osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa. Tulokset osoittavat, että vaiheistettu ohjausmalli ja oppimista ohjaavat osaamismerkit jäsentävät osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia. Kolmannessa osatutkimuksessa tavoitteena puolestaan on tunnistaa ne opiskelijat, joita malli erityisesti motivoi. Tutkimuskysymys keskittyy selvittämään, mitkä tekijät virittävät (trigger) oppimaan osaamismerkein ohjautuvassa prosessissa. Tulokset kuvaavat eroja ja yhteneväisyyksiä opiskelijoiden kokemuksissa suhteessa saavutettuun osaamistasoon ja ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen jatkumoon. Tulokset ohjaavat soveltamaan pelillistämistä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa että työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen käynnistävinä triggereinä toimivat joustavat opintomahdollisuudet ja mahdollisuus opintojen yksilöllistämiseen sekä uuden ja ajantasaisen osaamisen saavuttamiseen. Neljäs ja samalla viimeinen osatutkimus syventää käsitystä osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastelemalla ammatillisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta sekä rajoitetun korrespondenssianalyysin että fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistä osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisessä.
Jokainen osatutkimus tarkentaa osaltaan vastausta päätutkimuskysymykseen: miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisessa osaamisen kehittämisessä? Eri osatutkimusten ja teoreettisten lähestymistapojen avulla voidaan määritellä digitaalisin osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi, jonka perusta on osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus käsittää myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja vertaistuen. Tutkimus tarjoaa tietoa kokonaisuuden prosessirakenteesta ja kerrostetun mallin sovellettavaksi osaamisperusteiseen lähestymistapaan, digitaalisiin osaamismerkkeihin ja pelillistämiseen osaamisen kehittämisessä. Lisäksi prosessikuvaus ilmentää yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen merkitystä työelämän osaamistarpeita vastaavan osaamisen kehittämisessä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [385]