Työelämäorientoitunut projektioppiminen ammatillisen koulutuksen kontekstissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut kehittää työelämäorientoituneen projektioppimisen pedagoginen malli ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tutkimuksessani olen ollut kiinnostunut työn tekemiseen ja osaamisen hankkimiseen liittyvistä projektioppimisen prosesseista opiskelijoiden soveltaessa ryhmässä jaettua asiantuntijuutta. Tutkimustehtävänä on tuottaa työelämäorientoitunutta projektioppimista kuvaava pedagoginen malli sekä vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mitä ovat työelämäorientoituneen projektioppimisen ominaispiirteet ammatillisessa koulutuksessa? sekä 2) Mistä eri tekijöistä muodostuvat projektitoimijoiden (opiskelija, opettaja, työelämän toimeksiantaja) ominaisuudet työelämäorientoituneessa projektioppimisessa? Tutkimustehtävän moniulotteisuuden vuoksi, tutkimukseni edustaa monitieteistä näkökulmaa. Teoreettinen viitekehys pohjautuu sosio- ja kognitiiviskonstruktivistiseen käsitykseen oppimisesta. Lisäksi olen lähestynyt tutkimusaihettani erityispedagogisesta, johtamisen psykologian sekä motivaatioteorioiden tulokulmista.

Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Valittu metodologia on design-perustainen lähestymistapa, jossa sovellan realistis-kriittisen evaluaation periaatteita. Iteratiivisuuskäytänteiden mukaisesti olen tutkimukseni aikana kerännyt tutkimusaineistoa vuosina 2008–2017 samalla kehittäen käytäntöön toimivaa työelämäorientoituneen projektioppimisen pedagogista mallia. Design-perustaisen tutkimuksen luonteen mukaisesti olen toiminut tutkimukseni aikana sekä tutkijan positiossa että opettajana ja yhtenä projektitoimijana toteuttamissani työelämäorientoituneissa projekteissa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat olleet projekteihin osallistuneet opiskelijat (N=143), ammatillisen koulutuksen opettajat (N=46) ja työelämän toimeksiantajat (N=17). Tutkimusaineisto koostuu kyselyistä, reflektioista, aivoriihityöskentelyn tuottamista aineistoista, dokumenttiaineistoista ja haastatteluista. Aineisto on analysoitu pääasiassa aineistolähtöisesti, joiltain osin teoriajohteisesti.

Tutkimus tarjoaa ajankohtaista tietoa ja ottaa kantaa ammatillisessa koulutuksessa käytävään didaktiseen keskusteluun. Olen tutkimuksessani määritellyt työelämäorientoituneen projektioppimisen yhteisöllisen ja toiminnallisen oppimisen menetelmäksi, jossa osaamista hankitaan opettajan johdolla autenttisissa työelämän tarjoamissa, niin kutsutuissa avoimissa oppimisympäristöissä. Projektioppiminen on yksi vaihtoehto ammatillisen koulutuksen ajankohtaiseen reformiin ja pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen. Toimeksiantaja mahdollistaa työelämäorientoituneen projektioppimisen pedagogisen mallin toteuttamisen ja määrittää projektille resurssit. Projekteissa toteutetaan ohjatusti työelämän toimeksiantoja ja tuotetaan ryhmässä konkreettinen tuotos, palvelumuotoilutuote. Työelämäorientoituneissa oppimisprosesseissa käytetään digitaalisia oppimisen työvälineitä vuorovaikutuksellisesti. Osaamisen hankkimista dokumentoidaan jaetun oppijuuden mukaisesti hyödyntämällä sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Opettajalta edellytetään työelämän käytäntöjen tuntemusta, verkosto-osaamista ja oppilaanohjauksen sekä ryhmätyöskentelyn johtamisen taitoja substanssiosaamisen lisäksi. Oppilaitoksen opetussisällöt ja kasvatuskäytännöt toimivat kehittävässä ja vuorovaikutuksellisessa yhteistyössä yhdessä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Toimintamalli vaatii onnistuakseen toimivan infrastruktuurin oppilaitoksessa, kannustavan ja innostavan ilmapiirin, sisäisen motivoitumisen sekä toimivat työelämäverkostot. Se mahdollistaa oppiainerajat ylittävän oppimisen ja laaja-alaisemman ohjauksen.

Tutkimustulosten perusteella voidaan väittää, että opiskelijan taidot lisääntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa yhteisöllisesti projekteissa oppien. Opiskelijat tuntevat jaettua vastuuta aikataulutetusta projektin toteutuksesta. Prosessin aikana eteen tulevia työvaiheita ratkaistaan yhdessä luovaa ongelmanratkaisua soveltaen. Projektioppimisen yhteisöllinen luonne tukee myös opiskelijan sosioemotionaalisia taitoja, kuten ryhmässä toimimista, itsesäätely- ja tunnetaitoja. Projektioppimiseen liittyykin oleellisesti yhteisöllisyys sekä kokemuksellinen turvallisuuden tunne. Projektioppiminen mahdollistaa onnistumisen kokemuksia kaikille jokaisen osaamistason mukaisesti. Opiskelija on motivoitunut ja sitoutunut työskentelemään projektissa, jonka resurssit vaativat häneltä sinnikkyyttä ja toisinaan myös mukavuusalueen ylittämistä. Työelämäorientoituneiden projektiopintojen pedagoginen malli vaatii opiskelijalta henkilökohtaisten ominaisuuksiensa käyttämistä kasvamisprosessissaan sosiaalisesti sopivaksi työntekijäksi työelämään. Työelämäorientoitunut projektioppiminen tukee elinikäisen oppimisen geneerisiä avaintaitoja ja antaa — ainakin välillisesti — opiskelijalle suunnan työelämään ja perustan elämänhallintataidoille. Tutkimustulosten perusteella pidän ilmeisenä, että työelämäorientoituneet projektiopinnot tukevat myös opiskelijan ammatillisen työminän kehittymistä. Voidaan olettaa, että tutkimuksessa esitellyt opiskelijan ominaisuudet kehittävät hänen yrittäjämäistä asennoitumistaan myös projektioppimisen ulkopuolella. Taidot ja kyvyt, joita hän harjoittaa, kehittyvät ja lisäävät hänen itseluottamustaan. Opiskelijan työelämäorientoituneessa projektioppimisessa kokema yhteisöllisyys voidaan nähdä jopa nuoren syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä, silloin kun hän saa tuntea kuuluvansa vahvasti ryhmään ja saa onnistumisen kokemuksia taitotasonsa mukaisesti. Koska projektioppimismenetelmä soveltuu lähes kaiken tasoisille opiskelijoille, edellyttää se opettajalta vahvoja erityispedagogisia taitoja. Tutkimuksessani syntynyttä työelämäorientoitunutta projektioppimisen toimintamallia voi käytännössä toteuttaa ja kehittää monenlaisissa konteksteissa.

The objective of the research was to to produce a pedagogical model describing work-oriented project learning in vocational education and to address the following questions: 1) What are the distinctive features of work-oriented project learning in vocational education? and 2) What are the factors that underlie the attributes of the project actors (student, teacher, project sponsor) in work-oriented project learning? My interest lies in the learning processes involved in performing work and the acquiring knowhow when students share expertise in groups. In light of its multidimensional nature, the research represents a multidisciplinary perspective. The theoretical framework is based on social and cognitive constructivist conceptions of learning. Further informing my approach to the topic are insights from special pedagogy, the psychology of leadership and theories of motivation.

The research is qualitative in nature. The methodology chosen is a design-based approach in which I apply principles of critical realist evaluation. Adopting iterative practices has enabled me to collect data over a number of years while developing a working pedagogical model for project learning oriented towards working life. In keeping with the nature of design-based research, my roles have included those of researcher and teacher as well as that of participant in the projects carried out in working life in connection with the research. The participants in the research comprised the students involved part in the projects (N=143), vocational teachers (N=46) and clients in working life who commissioned projects (N=17). The data were collected between 2008 and 2017 and consist of surveys, reflections, records of brainstorming sessions, documents and interviews. These materials have been analysed using methods appropriate to the type of source, for some parts using theory-based analysis.

The research provides timely knowledge and contributes to the current pedagogical debate in the area of vocational education. In the work, I define work-oriented project learning as a method for cooperative learning and learning by doing in which knowhow is acquired under the guidance of a teacher in authentic, or open, learning environments. Project learning is one of the options available for furthering the ongoing reform of vocational education and developing the pedagogical practices applied in it. Clients make it possible to implement the pedagogical model and determine the facilities available to each project. The project then carry out the clients’ assignments, with the group receiving guidance and producing a concrete outcome; in the present case, this was a service design product. The learning processes make use of digital learning tools interactively, and in keeping with the principles of shared learning acquisition of knowhow is documented using social media platforms. In addition to his or her knowledge of the relevant subject-matter, the teacher is required to have a sound knowledge of the practices in use in working life, facility in the use of networks and the skills necessary for guiding students and leading group work. The course content and educational practices of the relevant institution work in developmental and interactive relation with the surrounding community. If it is to succeed, the model requires that the institution offer a well-functioning infrastructure, a supportive and inspiring atmosphere, internal motivation and functional networks in working life. These affordances make it possible to offer learning and broad-based guidance that bridge subject boundaries.

Based on the research one may put forward the claim that students’ skills improve in the social interaction that occurs when they learn cooperatively in projects. They feel a shared responsibility for completion of the scheduled project. During the process, students use creative problem solving in making decisions on how to handle the different stages of the project work. The cooperative nature of project learning supports students’ socio-emotional skills, such as working in a group, self-regulation and emotional skills. Indeed, a crucial aspect of project learning is a sense of community and an experiential feeling of security. Project learning makes experiences of success possible for each participant at his or her particular level of knowhow. Students are motivated and commit themselves to working on the project, which requires perseverance and occasionally forces them to leave their comfort zone. The pedagogical model for project learning elaborated here requires students to apply their personal attributes in what is a process of developing into an employee who is socially qualified for working life. Work-oriented project learning supports the generic key skills needed for lifelong learning and provides students, at least indirectly, with a direction to take in working life and a foundation for life management skills. In my view, the research establishes that work-oriented project learning in vocational education also contributes to the students’ professional self. It can be assumed that the skills and competences presented in the research develop in the students an entrepreneurial attitude beyond the project learning environment proper. The skills and abilities practiced by the students improve their self-confidence, making them better prepared for working life. In project learning such as that implemented in the present study, the sense of community students experience can be seen as elements preventing exclusion, as they have a strong sense of belonging to a group and of succeeding at a level commensurate with their knowhow. As project learning can be applied with students of essentially any level, it requires solid skills of the teacher in the area of special pedagogy. The model that I have developed in the present research can in practice be implemented and developed in a wide range of contexts.