Luonnontieteellisten käsitelainojen esiintyminen organisaatioteorioiden käsitteellisinä malleina

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan luonnontieteellisten lainakäsitteiden käyttöä organisaatioteorioissa, sitä miten käsitelainat ovat vaikuttaneet organisaatioteorioiden maailmankuvaan ja käsitteenmuodostukseen. Lisäksi tutkitaan, kuinka näistä lainakäsitteistä on muodostettu organisaatioteorioiden tarpeisiin käsitteellisiä malleja, joita voidaan verrata kaunokirjallisuuden analogioihin ja metaforiin. Lainakäsitteet ja niistä muodostetut käsitteelliset mallit on valittu tutkimuskohteeksi, koska tutkijoiden käsitteellinen ajattelu ja tutkimuskohteiden havainnointi on vahvasti kiinni kielessä.

Tutkimuksen tekstiaineistojen analyysivälineenä on käytetty Paul Ricoeurin metodologista hermeneutiikkaa. Metodologisen hermeneutiikan pohjalta tieteellisten tekstiaineistojen analysoinnin apuvälineeksi luotiin kolmitasoinen lukuohje: esiymmärrys, tekstin kertoma ja tekstin tulkinta. Lisäksi aineistojen analyysin tueksi luotiin kaunokirjallisten tekstien analogioiden ja metaforien vastineeksi käsitteellisen mallin -käsite.

Tutkimukseen valittuja aineistotekstejä tarkastellaan luvuissa neljä ja viisi. Neljännen luvun aineistoteksteinä on lähinnä resurssiriippuvuusteoriaan vaikuttaneita organisaatioteorioita: organisaatioekologisia teorioita ja systeemiteorioita. Luvussa viisi käsiteltävinä aineistoteksteinä ovat avaintekstiksi nimetty resurssiriippuvuusteoria (Pfeffer & Salancik 1978; 2003) ja sen vertailuparina populaatioekologinen teoria (Aldrich 1979; 2008).

Tutkimuksen tuloksista voidaan nostaa esille seuraavia pääkohtia. Tutkimuksen aineistoteksteissä organisaatio tulee rinnastetuksi ympäristönsä kanssa vuorovaikutuksessa toimivaan organismiin. Toisaalta, useamman organisaatioteorian taustaoletukseksi tai runkojuoneksi on sovitettu evoluutioteorian luonnonvalintaoppi. Nämä esimerkit muiden tulosten ohella antavat mahdollisuuden tulkintaan, jossa resurssiriippuvuusteorian kohdalla yksittäisen organisaation muutokseen voidaan hakea rinnastus kehitysbiologiaan siinä kuin populaatioekologisen teorian kohdalla organisaatiopopulaation muutokseen voidaan hakea rinnastus lisääntymisbiologiaan.

Ihmisen sosiaalinen toiminta tulee tutkimusaineistossa monin tavoin rinnastetuksi luonnonilmiöihin ja -lainalaisuuksiin. Käytetty kieli tekee organisaation ja organisaatioiden toiminnan todeksi, joten siinä missä tutkijoiden käyttämä kieli kuvaa organisaatiorakenteita ja -toimintaa niin siinä se myös tuottaa niitä. Saatuja tutkimustuloksia voidaan hallintotieteissä hyödyntää organisaatioihin liittyvissä kompleksisuus-, strategia-, verkosto- ja vuorovaikutustutkimuksissa.

Tutkimuksen aineiston mukaan luonnontieteellisistä käsitelainoista muodostetut käsitteelliset mallit ovat rikastuttaneet tutkimuksessa tarkasteltujen teorioiden käsitteellistä ajattelua, tuotettua tietoa ja käytettyä kieltä. Lisäksi näiden käsitelainojen käyttö organisaatioteorioissa viittaa ihmisen kykyyn hyödyntää keräämäänsä luonnontieteellistä tietoa yli tiederajojen. Samalla käsitteellisten mallien käyttö viittaa maailmankuvaan, jonka mukaan ihmisellä on luonnontieteellisen tiedon haltijana kyky hyödyntää luonto- tai toimintaympäristöään siinä kuin hänellä on sosiaalisena olentona kyky sopeutua hallitusti tähän ympäristöön.

This study examines use of loan concepts of the natural science in organisation theories and, how these loan concepts had influences on creating concepts to organisation theories. In detail study asks, how these loan concepts had form a conceptual models - parallel to metaphors and analogies in fiction - in organisation theories. Conceptual models which are forming of loan concepts had chosen research topic, because scientists’ conceptual thinking and observation of a research objects are influence of and depending on use of narrative language.

For a purpose of analysis researcher developed reading instruction to a scientific text materials guided by Paul Ricoeur’s hermeneutics. This tool of analysis includes three steps of mimesis: preunderstanding, content (or world) of a text and interpretation. Also through Ricoeur’s hermeneutics formed idea of a conceptual model to support reading of a scientific texts.

Selected organisation ecology theories and system theories are examines in chapter four. Theories are selected based on a connection to the resource dependence theory which is key theory in this study. In chapter five one makes comparison between the resource dependence theory (Pfeffer & Salancik 1978; 2003) and the population ecology theory (Aldrich 1979; 2008) to highlight differences and similarity of micro and macro level organisation theories.

Main results of chapter four could add up in two points. First, organisation which resemble of a self-regulating system could take as an organism. On the other hand, the theorem of natural selection of evolution theory has main part of a narrative in organisation ecology theories and system theories. Further on in chapter five one see at organisational change resemble of developmental biology in the resource dependence theory, and in the population ecology theory organisational change resemble of reproduction biology.

In this study one found out that researchers of organisation had paralleled a socio-cultural activity with a natural phenomenon or a law of nature. It seems one could assume that used language describe as much as created organisations and organisational actions. In administrative science acquired research results could use to a complexity, strategy, network and interaction research.

Based on research results it could be argue that conceptual models formed from a loan concepts of natural sciences have enriches conceptual ideas, produced knowledge and used language of organisation theories. It seems that researchers of social sciences have good abilities to utilised basic knowledge of natural sciences on their own purposes. Further on one could argue that social scientists share same scientific world view with natural scientists.