Ekologisen elämäntavan mahdollisuudet ja rajat Lapissa
Ovaskainen, Sanna (2019)
Lataukset:
Ovaskainen, Sanna
Lapin yliopisto
2019
ISBN:978-952-337-140-8
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-140-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-140-8
Tiivistelmä
Väitöstutkimuksessani tutkin ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia ja rajoja Suomen Lapissa. Ekologisella elämäntavalla tarkoitan tutkimuksessani elämäntapaa, jossa ihminen on valinnut arjessaan tietoisesti ja vapaaehtoisesti mahdollisimman ekologisia toimintatapoja. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdenkymmenen eri-ikäisen ja erilaisessa elämänvaiheessa olevan sekä eri paikkakunnalla asuvan ekologisesti orientoituneen henkilön teemaelämäkertahaastattelusta. Haastateltavista 11 on naisia ja 9 miehiä. Haastateltavien ikäjakauma on laaja; nuorin haastateltava oli haastatteluhetkellä 18-vuotias, vanhin 75-vuotias.
Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä ekologisen elämäntavan mahdollisuuksista, rajoista ja variaatioista. Kysyn, millaisiin luontokäsityksiin ja elämäntapakäytäntöihin ekologinen elämäntapa perustuu. Millaisiksi hahmottuvat ekologisen elämäntavan kulttuuriset ja käytännölliset mahdollisuudet ja rajat luontokäsitysten näkökulmasta tarkasteltuina? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu arjen ympäristöpolitiikan ja luontosuhteen moniulotteisen teoreettisen jäsentelyn lähtökohdille. Analyyttisinä ja kokoavina käsitteinä tutkimuksessani ovat luontosuhde ja luontokäsitys. Laajana tutkimusteoreettisena kysymyksenä pohdin, millainen merkitys erilaisilla luontokäsityksillä ja niiden tutkimisella voisi olla ympäristöpolitiikan mutta myös ekologisemman yhteiskunnan kehittämisessä.
Aineiston analyysin perusteella ekologinen elämäntapa osoittautui kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen ja luontokäsitykseen, jota nimitän ekologiseksi luontosuhteeksi. Tutkimukseen osallistujien tarinoissa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ekologisemmista lähtökohdista määritellään kuitenkin useasta eri näkökulmasta. Erilaiset määritelmät puolestaan korostavat erilaisia käytännön toimia ekologisen kriisin ratkaisemisessa, ja ne voivat tuoda myös ristiriitoja ja haasteita ekologista elämäntapaa elävälle.
Reitit ekologiseen luontosuhteeseen osoittautuivat moninaisiksi, ja sekä luontokokemuksilla, luonnossa toimimisella ja tekemisellä, sosiokulttuurisilla konteksteilla mutta myös ympäristötiedolla on omat roolinsa ja merkityksensä ekologisen luontosuhteen ja elämäntavan muotoutumisessa. Erilaisista elämäntilanteista etenkin perhe-elämä ja pikkulapsiaika osoittautuivat kertojien tarinoissa ajanjaksoiksi, jotka voivat aiheuttaa ristiriitoja ja haasteita ekologisille elämäntapapyrkimyksille. Ekologiseen elämäntapaan kohdistuu myös sekä institutionaalisesti että kulttuurisesti monenlaisia haasteita ja vaikeuksia, joita voivat aiheuttaa muun muassa joukkoliikenteen vähäisyys, kierrätyspisteiden puuttuminen tai niiden liian pitkä etäisyys asuinpaikasta, ekologisten elämäntapavalintojen kalleus sekä ekologisten energiaratkaisujen haasteellisuus. Haasteellisiksi koettiin myös ympäristötiedon ristiriitaisuus ja puute sekä kulttuurisen tuen vähäisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella ekologiset elämäntapapyrkimykset voivat valitettavan usein jäädä yksilöiden viitseliäisyyden ja omatoimisuuden varaan. Ekologisia elämäntapapyrkimyksiä saattavat haastaa myös stressi ja uupuminen, joita esimerkiksi ekologisen elämäntavan monet ideaalit, ajan rajallisuus, kulttuurisen tuen puute ja ympäristöongelmien massiivisuus voivat aiheuttaa.
Aineiston analyysin perusteella Lappi elinympäristönä tarjoaa monenlaisia, toisistaan poikkeavia lähtökohtia ekologisen elämäntavan toteuttamiseen. Tutkimuksen tulokset korostavatkin ihmisten luontosuhteiden muotoutumisen tilannesidonnaisuutta, paikantuneisuutta ja prosessinomaisuutta eli sitä, että paitsi, että ihmisten luontokäsitysten rakentumiseen vaikuttavat kulttuuriset merkityksenannot, niihin vaikuttavat konkreettisesti myös ihmisten erilaiset asuin- ja elinympäristöt sekä elämäntilanteet. Toisaalta tutkimukseni tuo esille myös sitä, miten erilaiset luontokäsitykset ja niiden mukaiset ideaalit muovaavat ihmisten elämäntapoja ja valintoja ja asettavat omat vaateensa ihmisten elinympäristöille. Luontokäsitysten tutkimisen relevanttius ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia ja rajoja pohdittaessa liittyykin nimenomaan niiden moniulotteisuuteen eli niiden historiallisuuteen ja kulttuurisuuteen mutta myös niiden käytännöllisyyteen ja tilannesidonnaisuuteen, joiden kautta ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen välisiä yhteyksiä voidaan hahmotella kokonaisvaltaisesti.
Yhtä ainoaa ekologisen elämäntavan mallia, joka olisi sovellettavissa erilaisiin asuinympäristöihin ja elämäntilanteisiin, on mahdotonta tutkimukseni perusteella osoittaa, koska erilaiset elinympäristöt luovat konkreettiset rajansa ja mahdollisuutensa sille, miten ihminen pystyy luontosuhdettaan käytännössä toteuttamaan. Tutkimukseni tulokset kannustavatkin suuntaamaan huomiota ekologiseen kriisiin ratkaisua etsittäessä ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen käytännöllisyyden ja paikantuneisuuden mutta myös niiden kulttuurisuuden tutkimiseen ja siten kulttuurisensitiivisemmän ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja vahvistamiseen.
Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä ekologisen elämäntavan mahdollisuuksista, rajoista ja variaatioista. Kysyn, millaisiin luontokäsityksiin ja elämäntapakäytäntöihin ekologinen elämäntapa perustuu. Millaisiksi hahmottuvat ekologisen elämäntavan kulttuuriset ja käytännölliset mahdollisuudet ja rajat luontokäsitysten näkökulmasta tarkasteltuina? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu arjen ympäristöpolitiikan ja luontosuhteen moniulotteisen teoreettisen jäsentelyn lähtökohdille. Analyyttisinä ja kokoavina käsitteinä tutkimuksessani ovat luontosuhde ja luontokäsitys. Laajana tutkimusteoreettisena kysymyksenä pohdin, millainen merkitys erilaisilla luontokäsityksillä ja niiden tutkimisella voisi olla ympäristöpolitiikan mutta myös ekologisemman yhteiskunnan kehittämisessä.
Aineiston analyysin perusteella ekologinen elämäntapa osoittautui kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen ja luontokäsitykseen, jota nimitän ekologiseksi luontosuhteeksi. Tutkimukseen osallistujien tarinoissa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ekologisemmista lähtökohdista määritellään kuitenkin useasta eri näkökulmasta. Erilaiset määritelmät puolestaan korostavat erilaisia käytännön toimia ekologisen kriisin ratkaisemisessa, ja ne voivat tuoda myös ristiriitoja ja haasteita ekologista elämäntapaa elävälle.
Reitit ekologiseen luontosuhteeseen osoittautuivat moninaisiksi, ja sekä luontokokemuksilla, luonnossa toimimisella ja tekemisellä, sosiokulttuurisilla konteksteilla mutta myös ympäristötiedolla on omat roolinsa ja merkityksensä ekologisen luontosuhteen ja elämäntavan muotoutumisessa. Erilaisista elämäntilanteista etenkin perhe-elämä ja pikkulapsiaika osoittautuivat kertojien tarinoissa ajanjaksoiksi, jotka voivat aiheuttaa ristiriitoja ja haasteita ekologisille elämäntapapyrkimyksille. Ekologiseen elämäntapaan kohdistuu myös sekä institutionaalisesti että kulttuurisesti monenlaisia haasteita ja vaikeuksia, joita voivat aiheuttaa muun muassa joukkoliikenteen vähäisyys, kierrätyspisteiden puuttuminen tai niiden liian pitkä etäisyys asuinpaikasta, ekologisten elämäntapavalintojen kalleus sekä ekologisten energiaratkaisujen haasteellisuus. Haasteellisiksi koettiin myös ympäristötiedon ristiriitaisuus ja puute sekä kulttuurisen tuen vähäisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella ekologiset elämäntapapyrkimykset voivat valitettavan usein jäädä yksilöiden viitseliäisyyden ja omatoimisuuden varaan. Ekologisia elämäntapapyrkimyksiä saattavat haastaa myös stressi ja uupuminen, joita esimerkiksi ekologisen elämäntavan monet ideaalit, ajan rajallisuus, kulttuurisen tuen puute ja ympäristöongelmien massiivisuus voivat aiheuttaa.
Aineiston analyysin perusteella Lappi elinympäristönä tarjoaa monenlaisia, toisistaan poikkeavia lähtökohtia ekologisen elämäntavan toteuttamiseen. Tutkimuksen tulokset korostavatkin ihmisten luontosuhteiden muotoutumisen tilannesidonnaisuutta, paikantuneisuutta ja prosessinomaisuutta eli sitä, että paitsi, että ihmisten luontokäsitysten rakentumiseen vaikuttavat kulttuuriset merkityksenannot, niihin vaikuttavat konkreettisesti myös ihmisten erilaiset asuin- ja elinympäristöt sekä elämäntilanteet. Toisaalta tutkimukseni tuo esille myös sitä, miten erilaiset luontokäsitykset ja niiden mukaiset ideaalit muovaavat ihmisten elämäntapoja ja valintoja ja asettavat omat vaateensa ihmisten elinympäristöille. Luontokäsitysten tutkimisen relevanttius ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia ja rajoja pohdittaessa liittyykin nimenomaan niiden moniulotteisuuteen eli niiden historiallisuuteen ja kulttuurisuuteen mutta myös niiden käytännöllisyyteen ja tilannesidonnaisuuteen, joiden kautta ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen välisiä yhteyksiä voidaan hahmotella kokonaisvaltaisesti.
Yhtä ainoaa ekologisen elämäntavan mallia, joka olisi sovellettavissa erilaisiin asuinympäristöihin ja elämäntilanteisiin, on mahdotonta tutkimukseni perusteella osoittaa, koska erilaiset elinympäristöt luovat konkreettiset rajansa ja mahdollisuutensa sille, miten ihminen pystyy luontosuhdettaan käytännössä toteuttamaan. Tutkimukseni tulokset kannustavatkin suuntaamaan huomiota ekologiseen kriisiin ratkaisua etsittäessä ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen käytännöllisyyden ja paikantuneisuuden mutta myös niiden kulttuurisuuden tutkimiseen ja siten kulttuurisensitiivisemmän ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja vahvistamiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [351]