Ekologisen elämäntavan mahdollisuudet ja rajat Lapissa

Abstract

Väitöstutkimuksessani tutkin ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia ja rajoja Suomen Lapissa. Ekologisella elämäntavalla tarkoitan tutkimuksessani elämäntapaa, jossa ihminen on valinnut arjessaan tietoisesti ja vapaaehtoisesti mahdollisimman ekologisia toimintatapoja. Tutkimukseni aineisto koostuu kahdenkymmenen eri-ikäisen ja erilaisessa elämänvaiheessa olevan sekä eri paikkakunnalla asuvan ekologisesti orientoituneen henkilön teemaelämäkertahaastattelusta. Haastateltavista 11 on naisia ja 9 miehiä. Haastateltavien ikäjakauma on laaja; nuorin haastateltava oli haastatteluhetkellä 18-vuotias, vanhin 75-vuotias.

Tutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä ekologisen elämäntavan mahdollisuuksista, rajoista ja variaatioista. Kysyn, millaisiin luontokäsityksiin ja elämäntapakäytäntöihin ekologinen elämäntapa perustuu. Millaisiksi hahmottuvat ekologisen elämäntavan kulttuuriset ja käytännölliset mahdollisuudet ja rajat luontokäsitysten näkökulmasta tarkasteltuina? Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu arjen ympäristöpolitiikan ja luontosuhteen moniulotteisen teoreettisen jäsentelyn lähtökohdille. Analyyttisinä ja kokoavina käsitteinä tutkimuksessani ovat luontosuhde ja luontokäsitys. Laajana tutkimusteoreettisena kysymyksenä pohdin, millainen merkitys erilaisilla luontokäsityksillä ja niiden tutkimisella voisi olla ympäristöpolitiikan mutta myös ekologisemman yhteiskunnan kehittämisessä.

Aineiston analyysin perusteella ekologinen elämäntapa osoittautui kokonaisvaltaiseksi elämäntavaksi, joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen ja luontokäsitykseen, jota nimitän ekologiseksi luontosuhteeksi. Tutkimukseen osallistujien tarinoissa ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ekologisemmista lähtökohdista määritellään kuitenkin useasta eri näkökulmasta. Erilaiset määritelmät puolestaan korostavat erilaisia käytännön toimia ekologisen kriisin ratkaisemisessa, ja ne voivat tuoda myös ristiriitoja ja haasteita ekologista elämäntapaa elävälle.

Reitit ekologiseen luontosuhteeseen osoittautuivat moninaisiksi, ja sekä luontokokemuksilla, luonnossa toimimisella ja tekemisellä, sosiokulttuurisilla konteksteilla mutta myös ympäristötiedolla on omat roolinsa ja merkityksensä ekologisen luontosuhteen ja elämäntavan muotoutumisessa. Erilaisista elämäntilanteista etenkin perhe-elämä ja pikkulapsiaika osoittautuivat kertojien tarinoissa ajanjaksoiksi, jotka voivat aiheuttaa ristiriitoja ja haasteita ekologisille elämäntapapyrkimyksille. Ekologiseen elämäntapaan kohdistuu myös sekä institutionaalisesti että kulttuurisesti monenlaisia haasteita ja vaikeuksia, joita voivat aiheuttaa muun muassa joukkoliikenteen vähäisyys, kierrätyspisteiden puuttuminen tai niiden liian pitkä etäisyys asuinpaikasta, ekologisten elämäntapavalintojen kalleus sekä ekologisten energiaratkaisujen haasteellisuus. Haasteellisiksi koettiin myös ympäristötiedon ristiriitaisuus ja puute sekä kulttuurisen tuen vähäisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella ekologiset elämäntapapyrkimykset voivat valitettavan usein jäädä yksilöiden viitseliäisyyden ja omatoimisuuden varaan. Ekologisia elämäntapapyrkimyksiä saattavat haastaa myös stressi ja uupuminen, joita esimerkiksi ekologisen elämäntavan monet ideaalit, ajan rajallisuus, kulttuurisen tuen puute ja ympäristöongelmien massiivisuus voivat aiheuttaa.

Aineiston analyysin perusteella Lappi elinympäristönä tarjoaa monenlaisia, toisistaan poikkeavia lähtökohtia ekologisen elämäntavan toteuttamiseen. Tutkimuksen tulokset korostavatkin ihmisten luontosuhteiden muotoutumisen tilannesidonnaisuutta, paikantuneisuutta ja prosessinomaisuutta eli sitä, että paitsi, että ihmisten luontokäsitysten rakentumiseen vaikuttavat kulttuuriset merkityksenannot, niihin vaikuttavat konkreettisesti myös ihmisten erilaiset asuin- ja elinympäristöt sekä elämäntilanteet. Toisaalta tutkimukseni tuo esille myös sitä, miten erilaiset luontokäsitykset ja niiden mukaiset ideaalit muovaavat ihmisten elämäntapoja ja valintoja ja asettavat omat vaateensa ihmisten elinympäristöille. Luontokäsitysten tutkimisen relevanttius ekologisen elämäntavan mahdollisuuksia ja rajoja pohdittaessa liittyykin nimenomaan niiden moniulotteisuuteen eli niiden historiallisuuteen ja kulttuurisuuteen mutta myös niiden käytännöllisyyteen ja tilannesidonnaisuuteen, joiden kautta ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen välisiä yhteyksiä voidaan hahmotella kokonaisvaltaisesti.

Yhtä ainoaa ekologisen elämäntavan mallia, joka olisi sovellettavissa erilaisiin asuinympäristöihin ja elämäntilanteisiin, on mahdotonta tutkimukseni perusteella osoittaa, koska erilaiset elinympäristöt luovat konkreettiset rajansa ja mahdollisuutensa sille, miten ihminen pystyy luontosuhdettaan käytännössä toteuttamaan. Tutkimukseni tulokset kannustavatkin suuntaamaan huomiota ekologiseen kriisiin ratkaisua etsittäessä ihmisten luontosuhteiden ja elämäntapojen käytännöllisyyden ja paikantuneisuuden mutta myös niiden kulttuurisuuden tutkimiseen ja siten kulttuurisensitiivisemmän ympäristöpolitiikan kehittämiseen ja vahvistamiseen.

This doctoral dissertation addresses the possibilities and limitations of an ecological way of life in Finnish Lapland. In this study, an ecological way of life refers to a particular manner of everyday living an individual has chosen – voluntarily and aware of their actions – that is as ecologically sound as possible. The data consist of themed life story interviews of 20 persons with an ecological mindset, representing different age groups, different life situations, and living in different locations. Eleven of the interviewees were female and nine were male. The age distribution of the interviewees is wide: at the time of conducting the interviews, the youngest interviewee was 18 years old and the oldest one was 75 years old.

The objective of this study is to contribute to our understanding of the possibilities, limitations and the internal diversity of an ecological way of life. The questions this study seeks to answer are: “What kinds of conceptions of nature and lifestyle practices is the ecological way of life based on?” and “What are the possibilities and limitations of an ecological way of life—both culturally and in practice—as seen from the perspective of different conceptions of nature?” The theoretical framework of this study is based on multidimensional theoretical examination of everyday environmental policy and the human–nature relationship. The study is structured around two analytic overarching concepts: human–nature relationship and conception of nature. A more general research-theoretical question the study seeks to answer is: “What kind of significance could different conceptions of nature—and research on them—have on environmental policy and development efforts towards promoting a more ecologically sound society?”

The analysis indicated that an ecological way of life is a holistic mode of living based on a particular kind of world view and a particular conception of nature I refer to as an ecological human-nature relationship. However, in the stories of the research participants, a more ecologically sound human-nature relationship is defined from multiple perspectives. The different definitions, in turn, place emphasis on different practical actions and measures to be taken in order to contribute to the solution of the ecological crisis, and they can also embody challenges and contradictions for people with an ecological way of life.

The study shows that routes into what constitutes an ecological human–nature relationship display great diversity, and experiences of nature, acting and doing things in nature, sociocultural contexts as well as environmental knowledge and awareness are of significance in shaping ecological human–nature relationships and ecological ways of life. In terms of different life situations, particularly family life and the small child period were perceived by the interviewees as aspects of life that may present contradictions and challenges to the ecological way of life. Various challenges of institutional or cultural nature may also be present in an ecological way of life: lack of public transportation, absence of recycling facilities or their being located too far away from one’s place of residence, the often high costs involved in an ecologically sound way of life, as well as various challenges presented by ecological energy solutions. Lack of environmental information and the contradictory nature of the environmental information available, as well as lack of cultural support were perceived as a problem. The research indicates that, in their pursuit of an ecologically sound way of life, people are regrettably often left to their own devices, i.e. it may require a great deal of individual effort and initiative from them to be able to maintain their chosen way of life. In addition, pursuit of various idealistic goals associated with an ecologically sound way of life, time constraints, lack of cultural support and the sheer magnitude of environmental problems can be stressful and exhausting, which may present challenges to an ecological way of life.

On the basis of the analysis, Lapland as a living environment offers various and different starting points for an ecological way of life. The results of the study emphasize that the formation of an individual’s human-nature relationship is – in addition to the cultural signification associated with it – influenced by situational, local and processual factors, i.e. the formation of an individual’s conception of nature is concretely influenced by different residential and living environments and life situations. In addition, the present study draws our attention to the fact that different conceptions of nature and the ideals associated with them also shape ways of life and the related choices and, as such, place their own demands on our living environments. The relevance of research on conceptions of nature in the context of the possibilities and limitations of an ecological way of life is precisely connected with their multidimensional nature: their historical and cultural character as well as their practicality and situation-boundedness, through which the connections between the different forms of human–nature relationship and different ways of life can be outlined more generally.

On the basis of this study, it is not possible to outline one single model of ecological way of life that would be applicable to all different living environments and life situations, because different contexts and situations create concrete possibilities and limitations, influencing the ways in which people are actually able to embody and to live in accordance with their human-nature relationship. Thus, when searching for solutions for the ecological crisis, the results of the present study encourage us to pay attention to the practical and localized (physically contextualized) character of people’s relationship with nature, as well as to the cultural aspects related to these relationships, through which a more culturally-sensitive environmental policy could be pursued and developed.