Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Väitöskirjat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Rekrytoinnin sosiaalinen järjestys – tutkimus työhön sopivuuden neuvottelukontekstista

Huilaja, Heikki (2019)

 
Avaa tiedosto
Huilaja.Heikki.Acta electronica Universitatis Lapponiensis 260-1.pdf (747.8Kt)
Artikkeli I, 2009.pdf (176.4Kt)
Artikkeli II, 2012.pdf (220.9Kt)
Artikkeli III, 2014.pdf (194.0Kt)
Artikkeli IV, 2016.pdf (248.0Kt)
Lataukset: 


Huilaja, Heikki
Lapin yliopisto
2019

ISBN:978-952-337-148-4
Acta electronica Universitatis Lapponiensis
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-148-4
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia, millainen osaamisen, sopivuuden ja valikoitumisen neuvottelukonteksti on rekrytointi. Rekrytointi on talouden heilahtelujen saattelemana noussut parin viime vuosikymmenen aikana vilkkaan keskustelun kohteeksi. Julkisessa puheessa rekrytointi näyttäytyy kuitenkin varsin yksioikoisesti valintatilanteena, jossa työnantaja seuloo itselleen sopivan työntekijän monien paikkaa hakeneiden joukosta. Lisäksi ongelmat rekrytoinnissa määrittyvät kovin kapeasti työn vaatimusten ja työnhakijoiden osaamisen kohtaamattomuudeksi. Myös työn tutkimuksessa on melko vähän kiinnitetty huomiota siihen, kuinka rekrytoinnissa käsitys työhön sopivuudesta on syntynyt ja miten sekä työnantaja että työntekijä ovat sopivuuden määrittelyssä läsnä. Tässä väitöstutkimuksessa kysynkin, mitä rekrytointi on käytännön toimintoina, joissa on läsnä vähintäänkin työnhakijat ja työnantajat omine ymmärryksineen, toiveineen ja tavoitteineen. Toiseksi kysyn, miten näissä käytännöissä määrittyy ihmisen sopivuus tehtävään, työhön ja työn ympäristöön.

Käsitteellisesti tukeudun sosiologi Anselm Straussin tuotantoon ja erityisesti neuvottelukontekstin käsitteeseen. Straussille inhimillisessä toiminnassa on kyse sosiaalisen järjestyksen ylläpitämisestä ja muokkaamisesta. Niinpä neuvottelukonteksti on vahvasti tilanteissa muokkautuvaa. Huomio kiinnittyy siihen, kuinka konteksti muodostuu, ei pelkästään siihen, mitä konteksti on.

Tutkimuksessa on kaksi erillistä kvalitatiivista aineistokokonaisuutta. Ensimmäinen aineisto on kerätty Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa Sosiaaliset valinnat elämänlaajuisen oppimisen edistämisessä vuosina 2003-2006. Aineiston pääosa koostuu 18 teemahaastattelusta, joista 12 on tehty työnantajaedustajille ja 6 työntekijöille/työnhakijoille. Haastattelujen lisäksi tutkimusaineistona on käytetty kolmea työntekijöiden kirjallista kertomusta kokemuksistaan työelämästä ja erityisesti työnhausta. Toisen aineistokokonaisuuden muodostavat 19 luontomatkailualalla toimivan henkilön teemahaastattelua. Aineisto on kerätty Safariopastus työnä ja ammattina -tutkimusta varten, joka on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Turismi työnä -projektia. Haastateltavat edustavat kaikkia kaupallisen luontomatkailun ohjelmapalvelualan avaintoimijoita: yrittäjiä, organisatorista johtoa, opaskouluttajia sekä oppaita.

Aineistoanalyysin välineet tulevat aiemmasta rekrytointien tutkimuksesta sekä Straussin kontekstia koskevasta jäsennyksestä. Nämä taustat ovat ohjanneet käsittelemään rekrytointia erilaisten vaiheiden ja valintojen käytäntöinä sekä kiinnittämään huomion siihen, mitä rekrytoinnin eri vaiheet itse asiassa ovat, kuka tai ketkä ovat konkreettisesti osallisia näihin vaiheisiin, mihin erilaiset valinnat ja päätökset perustuvat tai millaisissa tilanteissa ymmärrys työntekijän sopivuudesta sekä toisaalta työn houkuttelevuudesta on syntynyt.

Tutkimuksen tulokset on esitetty neljän erillisen artikkelijulkaisun muodossa. Yhteisesti voi todeta, että rekrytointi on omanlaisensa osaamisen ja sopivuuden arvioinnin ja määrittelyn tapahtuma. Työelämän ja työtehtävien vaatimukset eivät ole sama kuin osaaminen tai vaatimukset rekrytoinnissa. Rekrytointiosaaminen on sekä työnhakijoiden että työnantajien kyvykkyyttä, taitoja ja ominaisuuksia. Rekrytointi on tilanteisesti jäsentyvä, toimijoiden tapauskohtaiseen ymmärrykseen perustuva vaiheittainen prosessi, jossa neuvoteltavana ovat niin työhön, elämään kuin sosiaalisiin sitoumuksiin ja seuraamuksiin liittyvät, osin ristiriitaisetkin odotukset. Rekrytointi on kaikkiaan yksi keskeinen työn ja työelämän tapahtuma, jossa keskustelussa on itse työtä laajempi sosiaalinen järjestys. Rekrytointi eri tavoin toteutuvina valintoina ja valinnan mahdollisuuksina pitää yllä, hajottaa, uudistaa ja vahvistaa sosiaalista järjestystä ja siihen kyteytyviä elämisen mahdollisuuksia.
 
Kokoelmat
  • Väitöskirjat [343]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste