Aikalaiset arjessaan : kuvia kyläyhteisön paikasta kaupungissa

Abstract

Tämän sosiaalityön alaan kuuluvan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kaupungin hallinnollisen keskustaajaman ulkopuolisten sivukylien asukkaiden asemasta sekä kylien asukkaiden arjen rakentumisesta tilanteessa, jossa julkisten palveluiden järjestämisvastuussa olevan kunnan hallinnolliset rakenteet muuttuvat. Tutkimuskysymyksenäni on, miten etäällä kaupunkikeskuksesta asuvien kylien asukkaiden arjen puitteet muotoutuvat suhteessa kunnan virallisiin hallinnollisiin rakenteisiin. Vastausta kysymykseen etsin tarkastelemalla, miten sivukylien asukkaiden arki ja osallisuus ovat Rovaniemellä muotoutuneet kuntaliitoksen jälkeen ja miten tämä asukkaiden kokemusmaailma on tullut näkyväksi tutkimusalueen sivukyliä koskevissa myöhemmissä Rovaniemen kaupungin kehittämisasiakirjoissa.Tutkimuksen tarkastelukohteena olevat kylät sijaitsevat etäällä Rovaniemen kaupungin varsinaisesta keskustaajamasta. Ne ovat samalla sekä kiinteä osa kaupunkia että varsinaisesta kaupunkialueesta selvästi erillisiä alueita. Kylien väestömäärä on keskustaajamaan verrattuna pieni ja asutus harvaa, joten kylien elämä on tältä osin tulkittavissa perinteisen maaseutumaiseksi. Tutkimuksen kohdealueilta on kerätty sekä kysely- että ryhmähaastatteluaineistot. Kyselyaineistoja sekä niiden pohjalta tehtyjä haastatteluaineistoja olen täydentänyt Rovaniemen kaupungin maaseutualueita koskevilla kehittämis- ja strategia-asiakirjoilla sekä niihin liittyvillä tutkimusalueita koskevilla suunnittelu- ja toimenpideasiakirjoilla. Tutkimusstrategiakseni olen valinnut tapaustutkimuksen. Tutkimuksen kohteena on hallinnollisen muutoksen merkitys ja vaikutus sivukylän asukkaiden arki-elämän sujuvuuteen ja sosiaalisen rakentumiseen. Tapauksessa on kyse laajemman yhteiskunnallisen muutoksen paikallisista vaikutuksista. Tarkastelun viitekehyksenä on oletus instituutioiden ja yksilöiden välisen suhteen uudelleenrakentumisesta muutosten aiheuttaman kehityskulun myötä.

This study falls within the field of social work and its aim is to produce knowledge about the situation of people living in villages around an administrative city centre and about the construction of their everyday life during an administrative restructuring in the municipality responsible for organising public services. My research question is as follows: “How does the everyday life setting of people living in villages at a considerable distance from the city centre take shape in relation to the administrative structures of the municipality?” To answer the question, I examine how the daily life and participation of the villagers have developed in Rovaniemi after the municipal annexation and how their experiences have become visible in the City of Rovaniemi’s subsequent development documents concerning the remote villages of the investigated area. The villages under examination are located at a considerable distance from the city centre of Rovaniemi. They a re s imultaneously c onstituent p arts o f t he c ity as well as distinct areas around it. Compared to the city centre they have a small and sparse population, which means that the living conditions can be considered traditionally rural. Both survey and group interview data were collected from the villages. The survey material served as a basis for the interview material, and these were supplemented by development and strategy documents regarding the rural areas of Rovaniemi and by related planning and implementation documents concerning the villages. In terms of research strategy, this is a case study. It focuses on the significance of an administrative reform and its effects on the everyday life and social construction of people living in remote villages. The case deals with the local effects of a nationwide societal change. Its frame of reference builds on a hypothesis that the relation between institutions and the individual is reconstructed along with developments prompted by change.